Sivut

Sivut

sunnuntai 29. kesäkuuta 2025

Tarratoimikunnan epäasiallinen kohtelu suviseuroissa

 



Kävimme eilen päiväseltään suviseuroissa. Meillä on takanamme kuuden vuoden tauko. Oli todella mukava olla nyt mukana. 

Julkisuudessa on kerrottu Tarratoimikunnan aktivismista seurapaikalla. En nähnyt yhtään tarraa enkä operaation toteuttajaa. Aktio oli kuitenkin toteutettu. 

On ollut surullista lukea, että aktivisteja on häiritty asiattomalla tavalla. He ovat myös seuravieraita. Häiriköimässä on ollut nuoria, mutta erityisen valitettavasti median mukaan myös aikuisia. 

Tällaista ei voi puolustella mitenkään, vaikka aktivistien sanomasta ei pitäisikään. 

Suviseurojen on oltava turvallinen tapahtuma aivan kaikille.

Järjestäjät eivät varmaankaan osanneet odottaa tällaista. On tiedotettu, että järjestyshenkilöstöä on nyt ohjeistettu puuttumaan tällaiseen häirintään. Jatkossa varmaan tällaiseen varaudutaan jo etukäteen. 

Osa on tyytynyt vain seuraamaan häirintää vierestä. Sekään ei ole oikein. Tosin tunnistan tällaisessa passiivisuudessa itseni. On niin helppoa jättäytyä sivustakatsojaksi. Hävettää vieläkin, kun kerran eräs kantasuomalainen metelöi raitsikassa somalitytölle ja minä vain istuin hiljaa. 








Media on raportoinut tämän vuoden suviseuroista erityisen ahkerasti. Tarratoimikunnan hanke on varmasti osaltaan vaikuttanut asiaan. Tällainen asetelma taatusti kiinnostaa laajasti median asiakkaita. Vanhoillislestadiolaisuus on muutoinkin ollut esillä. 

Osa julkisuudesta tuntuu ikävältä, mutta uskovaisena täytyy olla kiitollinen, että liikkeemme saa näin paljon huomiota. Se varmasti rohkaisee monia tulemaan suviseuroihin kokemaan itse, millaisia me olemme. 

Osa mediahuomiosta kohdistuu asioihin, joissa meitä halutaan ojentaa. Niinkin saa toimia. Toivoisin kuitenkin, että lauman jättäneiden lisäksi kuunneltaisiin enemmän myös meitä vielä mukana olevia. Näin kokonaiskuva saa ainakin enemmän vivahteita. 






Eräs kauan sitten liikkeestämme eronnut ja paljon julkisuutta saanut henkilö valitti, että jos hän arvostelee jotakin vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää, hän saa viestejä, joissa häntä moititaan katkeruudesta. En tiedä tietenkään sisällöistä, lähettäjistä ja määristä sen enempää, mutta en usko, että tällaisesta on kenellekään mitään hyötyä. 

Yhteiskunnassamme tapahtuu maalittamista, joka voi olla hyvin vahingollista kohteelleen. Ehkä ei yllä mainitussa ole suurista määristä kysymys (toivottavasti), mutta minusta kannattaa tarkoin harkita, jos on tällaisia ajatuksia. Jos ei pysty pidättäytymään, on syytä muistaa, että antaa palautetta rakkauden hengessä ja alhaalta päin. 





Media on selvästi halunnut käsitellä aihetta nyt aiempaa tasapuolisemmin. Kerroin aikaisemmin Ilta-Sanomien suorasta lähetyksestä suviseurakentältä. Toimittaja kunnioitti haastateltaviaan kohtelemalla heitä kuin keitä tahansa kaduntallaajia. Hän antoi ihmisten esittää rauhansa käsityksiään ja ajatuksiaan. 

Ilta-Sanomat on julkaissut myös muita hyväntuulisia artikkeleita suviseuroista. 

Iltalehhdessäkin oli pitkä toimintaa kuvaileva artikkeli, joka käsitteli muun muassa työvuoroja: "Ikärajoja on jopa laskettu" – Suviseuroilla nähdään ilmiö, joka pistää hiljaiseksi

















Tarkoittaako siviä samaa kuin siveä?






Ei tarkoita.







Ostin tällaisen kirjan suviseurojen julkaisumyymälästä. 

Tästä tuokin asia selviää. 







#suviseurat #iltasanomat #tarratoimikunta #vanhoillislestadiolaisuus #journalismi #reportaasi #uskonto #luterilaisuus #media #iltalehti 

9 kommenttia:

  1. Komppaan kummisetää🥰

    VastaaPoista
  2. Yritin aina työvuorossani julkaisumyymälässä lähestyä näitä tarratoimikuntalaisia, että millaista kirjaa he etsivät, ja joku porukka alkoi kovasti kysellä kuulen vaikutuksesta kirjojen ja äänitteiden myyntiin jne, jotkut taas livahtivat äkkiä ulos. Tänään jututtamastani porukasta pari naista tuli uudelleen sujauttelemaan tarroja kirjojen väliin kunnes huomasivat minun seuraavan ja tunnistivat heti. Menivät heti ”piiloon” cd-levyjen taakse ja sieltä syrjäkarein vilkuilivat minua kuin aikoinaan yläkoululaiset pahanteossa. No, yritin hymyillä heille, mutta pian he lähtivät ja keräsimme tarrat heidän jäljiltään. Muualla näistä ei kyllä ilman mediaa tietäisi yhtikäs mitään…

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin kuvasit heidän käytöstä, yhden tarrakiinnittäjän näin laittavan tarraa ojan takana olevaan oranssi aitaan. Se ei sieltä varmaan kunnolla näkynyt ajotielle. Vain pääasia heillä on että he voivat näin tuoda häiriöitä suviseuroihin. Ja oli kyllä jotain niin naurettavaakin toimintaa että ei aikuisilta ihmisiltä voisi odottaa sellaista.

      Poista
  3. ( siis vähän epäselvästi kirjoitin, jututin näitä naisia eilen, ja tänään he tulivat uudelleen)

    VastaaPoista
  4. Olen samaa mieltä joiltakin osin häirinnästä, mutta vastakkainasetteluahan tarratoimikunta selvästi haki. Henkilökohtaisesti sain todeta ja omin korvin kuulla, kun kävelimme parin aktivisti-aikuisen perässä lauantai-iltana parkkipaikalle kostean pellon poikki. Omaa jumalaansa voimaperäisesti kuuluttivat, kun ilmeisesti lätäkköön osui tossu. Poikkesi jotenkin suviseurojen äänimaailmasta. Häirintääkö?

    VastaaPoista
  5. Juuri näin koen minäkin. Kiitos hyvästä kirjoituksesta❣️

    VastaaPoista
  6. Olen kanssasi samaa mieltä. En nähnyt yhtään tarraa tai muuta aktivismia. Sen sijaan lasten työniloa pizzalaatikkojen taittelussa. Ois ollut kiva tavata. Rauni

    VastaaPoista
  7. Lämpimät kiitokset kaikille kommenteista! Näin kuva tapahtumista monipuolistuu.

    VastaaPoista