Pahanenteistä

Kuva congerdesign Pixabaystä

 

Nyt pitäisi keksiä jotakin valoisaa, mutta järki ja tunteet sanovat, että nyt ei mene hyvin. 

Putin kutsuu uutta vaihetta osittaiseksi liikekannallepanoksi ja osa asiantuntijoista arvelee, ettei se merkitse kummoisia ainakaan lyhyellä aikavälillä, mutta jotenkin aistin kaikuja helmikuun 24. päivästä. Kokonaistilanteen uhkaavuus tuntuu nousseen uudelle tasolle.

Kuin olisimme siirtyneet jonnekin toisen maailmansodan kaltaiseen prosessiin. 

Suuret sodat edellyttävät toimivaa sotataloutta ja yhteiskunnan voimallista mukautumista tilanteen vaatimuksiin. Euroopan maat pyrkivät muokkaamaan nopeasti energiahuoltoaan itäriippuvuuden minimoimiseksi. Länsi on antanut runsaasti aseapua Ukrainalle ja omat varastot kaipaava täydennystä. Sota todennäköisesti jatkuu pitkään ja omaakin valmiutta on syytä vahvistaa. Kyseessä ovat isot asiat. 

Voi olla, että teollisuuden rakennetta  pitää tarmokkaasti muokata asetuotannon lisäämiseksi. Elintaso lännessäkin lienee jo alkanut laskea. 

Venäjä lienee menettänyt merkittävän osan aseistustaan ja pakotteet haittaavat omaa tuotantoa.  Voi kuitenkin olla, että suurvaltojen välinen asetelma muuttuu ja Venäjä alkaa löytää ymmärtäväisiä liittolaisia. Nyt ei siltä näytä, mutta sodan eskaloituminen on mahdollista. Tulevaisuus on arvaamaton. 

Sotaa käydään vain näennäisesti Venäjän ja Ukrainan välillä. Länsi on syvällä mukana kriisin silmässä. Vain länsimaiset taistelujoukot puuttuvat areenalta. 

Venäjän kynnys kokonaisvaltaiseen mobilisaatioon on eilisen ilmoituksen jälkeen madaltunut. 

Lännen johtajat ovat paljon vartijoina. Venäjän osamobilisaatio tuntuu vaativan vastareaktiota. Jos Venäjä onnistuu valtaamaan merkittävästi lisäalueita Ukrainalta, lännellä voi olla kiusaus lähettää joukkojaan. Eskaloitumisvauhti voisi kiihtyä. Mikä olisi nyt viisasta? En tiedä. Valitettavasti tuskin kukaan muukaan tietää. Voidaan vain pyöritellä erilaisia skenaarioita. Muuttujia on kovin paljon. 

Länsi korostaa sääntöpohjaisuutta ja Venäjä voimaa. Lännelle rajalinjat ovat pyhät, mutta Venäjä hamuaa suojavaltioita ympärilleen. Lännen periaatteen toteuttaminen vaatii todennäköisesti rajuja toimenpiteitä ja niissä on vaaransa. 

Jos annetaan periksi voimapolitiikalle, Ukrainan ja lännen olisi todennäköisesti suostuttava kompromissiin. Ukraina voisi silpoutua ja/tai joutua taipumaan YYA-sopimukseen Venäjän kanssa. Venäläisiä tuskin saataisiin tilille. 

Valitettavasti kunnialla on suuri merkitys. Venäjä tuskin luovuttaa valtaamiaan alueita takaisin muutoin kuin musertavan pakon edessä. 

Venäjän tämänhetkistä sotilaallista kyvykkyyttä on taviksen vaikea arvioida. Toivottavasti se on jo kulunut vähiin. Siinä tapauksessa rauhasta voisi olla toivoa. Putin tosin ei vaikuta todellakaan rauhoittuneen.  

Muistattehan millainen neuvottelukumppani Hitler oli. 

Sota voi kuitenkin jatkua vuosia tai vuosikymmeniä (vrt. Afganistan). Tilanteen pysyminen jonkinlaisena jäätyneenä konfliktina tai muuttuminen sissisodaksi voisi olla maailmansotaa toivottavampi tilanne, mutta Ukrainan kärsimys jatkuisi. 

Kun sota joskus päättyy, voimme todeta "Ai noin siinä kävi". 

On paljon kysymyksiä, mutta vähän vastauksia. 

Ainakin voimme rukoilla.