Kohtasin eilen Sauli Niinistön

Presidentti oli Turun VPK:n talolla haastateltavana kirjauutukaisestaan "Kaikki tiet turvaan". Osallistuin, halusin antaa hänelle palautetta ja onnistuin. 

Tänään on vaimoni syntymäpäivä. Lähdin eilen muka lenkille, mutta tarkoitukseni oli aluksi käydä ostamassa hänelle kukkia. Lähestyin Pasagenaa, joka oli piakkoin sulkeutumassa, ja huomasin vasemmalla Eskelinkadun toisessa päässä VPK:n talon ja mieleeni palasi päivän tilaisuus, josta olin lukenut ja unohtanut. Tapahtuma oli pian alkamassa. 

Hetken jaakobinpainin jälkeen suuntasin askeleeni VPK:n hienoon taloon, kysyin ovella onko tilaisuus avoin ja marssin alakertaan luovuttamaan takkini. Asuni ei ollut asianmukainen, koska olin laittanut päälleni lenkkiä varten Adidas-paidan. No, mitäpä tuosta. Siirryin kolmannen kerroksen juhlasaliin ja valitsin tapani mukaan paikan hyvin edestä. Sieltä on helpompi osallistua.  

Kustantajan edustaja haastatteli.

Tässä haastattelun alkua kuvaamanani. 

Tästä näet Turun Sanomien artikkelin tilaisuudesta (valitettavasti maksumuurin takana): Presidentti Niinistön kirjatilaisuus veti runsaasti väkeä Turun VPK-talolle. Ulkopolitiikka kiinnosti kävijöitä, mutta itse presidentti vielä enemmän. 

Kuvakaappaus Turun Sanomien artikkelista. Herra Adidas on päässyt mukaan. 

Täällä koko haastattelu nauhoituksena (valitettavasti maksumuuri tässäkin): Katso lähetys: Presidentti Sauli Niinistö kertoo uudesta kirjastaan Turussa

Olen kuunnellut Niinistö kirjan ja pidin siitä. Hän kertoo avoimesti myös virheistään. Hän kertoo myös perusteellisesti tapaamisistaan tärkeiden henkilöiden kanssa. Haastattelussa ei minulle kirjan kuunnelleelle ollut juurikaan uutta, mutta oli mukava kuunnella. 

Olin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022 ja sen jälkeenkin huolissani, eikö presidenttimme mitenkään ymmärrä viedä meitä Natoon. Nyt minulle on selvinnyt, miten moninaisesti maamme turvallisuutta on rakennettu. On tehty sopimuksia useiden maiden kanssa toiminnasta hätätilanteissa. Niinistö pitää suhteita Yhdysvaltoihin jopa tärkeämpinä kuin suhteita Natoon. Tämä lienee valtioviisautta.

Niinistö ei halunnut hakea Naton jäsenyyttä niin kauan kuin kansan enemmistö sitä vastusti. Kun kansan mieli muuttui, Niinistö toimi nopeasti. 

Niinistö kertoi haastattelun alussa, että hänen mielestään meidän pitää päättää tällaiset ratkaisut yhdessä. Mielestäni hän on aikaisemminkin korostanut yksituumaisuuden merkitystä. Mietin, oliko tässä myös kritiikkiä tämänhetkiselle hallitukselle. En osaa sanoa. 

Kuunnellessani haastattelua minulle varmistui Niinistön merkitys maamme turvallisuuden jatkumossa. Hän on toiminut taitavasti. Presidentti Stubb jatkaa selvästi omalla tyylillään samalla linjalla. 

Ajattelin, että yleisö saa esittää kysymyksiä lopussa. Kehittelin mielessäni kysymystä EU:n kehittämisestä liittovaltioksi yhteisen turvallisuuden vuoksi. Päätöksenteko olisi näin sutjakampaa. Oli kuitenkin varattu mahdollisuus vain yhdelle kysymykselle ja sekin annettiin sovitusti Turun Sanomille. 

Minun teki mieleni lausua hänelle kiitoksen sanat hänen työstään isänmaan hyväksi.  Ajattelin käydä hänen juttusillaan haastattelun loputtua. Hän kuitenkin marssi määrätietoisesti salin perälle piirtelemään nimmareita ostettuihin kirjoihin. Kävin tutkailemassa, josko voisin jossakin välissä toimittaa asiani. Hän kuitenkin näytti signeerailevan kirjoja niin ripeästi, että päätin siirtyä pitkän jonon jatkoksi. 

Seisoskellessani mieleeni juolahti keino, jolla saisin enemmän peliaikaa. Keksin, että voisin ostaa useita kirjoja ja mieleeni välähti, mihin voisin niitä käyttää.

Kysyin myyntipöydän pitäjiltä, jos ostan kuusi kirjaa, saanko kaikkiin signeerauksen. Se luvattiin. 

Kun olin lähestymässä H-hetkeä, yksi toimitsijoista tarjoutui avuksi. Availimme yhdessä kirjoja allekirjoitusta varten. Sellaisen kasan kanssa siirryin presidentin puhutteluun, 

Niinistö tuumasi jotakin kirjakasasta. Minä tarjosin kättä ja sitä myös sain. Kuiva käsi ja konstailemattoman rento kättely. Kerroin haluavani kiittää häntä hänen työstään maamme pääsemiseksi nykyiseen tilanteeseen. Kerroin olevani edesmenneiden sotaorvon ja evakon poika. Jotenkin kömpelösti välitin kiitokset vanhemmiltanikin. Totta, vähän hassua. 

Presidentti kysyi, olenko Turusta. Asun Turussa, mutta olen opiskellut täällä 70-luvulla, aloitin vuonna 73, vastasin. Hän tuumi olleensa silloin lopettelemassa. Totesin, että sitten olemme voineet joskus kävellä vastakkain. 

Luultavasti hän tosin oli jo silloin tuomarin hommissa Salossa. 

Sitten vain toivottelin hyvät jatkot ja lähdin. 

Suunnilleen noin.

Kotona esittelin saalistani Saaralle. Hänellä oli puhelu vanhan ystävämme kanssa, joka mainitsi kirjan lahjana Saaralle. Ittelleen osti, tuumasi Saara. 

Myöhemmin illalla hankin hänelle kukkakimpun. 

#tasavallanpresidentti #presidentti #niinistö #sauliniinistö #turunsanomat #turku #vpk #kirjailijahaastattelu #wsoy #päämies #valtionpäämies #kaikkitietturvaan #nato #turvallisuus

Ajatuksia elämänkaaren loppupäässä

 

Image by Siamlian Ngaihte from Pixabay


Kaksi noin ikäistämme ystävää on kuollut tässä kuussa. Olen myös kuullut, että opiskelutoverini - yhden lapsemme kummisetä - on kuollut keväällä. 

Vaimoltani on leikattu rintasyöpä ja hän on nyt sytostaattihoidoissa. 

Kuten monet tietävät, olen itse sairastanut imusolmukesyövän ja leukemian. 

Olemme vaimoni kanssa päälle seitsemänkymppisiä. Olemme siis ikämme puolesta varhais- tai nuoria vanhoja. Tosin nykyään on esitetty, että vanhuus alkaa vasta 75-vuotissynttäreistä. 


Huomaan siirtyneeni vaiheeseen, jossa kuolemasta on tullut ikäisteni ovia kolkutteleva vieras. Omalle ovellekin noutaja voi ilmestyä koska vain. On alkanut tuntua, että hautaan laskeminen on arkipäiväistynyt ja omatkin hautajaiset alkavat tuntua kotoisalta ajatukselta. Ajatuksiini vaikuttaa varmaan myös pelko puolison menettämisestä. 

Elämä tuntuu mukavalta ja mielenkiintoiselta, mutta samalla tunnistan Thanatoksen kutsun. Mainittu myyttinen hahmo kuiskuttelee, että etkö sinä ole jo tekemisesi tehnyt ja tiedäthän jo millainen maailma on.  

Kaltaiseni ikääntynyt saattaa kokea tarvetta näyttäytyä nuorekkaana ja jaksavana, eikä siinä ole mitään moitittavaa. Monelle tuntemus on varmasti aito. Varttuneiden toimintakunnossa on runsaasti vaihtelua. 

Elämänkaaren lopun voi jäsentää kolmanneksi (varhaisvanhuus), neljänneksi (keskivanhuus) ja viidenneksi (myöhäisvanhuus) iäksi. Ikävuosiluokittelu menee näin: varhaisvanhuus 60-75, keskivanhuus 76-85 ja myöhäisvanhuus yli 85. 

Kolmannessa iässä haasteena on sopeutuminen eläkeläisen elämään, mutta vielä jaksetaan yhtä ja toista sekä ollaan varsin hyvinvoivia. Neljännessä alkaa olla jo kremppoja ja jopa avuntarvetta. Sosiaaliset kontaktit uhkaavat vähetä. Viidennessä fyysiset ja kognitiiviset toiminnot voivat hiipua merkittävästi. Apu ja jopa laitoshoito voi olla tarpeen. Vaarana on erakoituminen. Haasteena on selviäminen päivästä toiseen. 

Olemme vaimoni kanssa päälle seitsemänkymppisiä. Olemme siis ikämme puolesta varhais- tai nuoria vanhoja. Tosin nykyään on esitetty, että vanhuus alkaa vasta 75-vuotissynttäreistä. Vuonna 1954 syntyneiden miesten elinajanodote oli 63,4 vuotta. Minä olen siis ylittänyt reippaasti luvatun iän ja niin muutkin ikäiseni keskimäärin. Vanhaa arviosta tehtäessä ei ole ollut tiedossa, miten huima kehitys oli edessä. Minun vanhempani saavuttivat viidennen iän eli myöhäisvanhuuden. Olen perinyt geenit, jotka voisivat kannatella vielä pitkään elävien kirjoissa. Tiedostaen sairausceeveeni, ajattelen, että sieluni voi irrota ruumiistani koska tahansa. 

Vanhanakin on syytä kehittyä. Olisi hyvä pystyä hyväksymään eletty elämä. Pelissä on paljon, joko eheys ja viisaus tai katkeruus ja epätoivo. 

No jopas tällainen istunto läksyn lykkäsi. 

Tähän tehtävään on syytä tarttua. 

Perästä kuuluu – tai sitten ei. 





#elämänkaari #ikä #vanheneminen #kuolema #thanatos #eläke #vanhuus #elämä #elämänvaihe #krempat #vanhuudenvaivat #sairaus #elinajanodote #hautajaiset 

Puolalanpuiston värihohtoisia syysnäkymiä

 

Näin kaunista on, kun nousee syyspäivänä Puolanpuiston rinnettä Iso-Puolalan talolta ylöspäin. 

Kirjoitin kyseisestä talosta artikkelissani 1700-luvun helmi Turussa.  Ylempänä puistossa olevasta rouhean vaikuttavasta patsasryhmästä kerroin jutussani Leningradin ystävyyden muisto Puolalanmäellä.

Tässä jatkoa samaan aihepiiriin.   

Google Maps


Puolalanpuisto on viihtyisä ulkoilualue Turun kaskustassa. Lounaisnurkassa on 1700-luvun tila ja vastasuunnassa Turun taidemuseo. Alue on ehyt, koska puistoa ympäröivät rakennukset ovat kaupungin vanhaa kivitalokantaa.

Alarinteessä on vihreä jugendkivitalo.

Puolalan yhteislyseo

Tähän voit pysähtyä katselemaan ympärillesi. 

Melkein viidakkoa. 

Siellä se Turun taidemuseo on. 

Vasemmalla puun takana näkyvät Armas Puolimatkan 50-luvulla rakentamat "pilvenpiirtäjät". Keskellä pilkottaa kotikirkkomme Mikaelinkirkon torni. 

Katselmus

 

Leningradilais-turkulaista syleilyä

Tämän kansallisromanttisen graniittilinnan on suunnitellut professori Gustaf Nyström. Museo valmistui vuonna 1904.

Jussi Mäntynen: Joutsenet, 1959

Katselmus

Elintasopahka

Museon koillispiha

Katselmus

Katselmus

Tähän kukkaloiston ääreen lopetamme kierroksemme. 

#turku #historia #puolalanmäki #puolalanpuisto #turuntaidemuseo #taidehistoria #kuvanveisto #taidehistoria #kuvat #kuvakertomus #pietari #leningrad #gustafnyström #arkkitehtuuri #kansallisromantiikka

Junagalleria

 

Eikö ole vaikuttava teos. 

Joku tuntematon tekijä tai kaksi ovat maalanneet nuo aiheet. Minä olen kuvannut, rajannut sommitelmat ja editoinut värejä.

Voi miten voimallinen ja elämää uhkuva teos. 

Tekijöitä lienee ollut mukana aika monta, koska teoksiakin on monta. 

Tämä on gallerian sijainti. Satamaan kolistelevan junan matkustajat voivat ihailla näitä radan varteen varmaankin kaikessa hiljaisuudessa maalattuja teoksia 

Tätä piti pimentää oikein kunnolla, että sain haluamani tunnelman. 

Onko siinä potkulauta ja traktori?

 

Kiva kun jaksoit katsoa näitä yhteisöllisiä teoksia. 

Sakkoja näiden maalaamisesta varmaan määrättäisiin ja ehkä velvollisuus siivota jäljet.

Taiteeksi graffititkin nykyään lasketaan. Silloin kuin monet vielä saattoivat kutsuat Helsingin Kalasatamaa Sompasaareksi, sinne oli järjestetty valtavasti seinäpintaa graffitimaalarien käyttöön. 

Kiva näitä on kuitenkin kävelyillä katsella. 

#graffiti #kuvataide #maalaaminen #värit