Salaliitto vai ajojahti persuja vastaan?

 

Kuva David Mark Pixabaystä



Rasismisyytöksiä sinkoilee, selittelyjä ja anteeksipyyntöjä seuraa. Persuilla on 20 %:n kannatus. Ovatko kaikki muut heitä vastaan?

Kristilliset, RKP ja kokoomus sinnittelevät huterassa tilanteessa. Heitä motivoi mieluinen talouspolitiikka, joten he kiemurtelevat rasismisateen alla. 

Onko kansa jakautunut puolesta ja vastaan?

Sellaiselta tilanne näyttää. Perussuomalaiset vaikuttavat saaneen runsaasti tukea myös piirinsä ulkopuolelta, muiltakin kuin hallituskumppaniensa kannattajilta.

Monet vetoavat siihen, että vanhat rasismiepäilykset ovat pientä verrattuina miljardisäästöjen tuomiin etuihin.

Näitä on vaikea asettaa samalle asteikolle. Raha vastaan ihmisarvo.

Voi olla, että tarkoituksenmukaisuus ratkaisee asian. Hallitus jatkaa ja vakuuttelee aika ajoin, ettei hyväksy rasismia. Politiikan tulokset jäävät nähtäviksi. 

Ovatko oppositio ja media muodostaneet hiljaisen salaliiton hallituksen kaatamiseksi?

En usko. Oppositio toimii kuten se aina toimii. Edellisen hallituksen aikana oppositio ampui suunnilleen kaikkea liikkuvaa. Niin nytkin. 

Kaikkien persuja arvostelevien motiivit eivät varmaankaan ole jalot, mutta silti kritiikin nimittäminen ajojahdiksi on aika surkea väistöyritys. Rasismi on niin vakava asia, että se herättää huolta usealla taholla. Jos flirttailee rasismilla, saa mitä tilaa. 

Suomi oli jonkin 12 maata käsittävän tutkimuksen mukaan tusinan rasistisin. Voi olla, että nykyinen rasismikeskustelu on syntynyt tarpeesta vihdoinkin käsitellä asia läpikotaisin. Perussuomalaiset ovat kenties saaneet tarkoittamatta aikaan jotakin positiivista, 

Polarisoitunut tilanne voisi ratketa sillä, että perussuomalaiset osoittavat käytännössä irtautuneensa rasismista. Se edellyttää muutakin kuin kauniita julistuksia. En tosin tiedä, onko tämä mahdollista, koska rasismi elähdyttää osaa - ilmeisesti onneksi vähemmistöä - puolueen kannattajista. 

Kokoomus, KD ja RKP ovat paljon vartijoina. He eivät saa antaa perussuomalaisille tuumaakaan periksi rasismin suuntaan. Rasistista ja asiatonta kielenkäyttöäkään ei pidä suvaita ja sallia sen muuttua uudeksi normaaliksi. Puheenparressa olisi korjaamisen varaa usealla taholla. 

Perussuomalaiset ovat ilmeisesti vääjäämättä saamassa maahanmuuttajien aseman ja kehitysavun heikennykset läpi. Jos he tyytyvät tähän, luopuvat kaksoisviestinnästä ja persulaisuuden enemmästä hivuttamisesta hallintoomme, saataisi Orvon haave suunnitellun talouspolitiikan toteuttamisesta onnistua. 

Kansa äänesti valtiovelan karsimisen, ei rasismin sallimisen, puolesta. 

 

Kaj Stenvall: Sodan kasvot

 

Mr. Putin Your Time Has Come

Käväisin eilen Kaj Stenvallin näyttelyssä "Sodan kasvot" Taiteen talossa täällä Turussa. 

Tässä muutamia tauluja. 

Welcome to Hague

The Fighter

Murderer

So You Want To Fight The Nazis

Decodes

Muutamat teokset ovat hyvin koskettavia. Toisteisuutta ilmenee siinä, että veri on symbolina hyvin useassa taulussa. 

Näyttely on hyvin laaja. Kannattaa varata aikaa. 

Ukraine

Suosittelen!

"Oman aikamme myytti on tasa-arvo, eikä tässä myytissä ole mitään jaloa"

Kuva WikiImages Pixabaystä

Noin kuuluu Sarastus-lehdessä olevan artikkelin "Tasa-arvo aikamme myyttinä" ensimmäisen paragraafin viimeinen lause. Pääministeri Orpo toteaa Iltalehden mukaan: "Hallitus työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Tiedonanto valmistellaan ripeästi, mutta perusteellisesti."

Mihin pyrit, saatat nyt kysyä.

Sarastus sanoo, ettei se "... ole sidoksissa mihinkään poliittiseen puolueeseen tai järjestöön. Se ei myöskään ole samanmielisten kerho ..."

Suomen Sisu on linkittänyt artikkelin etusivulleen. Siellä on myös linkki Hommaforumin keskusteluketjuun Rasistihomma - yleiskeskustelu, jossa on tuoreita kommentteja. 

Suomen Sisu toteaa olevansa "puoluepoliittisesti sitoutumaton kansallismielinen yhteistyöjärjestö".

Myöskin Hommaforum ilmoittaa olevansa puolueisiin sitoutumaton kansanliike. 

Sarastuksen päätoimittaja on Timo Hännikäinen, joka on myös Suomen Sisun "käräjien"  II varapuheenjohtaja. Sisua johtaa kokoomuslainen Kristian Viding ja loput jäsenet näyttävät olevan perussuomalaisia.  

MTV:n haastatteleman asiantuntijan mukaan Perussuomalaiset ovat demokraattinen puolue. Hän toteaa, että on tehtävä ero yksittäisten ihmisten ja puolueen välillä. Samoin esimerkiksi Hommaforumin ja puolueen välillä. 

Onkohan muodollinen pesäero puolueen ja sen käytännön lähiyhteisöjen välillä tarkoituksellinen järjestely?

Mietin voiko hallituksen yhteistyö toimia, jos yksi puolue noudattaa demokratian sääntöjä, mutta jonka kannattajista merkittävä osa kyseenalaistaa esimerkiksi tasa-arvon ja ihmisoikeudet. Voivatko puoluetta edustavat ministerit pakottautua toimimaan kurinalaisesti huolimatta paineesta äänestäjien taholta. 

Olen poiminut otteita Sarastuksen artikkelista "Tasa-arvo aikamme myyttinä" ja tummentanut joitakin kohtia. Artikkelista ei käy ilmi, kuka sen on kirjoittanut. Lainaustekstit on kursivoitu.

"Ihmisarvon objektiivisuus tarkoittaa, että se ei ole mielipidekysymys vaan fakta, kuten

 vaikkapa kappaleiden massa ja painovoima. Kappaleiden massa ja painovoima ovat 

todellisia

 ominaisuuksia riippumatta siitä, onko kukaan mittaamassa niitä tai onko niitä kuvaavia

 mittayksiköitä tai yhtälöitä olemassa. Tämän takia liberaalit usein käyttävät sanontaa 

”ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys”.

Tasa-arvon kyseenalaistamisen aiheuttamat reaktiot ovat niin raivokkaita, että filosofisen

teorian sijaan on parempi puhua pseudoteologisesta uskomuksesta. Kun joku kehtaa 

kyseenalaistaa opinkappaleen, monien ”uskovaisten” reaktio on verrannollinen muslimin

 pyhään vihaan Mohammed-pilakuvien piirtäjiä kohtaan."

"Nykyliberalismiin ja sen perustana olevaan tasa-arvoon uskomista voidaan tarkastella myös

 psykologisesta näkökulmasta. Liberalismiin uskominen on helppoa. Tasa-arvo ja 

ihmisoikeudet tarkoittavat, että tyypillisen liberaalin esimerkiksi turvapaikanhakijaa kohtaan 

tuntemat sääli ja empatia ovat objektiivisesti oikeita tunteita. Turvapaikanhakijan auttaminen, 

mikä tuottaa sääliä ja empatiaa kokevalle liberaalille mukavan lämpimän tunteen, on näin 

ollen myös objektiivisesti oikein. Tasa-arvon oikeutuksella ei tässä tapauksessa ole mitään

 tekemistä rationaalisuuden kanssa, vaikka monesti liberaalit kuvittelevatkin olevansa

 ”alkukantaisiin tunteisiin” vetoavien nationalistien yläpuolella.

Näin tuntevan olisi hyvin vaikea myöntää liberalismin olevan vain yksi arvojärjestelmä

 muiden joukossa, ja ihmisten välisen tasa-arvon olevan vain yksi monista metafyysisistä

 uskomuksista. Tällöin sortavien rakenteiden kaataminen ei ole yhtään sen oikeampaa tai

 rationaalisempaa kuin niiden pystyttäminen. Liberaalin kokemat säälin tunteet eivät ole sen

 oikeampia kuin rasistin tuntema inho."

"Läntisen sivilisaation ulkopuoliset kansakunnat kuten Kiina tai Intia eivät usko tasa-arvoon

tai ihmisoikeuksiin, vaikka ne virallisissa puheissaan joskus toisin väittävät. Ne ajavat 

häikäilemättömästi omaa etuaan, mikä on selvä kilpailuetu verrattuna lännen toimintaa

 rajoittavaan liberaaliin arvojärjestelmään. Moninapainen maailma on jo täällä, ja siinä

 selviytyäkseen läntisten kansakuntien täytyy olla vahvoja. Nousevilla kansakunnilla on tahto

 suuruuteen. Omien arvojensa heikentämältä länneltä tämä tahto puuttuu. Pienet uudistukset

 tehtyyn politiikkaan eivät valuvikaa korjaa. Tarvitaan politiikan taustalla olevan 

arvomaailman kokonaisvaltainen muutos."

"Poliittisessa retoriikassa esitetään usein väite, että tasa-arvosta luopuminen johtaa

väistämättä sosiaalidarvinismiin, leireihin ja kansanmurhaan. Mistään ei kuitenkaan 

voi päätellä, että näin kävisi. Kuten Jussi-Halla-aho kirjoittaa: ”Toisin kuin egalitaristit

 kuvittelevat, eriarvoisuudesta ei seuraa vähempiarvoisten kaasuttaminen, ellei

 kaasuttamiselle ole muuta pätevää syytä. Mielestäni olen arvokkaampi kuin

 metsäpolulla lojuva hiirenraato, mutta en minä sen takia revi raatoa palasiksi.” (8)

 Läntisessä aatehistoriassa nykyisenkaltainen tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat uusi

 keksintö, ja suurin osa lännen historiallisista saavutuksista tieteen, teknologian,

 taiteen ja filosofian aloilla on tehty erilaisen arvojärjestelmän vallitessa."

"Paluu kansalaisoikeuksiin olisi ennen kaikkea suuri filosofinen muutos, sillä samalla

hylättäisiin oppi universaalista ihmisarvosta ja siitä seuraavista universaaleista

 ihmisoikeuksista. Lainsäädäntöön sovellettaisiin oikeuspositivismia, jossa ei ole

 kansallisvaltion ylittäviä absoluuttisia periaatteita, jotka rajoittaisivat valtiovaltaa 

säätämästä lakeja. Tai ainakaan universaalit ihmisoikeudet eivät olisi tällainen tekijä."

"Yhdysvaltain Konfederaation varapresidentti Alexander Stephens sanoi (10) erään

 hulluuden muodon olevan oikeiden johtopäätösten tekeminen vääristä oletuksista.

Tämä kuvaa ytimekkäästi aikamme itsetuhoista tasa-arvo- ja 

ihmisoikeusfundamentalismia. Moraalinen uskomus tasa-arvosta johtaa 

vääristyneeseen tapaan tarkastella maailmaa. Lopputuloksena lännessä tehdään

politiikkaa, joka on puun kasaamista omaan rovioomme. Tarvitsemme vallitsevien

arvojen uudelleenarvioinnin; silloin länsi voi nousta uuteen kukoistukseen."

Selittääkö tämä artikkeli perussuomalaisten periaatteen "Suomi ensin"? Teksteistä saa 

vaikutelman, että ainakin osa puolueen edustajista suhtautuu tasa- ja ihmisarvoon

instrumentaalisesti. Ihmisen kapasiteetti ja kunnollisuus määrittävät hänen arvonsa. 

Tulkitsenkohan oikein?

Miten hallitusyhteistyö sujuu, jos yhden puolueen implisiittisenä tendenssinä on 

arvojärjestelmämme muuttaminen?

Vaikuttaa silti, että puolue ei aja suomalaisten saamien palvelujen mitoittamista ihmisten

tuottavuuden mukaan. 

Rentoudu hetki ja nauti kesän väreistä

 

Kiva kun innostuit. 

Mennään

Sulkapalloja

Toivottavasti oli leppoisa hetki.

Yritys ymmärtää, mitä rasismi on

 

Kuva Wolfgang Eckert Pixabaystä

Ajankohtainen kysymys. 

Tutkaillessani asiaa huomasin joutuvani hetteikköiselle suolle. 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto määrittelee rasismin näin:

"Rasismia on ihmisten tai ihmisryhmien asettaminen muita alempiarvoisempaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasistisen käytöksen ja vihapuheen taustalla on usein tiedon puutetta ja pelkoa, stereotyyppistä ajattelua, ennakkoluuloja ja välinpitämättömyyttä. Arjessa rasismi ilmenee loukkaavina tekoina: poissulkemisena, vihjailuna, nimittelynä, rasistisena vitsailuna, nöyryyttävänä suhtautumisena, halveksuntaa osoittavina ilmeinä, eleinä tai jopa väkivaltana."

Tästä herää kysymys, mitä tarkoittaa "alempiarvoisempaan asemaan asettaminen". 

Perussuomalainen Joonas Taipaleenmäki spekuloi Uuden Suomen blogissaan, onko RKP mahdollisesti fasistinen puolue, koska kannattaa "pakkoruotsia". Onko kyse rasismista, koska kyseessä on vihjailu ja hänen kantansa perustuu RKP:n kannattajien enemmistön äidinkieleen?

Taipaleenmäki muuten käyttää lehdessä itsestään seuraavia epiteettejä: Kaupunginvaltuutettu 2021-24. Äärinationalistinen Untermenschsturmfuhrer/Just the tip-globalisti, näkökulmasta riippuen.

Onko fasismista vihjaaminen alempiarvoiseen asemaan asettamista?

Voidaan myös kysyä, olisiko perussuomalaisten pudottaminen hallitusyhteistyöstä poliittiseen kantaan liittyvien kysymysten vuoksi rasismia? Kai poliittinen kanta rinnastuu kulttuuriin tai uskontoon ja poissulkemisestahan olisi kysymys. 

Ei tästä mitään tule. Jatkan myöhemmin, jos jaksan.

Ei ihme, että tämänhetkisestä rasismikeskustelusta on vaikea saada otetta.