Miksi ei katuväkivallasta voida keskustella?

 

Kuva OpenClipart-Vectors Pixabaystä

Jengirikollisuus on tosiasia. Ylen podcast-sarja "Jengit" antaa hyvän kuvan tilanteesta Suomessa, Ruotsissa ja laajemminkin. Ohjelman osat ovat: 

1. Tappelu lähiössä
2. Ruotsin opetukset
3. Väkivalta kaduilla yleistyy
4. Vaatteet ja luksus ovat jengien symboleja
5. Lietsooko gangsta rap katuväkivaltaa?
6. Aivot ja asuinpaikka ajavat jengeihin

Kannattaa kuunnella!

Jengit syntyvät jopa parin kolmen henkilön ryhmistä ja voivat kasvaa tuhansien tai kymmenien tuhansien jäsenten rikollisjärjestöiksi, jotka tappelevat ja murhaavat.

Minun mielikuvani mukaan aiheesta on hankala keskustella, erityisesti koska se liittyy maahanmuuttoon. Perussuomalaiset pitävät asiaa esillä ja muut välttelevät aihetta. Monet varovat, koska haluavat välttyä leimautumasta mainittuun puolueeseen.

 Migrin toimista ei oikein synny median välityksellä selkeää kuvaa. 

Aihe on vakava. 

On kuitenkin myönteistä, että osa nuorista onnistutaan irrottamaan jengien toiminnasta. 

Kyse on hyvin monimutkaisesta ongelmavyyhdestä. Aiheesta ehkä lisää myöhemmin. 

 

En sitten päässyt Globenin katolle

 

Näinpähän ympäristöä maan tasalta. Globen ei muuten olekaan virallisesti Globen vaan ... kohta selviää. Lopussa virtuaalimatka Skyviewilla.

Globenilla on erityinen sija suomalaisten lätkäfanien sydämissä, koska juuri täällä Suomi voitti ensimmäisen maailmanmestaruuden vuonna 1995. 

Globenin huipulle vie kaksi raidetta, joita kulkevilla pallomaisilla Skyview-gondoleilla pääsee ylös ihailemaan Tukholmaa. 

Vaimoni ei halunnut maisemaelämykseen, joten menin yksin ostamaan lippua. Jonoa oli kuitenkin yli tunnin verran. Kokemus säästyi toiselle kerralle. Ajan olisi voinut varata netistä. 

Globenin virallinen nimi on nykyään Avicii Arena, jolla halutaan kunnioittaa taiteilijanimi Aviciita käytänyttä ja nuorena kuollutta musiikkialan kuuluisuutta Tim Björlingiä. 

Paikalla järjestetäänkin paljon konsertteja. 

Olin luullut aikaisemmin taustalla näkyvää hallia parkkihalliksi, mutta sielläkin pelataan, ehkä  jalkapalloa (?). 

Tästä voit tehdä Youtube-matkan gondolilla. 

Vasa-museossa tutkimassa kovaonnista sotalaivaa

 

Edessä pienoismalli ja takana aito. 


Valtavan aluksen neitsytmatka oli kuin kananlento. Pituutta sille tuli runsaan kilometrin, ehkä kahden, verran. 

Tiedätkö mihin paikkaan  se upposi Tukholmassa vuonna 1628? Kohta kerron. 

Olen käynyt tutustumassa kyseiseen laivaan 70-luvulla. Silloin se oli "kasa lankkuja". Museon nimi oli Vasavarvet. Rakennus oli oikeastaan tilapäinen konservointilaitos. 

Tässä uudessa rakennuksessa on nähtävää on vaikka koko päiväksi. 

Siinä se on.

Tuonne se upposi, Tukholman korjaustelakan edustalle vastapäätä Vikingin terminaalia.

Luultavasti rannoilla on ollut tukholmalaisia todistamassa spektaakkelia. 

 

Kolmekymmenvuotinen sota oli meneillään. Ruotsia hallitsi Kustaa II Adolf, "Pohjoisen Leijona", soturikuningas.

Vasa oli tarkoitettu valtakunnan sotilaallisen ja poliittisen mahdin symboliksi. 

Tällainen alus piti tietenkin koristella yltäpäältä erilaisin "krumeluurein". 

Nyt alus näyttää synkältä, mutta aikoinaan se on ollut kaunis ja värikäs näky. Erityisesti ahterissa ei ole säästelty käsityötä ja maaleja.   

Onneksi media oli ikuistamassa rakennusvaihetta.

Tällaisilta koristelut näyttivät maalattuina. 

Laiva saatiin nostetuksi merenpinnalle vuonna 1961. 

Viking-terminaalin tienoilla on pikkuruinen sukeltajan patsas. Oletan sen kunnioittavan Vasan nostamisoperaatioon osallistuneiden sukeltajien työtä. 

Miehistöä tarvittiin runsaasti. 

Onnettomuudessa menehtyi noin 30 henkeä. Ranta ei ollut kovin kaukana. 

Makea vesi on hyvä säilytysympäristö. 

Purje

Näihin veistoksiin liittyy varmasti kaikenlaisia tarinoita ja muuta kulttuurista taustaa kirjaksi asti. Luultavasti joku on sellaisen kirjoittanutkin. 

Vasa-laiva upposi suunnitteluvirheiden vuoksi. Alus oli epävakaa. Kiville ei ollut riittävästi tilaa pohjalla, tykit painoivat liikaa yms. 

Kustaa II Adolf

Wikimedia Commons