Hallitus on eettisesti mahdottoman edessä

Hallitus on hyvin vaikeassa tilanteessa, vaikka sitä ei ehkä tule ajatelleeksi. Heidän päästöksensä merkitsevät ihmishenkien menetyksiä. He pyrkivät kuitenkin pitämään tartunnan saaneiden määrän niin alhaisena, että tehohoidon kapasiteetti riittää. Toistaiseksi he ovat onnistuneet.

Pari professoria - saattoi olla joku kolmaskin mukana - kritisoi muistaakseni joko Uudenmaan saarron lopettamista tai rajalinjan sijaintiaa tai muuta aiheeseen liittyvää. He katsoivat, että päätöksestä seuraa tiettyjen ihmisten kuolema. Uhreja ei tietenkään voida nimetä etukäteen. Kriitikot ovat varmaan oikeassa.

Hallituksen tilanne on eettisesti mahdoton. Suomi pitäisi pysäyttää kokonaan, jos halutaan, ettei kukaan ei kuolisi koronan vuoksi. Niin ei tietenkään voida toimai. Hallitus joutuu optimoimaan päätöksiään erilaisten muuttujien perusteella. Ministerit joutuvat punnitsemaan erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia talouteen, terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyteen, muiden yhteiskunnan palvelujen toimimiseen, laumaimmuniteetin syntymiseen, koululaisten ja opiskelijoiden oppimiseen ja niin edelleen. Tällaisia asioita on mahdoton yhteismitallistaa.

Täydellisiä vaihtoehtoja ei ole.

En tiedä, ehtivätkö ministerit pohtia vaikutuksia erilaisten eettisten periaatteiden valossa. Seurausetiikan näkökulmasta toimien tulokset ratkaisevat. Velvollisuusetiikka painottaa , että on toimittava velvollisuuksien tai muiden periaatteiden mukaisesti. Hyve-etiikassa pohditaan ihmisten ominaisuuksien hyviä ja huonoja puolia.

Erityisesti sota-aikana valtiovallan toimet saattavat olla eettisesti ristiriitaisia. Kansalaisille voidaan suoranaisesti valehdella, jotta he jaksaisivat pysyä toiveikkaina vaikeina aikoina. Tällaista saatetaan pitää  seurausetiikan näkökulmastaperusteltuna, mutta valehteleminen on monien periaatteiden vastaista eikä sitä ainakaan pidetä hyveenä.

Ministerit kokeva varmasti olevansa velvollisia toimimaan koko Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. He pyrkivät toiminnassaan myös mahdollisimman hyvään tulokseen.

Hallituksen päätöksenteko on erityisen haastavaa, koska koronaviruksen käytäytymistä ei tunneta. Ministerit ovat kuin kovaa vauhtia väärällä raiteella kiitävässä junassa, jonka kuljettaja ei ole tajuissaan.

On monia hankalia tilanteita, joissa erilaisista eettisistä näkökulmistakaan ei tunnu olevan juuri apua.

Hallituksen asema ei ole kadehdittava.

Kokeilimme virtuaalikokoustamista

Olin siinä luulossa, että Googlen virtuaalikokousalusta Meet on ilmainen. Ei ole. 

Muut osallistujat pääsevät hinnattomaan kyytiin, mutta kokoonkutsuja - tai hänen edustamansa organisaatio - joutuu kaivamaan kuvetta.

Kukkojen sukuseuran hallitus piti edellisen kokouksensa sähköpostitse, mitä en syntyneen kokemuksen perusteella suosittele. Kokeilimme tänään pienellä joukola Meet-alustaa. Jouduin ottamaan Google Suiten käyttöön. Maksaa noin kympin kuussa. Näin jossakin vitosen hinnan, mutta en jaksanut enää etsiä sitä.

Tämän lisäksi minulta vaadittiin domain-osoite. Perustin sellaisen osoitteella sairaanrakaselämä.com. En tiedä, tarvitsenko sitä muuhun. Se voisi ehkä olla tämän blogini osoite.
Osoite maksaa noin kuusi kymppiä vuodessa. Ajattelin, että voin käyttää kokousalustaa perhepiirissä.

Jos joku saanoo Meet-sovellusta ilmaiseksi, hän käyttää luultavasti työnantajansa maksamaa alustaa.

Kun yritin luoda ensimmäisen istuntunnon, tulin kilikanneeksi linkkiä, joka vei minut kalenteriin. Loin sinne istunnon illaksi ja annoin muiden osallistujien sähköpostiosoitteet. Sitten en osannut edetä mihinkään. Osallistujat saivat linkit, jotka olivat turhia, koska istuntoa ei ollut oikeasti syntynyt. En löytänyt sellaista Meetistä. Osallistujien on määrä päästä mukaan, kun klikkaavat saamaansa linkkiä.

Illalla lähetin kutsut toista kautta. Kokouksen synnyttäminen ei ollut mutkatonta. Yhden osallistujan outlook-sähköpostiosoite ei toiminut. Onneksi hänellä on myös gmail-osoite. joka toimi. Toisen gmail-osoite saatiin toimimaan. Meet ei tunnu toimivat Applen Safari-selaimella. Googlen Chrome tietenkin käy.

Kolmannen yhteyttä ei saatu synnytetyksi. Hän käytti Macbookia, mutta hänellä ei ollut gmail-osoitetta. Hän luultavasti käytti selaimena Safaria. Yritämme hänen kanssaan myöhemmin uudestaan. Hän oli mukana kännykkäpuhelun avulla.

Meet-sovellus toimi ihan hyvin, kun yhteydet saatiin luoduksi. Minun on syytä kokeilla yhteyksiä muiden hallituksen jäsenten kanssa ennen kuin kokoustamme koko hallituksen voimin.

Kesällä meillä pitäisi olla sukuseuran sääntöjen mukaan sukukokous, jolle hallitus on tilivelvollinen toimistaan. Paikaksi on valittu Jämijärvi, mutta korona ...

Kaikista hankaluuksista huolimatta, näiden virtuaalialustojen käyttämiseen on syytä opetella. Siten voimme toimia ilmastonmuutosuhkaa vastaan.

Miten sujuisi sukukokous Meetin avulla?

 

Voiko olla elämää ilman henkilökohtaista läppäriä

Voi, mutta se ei ole kivaa. Läppärini pimeni ennen kuin palasimme Suomeen. Lähetin vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön ennen pääsiäistä, mutta en ole saanut vastausta vieläkään. Soitin yhtiöön ennen kuin tein ilmoituksen, pääsin hyvin läpi ja käsittelyajaksi arvioitiin noin viikko. No, saattoi olla "ainakin viikko".

Kun soitan yhtiöön ja teen esitetyt valinnat, kuulen, että palvelu on tilapäisesti pois käytöstä. Näin on käynyt ainakin parina kolmena arkipäivänä.

Olen myös lähettänyt asiasta viestin sähköpostitse, mutta en ole saanut vastausta.

Ovatko suomalaiset yhtäkkiä vimmautuneet hajottamaan tietokoneitansa vai mistä ruuhka voi johtua?
Onko käsittelijät valjastettu peruuntuneita matkoja koskevien hakemusten kimppuun.

Tänään huomasin, että voin yrittää saada yhteyden toista kautta. Ajoneuvopuolella vastattiin ja todettiin, ettei hakemustani ole vielä käsitelty. Asiakaspalvelija lupasi jättää soittopyynnön asianomaiselle taholle.

Läppärin jakaminen vaimon kanssa alkaa koetella suhdetta. Korona, kaksi nettiriippuvaista ja yksi kone!

En haluaisi ostaa uutta ennen kuin tiedän korvauksen. Alkaa jo poltella.

Mysteeri 1980-luvun alusta

Silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli syntynyt vuonna 1900 ja täytti pyöreitä. Häntä  muistettiin tietenkin monin tavoin.

Jostakin syystä minä sain kiitoskortin onnitteluista, jollaisiin en ole osallinen millään tavoin. Kortin allekirjoitus näyttää aidolta. En ole silti varma, onko se sellainen. Kuoreen on tuotettu kohokirjaimin teksti "Tasavallan presidentti".

Ainoa keksimäni selitys asialle on se, että olin luultavasti tuohon aikaan Kukkojen sukuseuran varatilintarkastaja. Seura tietääkseni lahjoitti presidentille teoksen Kukkojen suku, jossa kerrotaan isänpuoleisen sukuni yhden haaran vaiheista ja jossa on myös sukutaulut, tosin muistaakseni vain isälinjat.

Miksi presidentin avustajat olisivat kirjanneet kiitettävien listalle myös varatilitarkastajan ja vaivautuneet selvittämään osoitteen? Asuimme tuolloin Korson Mikkolassa.

Miksi unet ovat surrealistisia?

Unien synty

Askeisessä Tiedeykkösessä (Unessa aivot siirtävät dataa ja peseytyvät) keskusteltiin nukkumisesta. Haastateltavana oleva dosentti Tarja Stenberg kertoi, että unet saavat aineksensa muististamme, mutta ne ovat sekavia, koska aivojemme looginen puoli on levossa. Jotenkin näin. Tästä voisi päätellä, että unella ei ole meille mitään sanottavaa.

Muistan kuulleeni olettamuksen, että me valmistaudumme unissamme selviytymään tilanteista, joihin voimme joutua todellisessa elämässä.

Kasvitieteellisen puutarhan alueelta Ruissalosta

Pysäköintitalossa Tukholmassa

Tänäaamuisessa unessani vaimoni oli lasten kanssa jossakin asunnossa Tukholmassa tai sen liepeillä. Meillä oli pari kolme lasta, joten tapahtumat sijoittuivat aikaan, jolloin olimme nuori perhe. Minä olin hakemassa autoa ilmeisesti lainaksi tai vuokralle. Sain avaimet mieheltä, jolla oli erään entisen opettajakollegani ulkomuoto. Hän antoi minulle myös kukkapuketin, jota oli avattu yläpäästä.

Paluumatkalla mietin, että minun pitäisi palauttaa puketti. Ajoin sitten laajalla risteysalueella. Olin kai tehnyt jonkin virheen, koska edestäni suhahti auto.

Seuraavaksi olin parkkitalossa, joka oli muka Tukholman Slussenilla. Olin jättänyt auton alakerrokseen. Se oli tietenkin Saab tai ehkä Volvo. Yritin hakea sitä sieltä, mutta en löytänyt, vaikka se oli ollut näkyvissä.

Parkkihallissa oli ylimääräisiä jyrkkiä luiskia, joita ei ollut tarkoitettu autoille eikä ihmisille. Autonavain ja jokin muu esine alkoi valua sellaiseen. Minun oli haettava ne. Joku nainen katsoi minua hämmästyneenä, kun palasin. Jag hämtäde mina saker, sanoin ja hän rauhoittui.

Outo oppitunti

Näin aamulla toisenkin unen. Olin ruotsin tunnilla, jonka opettaja saattoi olla parkkihallissa tapaamani tuntematon ovaalikasvoinen nainen. Tunnilla oli jossakin vaiheessa toinenkin opiskelija, mutta myöhemmin hän oli hävinnyt. Käytettävän oppikirjan nimi viittasi jotenkin tuosta hetkestä menneeseen. En kuitenkaan muista sitä. Tunnelma oli sellainen, että opettaja puhuu ja muut ovat hiljaa.

Rohkaistuin kuitenkin pyytämään puheenvuoroa. Opettaja oli katsoi minua empien. Lyhyt puheenvuoro, sanoin, ja näytin muutaman sentin mittaa etusormella ja peukalolla. Hän myöntyi.

Kerroin tapauksesta, jota en muista oikeasti kuulleeni. Pieni perhe oli ollut purjehtimassa. Perhe joutui jostakin syystä veden varaan ja kaikki hukkuivat. Heidän ruumiinsa jäätyivät, vaikka sää vaikutti leppeältä. Jostakin syystä heidät piti myös haudata jäätyneinä.


Olemme tavanneet vaimoni kanssa Tukholmassa ollessamme kesätöissä. Olimme Tukholmassa myös parin vuoden päästä kesällä nuorena avioparina. Noilla kerroilla emme autolla ajelleet. Olemme toki myöhemminkin käyneet rakkauden kaupungissamme. Minulla on ollut työsuhdeautoinani pari Saabia ja kolme Volvoa.

Keskustelimme eilen purjehtimisesta, kun kuulimme sattumalta autoradiosta osan jonkun purjehtijan haastattelusta. Olen myös viime aikoina ajatellut kouluaikaani, jolloin oppitunnit olivat minulle koettelevia. Oli vaikeaa olla hiljaa ja kuunnella.

Ei nämä unet ole minusta täysin ilman johdonmukaisuutta syntyneet.

Muistikuvani näistä unista ovat jo varmaan muokkautuneet.

Miksi ruumiit piti haudata pakastettuina?

Ilmastonmuutos - leimaava aihe

Ilmastonmuutouhkaan suhtautuminen on vaikea asia

Yhtäältä useimmat meistä emme osaa arvioida alan tutkimuksen uskottavuutta. Toisaalta on kohtalokasta, jos ihmisen osuus asiassa on tuhoisa, emmekä me toimi kuten pitäisi. Minä tunnen velvollisuutta kirjoittaa asiasta, vaikka huomaan samalla leimautuvani.

Minua havadutti, kun eräs ystäväni luokitteli minut suunnilleen militantiksi. Hän ei käyttänyt mitään tämäntapaistakaan sanaa, mutta tulkitsin hänen arvionsa tuonsuuntaiseksi. Hänen havaintoonsa saattaa olla aihetta. Hän viittasi siihen, että olen puhunut Greta Thunbergin puolesta. Olen kuullut joitakin Thungergin puheista ja lukenut kirjan, jossa kerrotaan hänen elämästään ennen kuuluisuutta. Kieltämättä hän esiintyy hyökkäävästi julkisissa puheissaan. Hänen pääsanomansa on kehotus kuunnella tiedettä. Hän odottaa päättäjiltä ripeitä toimia. Thunberg on saanut käsittämättömän paljon julkisuutta, mutta tuskin juurikaan muutosta päättäjien toimiin. Hämmästelen, kuinka paljon tämä lapsen näköinen alaikäinen on kirvoittanut vihamielisiä kommentteja aikuisilta ihmisiltä. Nyt hänet on unohdettu. Toivottavasti hän on palannut oman tulevaisuutensa vuoksi kouluun.

Olen etsijä, joka toivoo denialistien olevan oikeassa

Minut on kahdesti pelastettu syövältä hoitomenetelmin, jotka ovat suunnilleen samat kaikissa Suomen kaltaisissa varakkaissa maissa. Ne perustuvat tieteeseen. En ole turvautunut esimerkiksi pakurikääpään, jolla on varmasti äänekkäitä puolestapuhujia lääketieteen ulkopuolella. Olisi ollut hyvin hämmentävää, jos hoitoja saadessani julkisuudessa olisi kiistelty ankarasti tunnustettujen hoitojen ja erilaisten spekulaatioiden välillä. Alan tieteentekijät lienevät varsin yksimielisiä toimivista hoidoista.

Miksi tilanne olisi toisin ilmastotieteessä?

Johtuuko vastakkainasettelu rahasta? Onko taustalla tahoja, joista toiset hyötyvät ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vastatoimista ja toiset niiden jarruttamisesta? Olemmeko me innokkaat keskustelijat vain suuren rahan hyväuskoisia juoksupoikia ja tyttöjä?

Minusta on alkanut tuntua, että minun pitäisi olla hiljaa, mutta juuri silloin todennäköisesti toimisin kuten jokin taho haluaa.

Joku tarvitsee apua

Saatamme nähdä selvästi yli seitsemänkymppisiä asiointikierroksella. Osa saattaa uhmata suositusta tarkoituksella, mutta kaikilla ei ole läheisiä tai jos on, nämä saattavat asua kaukana. Joillekin voi olla vaikeaa pyytää apua.

Monilla voi olla auttamishalua ja aikaa, mutta ei tietoa apua tarvitsevista tai joutuu itse välttämään kontakteja. Esimerkiksi riskiryhmäläisten puolisoiden on syytä olla varovaisia.

Puhelu, sähköposti tai someviesti lämmittää yksinäisen mieltä. Sellainenkin on tavallaan auttamista.

Nyt voi olla aika soittaa tädille, sedälle, serkuille, ehkä isotädille tai -sedälle, jopa pikkuserkulle.

Selaamalla kännykän yhteystietoja, sähköpostiosoitteita tai sometilejä voisi saada ideoita autettavista. Joku eläkkeelle jäänyt työkaveri tai entinen naapuri voi tarvita asiointiapua.

Auttaa voi myös siten, että etsii auttajan jollekin, jota ei pysty itse auttamaan.

Etsivä löytää autettavan. Somen avulla voi tavoitella niitäkin, jotka eivät tule heti mieleen.