Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

torstai 24. heinäkuuta 2025

Oletko israelilaisten vai palestiinalaisten puolella?

 

Gaza, GoogleMaps

Oletko kuullut, että uutiset gazalaisten kuolemista leipäjonoissa ovat Hamasin propagandaa, joita välittää Yle eli Hamas-radio ja Hamasin Sanomat eli Hesari?

Oletko toisaalta lukenut, että hamasilaiset soturit piileskelevät sairaaloissa ja muuallakin siviilien joukossa? 

Luultavasti olet. Ovatko molemmat väitteet totta? 

Aivan. Mistä voisimme varmasti tietää? 


Hämmästelen sitä, että jotkut voivat olla täysin varmoja, että rajan toisella puolella vallitsee täydellinen pahuus ja toisella hyvyys (kärjistys toki). Kumpi on kummalla puolella, riippuu siitä, kuka kertoo. 

Miksi analyyttinen pohdiskelu on kovin harvinainen ilmiö.

Kuuntelin aivotutkija Katri Saarikiven haastattelun (Maarit Tastula –Yksi maailma, kaksi katsetta.), jossa käsiteltiin mielipiteiden luotettavuutta ja sopivasti käytettiin esimerkkinä Gazan tilannetta. 

Saarikivi selitti asian suunnilleen näin:

Järjen käyttö on ihmiselle uusi juttu. Ennen ei voitu selvittää asioita vaan mentiin helpoimman kautta. Nykyäänkään emme jaksa pinnistellä. Tiedon tulkintaan vaikuttavat arvot ja ryhmiin kuulumisen tarve. Tieto ei ole neutraali asia. Emme ole objektiivisia emmekä päivitä mallejamme. Ryhmiä yhdistävät yhteiset uskomukset maailman tilasta. Jos tietty meille tärkeä porukka uskoo ja toivoo tietyn asian olevan niin ja näin, uskomme samoin, koska haluamme kuulua joukkoon. Olemme laumaeläimiä. Oikea tieto ei meitä hetkauta. 


Image by Daniel R from Pixabay

Nyt ymmärrän.



Saarikiven teesit vaikuttavat hyvin uskottavilta. Tunnen suorastaan valaistuneeni. Tämä selittää, miksi poliitikot puhuvat niin kuin puhuvat. 



Image by Gerd Altmann from Pixabay



Aivot on annettu käytettäviksi. 





#ajattelu #analyysi #analysointi #objektiivisuus #tasapuolisuus #pohdinta #totuus #some #filosofia #johdonmukaisuus #loogisuus #hamas #israel #gaza #mossad #sota #nälkä 


keskiviikko 23. heinäkuuta 2025

Kuolema tuli taas postiluukulle

 

Image by EricaGeorgiades from Pixabay


Minä sain ensimmäisen varoituksen kuolemasta vuonna 2014, jolloin minulla todettiin lymfooma. Toinen tuli seuraavana vuonna, jolloin sain leukemiadiagnoosin. 

Jostakin selittämättömästä syystä en ollut juuri huolissani. Ehkä se johtui siitä, että minua hoidettiin hyvin ja toivoa oli. Tosin kantasolusiirteen ennuste oli huono. 

Vaimoni oli äärettömän huolissaan. 

Nyt ymmärrän, miksi se meni noin päin. 

Nyt vaimollani on todettu pieni kasvain rinnassa. Se on pahalaatuinen, mutta alkuvaiheessa ja hyvin koteloitunut. Asia hoidetaan pienellä toimenpiteellä. 

Minä en muista murehtia asiaa kokopäiväsesti, mutta aina kun se tulee mieleen, tunnen itseni jännittyneeksi. Syövän hoitaminen lienee tässä tapauksessa rutiininomaista ja kaikki on pian taas hyvin. Se on silti syöpä. 

En haluaisi menettää läheisintä ihmistä ja elämänkumppania. Meitä yhdistää rakkaus, jälkeläiset ja pitkä liitto. 

Lepäilimme iltapäivällä toisiamme vastakkain. Meidän oli hyvä olla. Sitten vaimoni lähti askareisiinsa ja minä rupesin kirjoituspuuhiin. 

Toivoisin tällaisen jatkuvan, mutta on vain ajan kysymys, milloin toinen meistä hautaa toisen. Olisi niin mukava lähteä yhdessä, mutta se on epätodennäköistä. 

Olen saanut elää pitkään saamieni varoitusten jälkeen. 

Sittemmin. 

Tässä väliaikana tunnen siirtyneeni uuteen vaiheeseen elämässäni. Tiedostan, että on elämää jäljellä enemmän tai vähemmän, loppu häämöttää. Jos sitä riittää kymmenen vuotta, se menee hujauksessa. Parin vuoden päästä tulee sama aika siitä, kun muutimme Turkuun. 

Lapsemme perheineen elävät elämän ruuhka-aikaa ja ovat yhteiskunnan kantavia voimia. Meillä kiireet ovat ohi. Tunnen virittäytyväni pikku hiljaa siihen, että olen vain viite arkistoissa. 

Harva osaa luetella isovanhempiensa vanhempien nimet. Se kertoo siitä, että vaivumme ennen pitkää unholaan ja niin on hyvä. Muutaman sukupolven jälkeen jälkeläisillämme on niin monta esivanhempaa sukupolvessamme, että harva niistä kiinnostuu. 

Kun kuulen jonkun tuntemani kuolleen, totun asiaan hetkessä. Kuolema on kovin tavanomaista. Sitä tapahtuu koko ajan ja se koskee meitä kaikkia. 

Meidän elämämme jatkuu jälkeläisissämme eikä meidän elämämme muulla sisällöllä ole niin väliä. 

Koen, että ikääntyessäni huomaan jotenkin tottuvani ajatukseen näyttämöltä poistumisesta. Ehkä se on geeneihin rakennettu. 

On aika elää ja on aika kuolla. 

Rukoilen, että saan pitää Saaran rinnallani mahdollisimman pitkään. 



#elämä #vanheneminen #kuolema #vanhuus #syöpä #sairaus #leikkaus #sairaala 




maanantai 21. heinäkuuta 2025

Kokeilin, osaako tekoäly vitsailla

 

Image by Alexa from Pixabay


  • Tehtävä: Kirjoita viisi vitsiä, joihin liittyy lapsia, aikuisia ja eläintarha.
  • Totta kai! Tässä viisi hauskaa vitsiä, joissa on lapsia, aikuisia ja eläintarha:

    1. Miksi lapsi meni eläintarhaan ja kysyi apua?
      Koska hän halusi löytää "söpöimmän" eläimen, mutta aikuiset sanoivat, että se on vain "söpöin" eläin!

    2. Miksi aikuinen vei lapsen eläintarhaan?
      Koska hän halusi näyttää, että hän osaa "käsitellä" myös villieläimiä – ainakin eläintarhassa!

    3. Mitä lapsi sanoi, kun näki apinan eläintarhassa?
      "Katso, äiti! Se on kuin minä, kun yritän piilottaa suklaata!"

    4. Miksi aikuiset ja lapset eivät koskaan riitele eläintarhassa?
      Koska he tietävät, että eläimet eivät osaa puhua, mutta lapset ja aikuiset voivat silti olla yhtä "söpöjä"!

    5. Miksi lapsi ja aikuinen menivät eläintarhaan yhdessä?
      Koska lapsi halusi nähdä eläimiä, ja aikuinen halusi varmistaa, että lapsi ei yritä "karkuun" villieläinten luo!

    Toivottavasti nämä toivat hymyn huulillesi!


    No ainakin ChatGPT yritti. Ei sillä tietenkään huumorintajua ole, mutta joku varmaan yrittänyt sitä kouluttaa. Oleellista lienee jokin nopea käänne, joka yllättää odottamattomalla logiikallaan.  

    Kun näitä katselee, miettii, onko niissä jokin syvällinen ajatus. Ehkä ei. 

    Ei taida koomikoilla olla hätää – ainakaan vielä. 


    #huumori #vitsi #kasku #anekdootti #apina #eläintarha #nauru #hymy 

lauantai 19. heinäkuuta 2025

Mitä on hengellinen väkivalta?

Image by ReligionsInTheRaw.blogspot.com from Pixabay (AI)


Tässä tekoälyn tuottamassa kuvassa on tilanne, jollaiseksi varmaan hengellinen väkivalta usein ajetellaan. Kohta lyödään Raamatulla päähän. 

Tyttöä pidetään tiukasti kurissa. 

Voidaan myös ajatella, että tyttö on tehnyt jotakin pahaa ja se on vaivannut häntä. Hän on katuvaisena uskaltautunut puhumaan asiasta isoisälleen, joka lempeästi auttaa häntä Raamatun avulla kuiville. 

Muistan kuinka kävin 70-luvulla ripittäytymyssä eräälle helsinkiläiselle - nyt jo edesmenneelle - puhujaveljelle. Voisin kuvata hänen lähestymistapaansa sanoilla lempeys, ymmärtäväisyys  ja totuus. Sain häneltä synninpäästön ja ohjeita, miten voin korjata virheeni sillä taholla, jota vastaan olin rikkonut. 

Tekoälyn mukaan käsitteen "hengellinen väkivalta"käyttö on laajentunut luterilaisen kirkon piirissä 2000-luvulla. Epäilemättä tällaiselle käsitteelle on ollut ilmeinen tarve. Uskontoa voidaan käyttää kuin vasaraa, sekä hyvään että pahaan. 

Hengellinen väkivalta on mielestäni kuitenkin ristiriitainen käsite, koska sitä käytetään tuomitsemaan perinteinen luterilainen käsitys Raamatusta. 

Luterilaisen kirkon sivusto (evl.fi, tästä eteenpäin EVL) määrittelee käsitteen näin: "Hengellinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, johon ulottuu uskonnollinen ulottuvuus. Sen ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi. Tarkoituksena on nujertaa toisen ihmisen elämänkatsomus, elämäntapa tai mielipide." 

Tuo kuulostaa suorastaan aivopesulta tai manipuloinnilta, mutta katsotaanpa lähemmin. 



Otteita EVL:n artikkelista "Kadotus":

"Kristillisen uskon mukaan ihminen on luotu elämään rakkaudenyhteydessä lähimmäisiinsä ja Jumalaan. Luodessaan olevaisen Jumala kuitenkin antoi mahdollisuuden siihen, ettei hänen hyvää tahtoaan noudateta, vaan ihminen voi valita toisenkin tien. 

"Kadotus kohtaa niitä, jotka eivät ota vastaan sitä armoa, jonka Jumala Kristuksen sovitustyössä lahjoittaa."

"Tässä pimeydessä ovat jo Saatana ja hänen enkelinsä."



Otteita EVL:n artikkelista "Saatana":

"Kirkko on opettanut, että Saatanan lisäksi on olemassa myös muita langenneita enkeleitä. Niitä kaikkia kutsutaan pimeyden valloiksi."

"Kristillisessä teologiassa puhe Saatanasta korostaa, että pahuus ja synti ovat ihmistä suurempia asioita. Pahuutta ja jumalanvastaisuutta on näkyvän maailman ohella myös Jumalan luomassa näkymättömässä maailmassa."

"Saatanan olemassaolo ei vähennä millään tavalla ihmisen moraalista vastuuta elämästään."

"Kristillisen uskon mukaan Kristuksen ristin ja ylösnousemuksen kautta häneen uskovat ovat vapautettuja synnin, kuoleman ja Saatanan vallasta. Kristuksen työn ansiosta Saatana on sidottu. Raamatun mukaan Saatanalle annettu tuomio pitää edelleen huolen siitä, että taivaassa ihmistä ei enää houkutella lankeemukseen."



EVL:n artikkeli "Parannus":

"Parannuksella voidaan tarkoittaa joko kääntymystä kristityksi tai kristityn jokapäiväiseen kilvoitteluun liittyvää kääntymistä Jumalan puoleen."

"Parannuksen tekeminen tarkoittaa sitä, että synti opitaan tuntemaan, sitä kadutaan ja siitä luovutaan. Katumus ja synnin tunteminen ovat lain vaikutuksia. Jotta lain aikaansaama katumus ei johda epätoivoon, tarvitaan uskoa armolliseen Kristukseen. Parannukseen kuuluu siis myös usko siihen, että Kristus on täyttänyt lain kaikkien ihmisten puolesta."



Näiden otteiden mukaan ihminen voi päästä Taivaaseen, mutta joutua myös sinne ikävälle puolelle. Saatana toimii sekä näkyvässä että näkymättömässä maailmassa. Ihminen on syntinen ja lankeavainen. 

Parannus tarkoittaa sekä kristityksi kääntymistä että syntien korjaamista. 

Meillä on mahdollisuus pelastua Kristuksen työn kautta. 



Kristuksen kirkkolaki (Matt. 18:15-18): 

"Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä ’jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla’. Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin. Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu."

Minusta EVL:n hengellisen väkivallan määrittelyssä ja näissä lainauksissa on ristiriitaa. 

Kadotus ja Saatana ovat olemassa. Voiko näistä saarnata ilman, että joutuu syytetyksi pelottelusta, käännyttämisestä tai syyllistämisestä, eli hengellisestä väkivallasta?

Eikö Kristuksen kirkkolain soveltaminen ole toisen kontrolloimista, toisen elämäntapaan tai mielipiteeseen puuttumista?

On kuitenkin muistettava rakkaus. Jos kokee velvollisuutta neuvoa uskonveljeä tai sisarta, on muistettava lähestyä rakkaudella ja alta päin. Jos uskaltautuu puhumaan parannuksesta, jonka kautta pääsee lopulta Taivaaseen, on parempi vain hienovaraisesti tiedustella ja lopettaa heti, jos naapuri ei ole kiinnostunut. 

Uskoa ei voi toiselle pakottaa, mutta jos Jumala on antanut hänelle etsikkoajan, voimme olla avuksi. 

Tyrkyttäminen ei ole kivaa tarjoajalle eikä tarjotulle, mutta kun on isosta asiasta kysymys, voimme kokea velvollisuutta toimia. 


Olen kuulunut luterilaiseen kirkkoon koko elämäni ajan. Se on osa minua, vaikka olenkin vanhoillislestadiolainen. Koen että viime aikoina kirkkooni on tullut jotakin vierasta. Esimerkiksi piispa on syyttänyt meitä hengellisestä väkivallasta, vaikka vain haluamme pitäytyä 2000 vuotta vanhaan kristilliseen käsitykseen seksuaalietiikasta.

Olin kuitenkin ilahtunut, kun tutustuessani EVL:n sivuihin sain todeta, että siellä on paljon aivan raitista ja perinteistä luterilaista oppia. 


Minua ei ole pyydetty kirjoittamaan aiheesta, Haluan vain kertoa, miten uskon, koska mediassa ja muualla on paljon epäselvyyttä. 


#suviseurat #vanhoillislestadiolaisuus #luterilaisuus #evl 

#evankelisluterilainenkirkko #tarratoimikunta 

 #uskonto  #seksuaalietiikka #avioliitto #avioliittokäsitys 

 #aktivisti #matteus #saatana #kadotus #parannus

#aktivismi #turvallisuus #raamattu #oppi #homous #hengellinenväkivalta 









keskiviikko 16. heinäkuuta 2025

Kipkeino, Ivan, Akio, Husain, Anselmo, Rapata, Baldwin ja minä olemme aivan samanlaisia


Image by Simp1e123 from Pixabay

 

Kaikkien ihmisten DNA on lähes sataprosenttisesti sama. Siitä huolimatta esimerkiksi fyysiset erot voivat olla hyvin näkyviä. 

Ja nyt asiasta kukkaruukkuun. Törmäsin sattumalta Youtubessa videoon, jonka pari Sinimustan puolueen edustajaa olivat tehneet käynnistään suviseuroissa. Heidän oli tarkoitus haastatella seuravieraita. 

He olivat kuitenkin toisiin ajatuksiin juteltuaan toisen sinimustan tunnistaneen seuravieraan kanssa. He olivat verranneet suviseuroja festareihin. Keskustelukumppani kuitenkin selvensi, että suviseurojen pääasia ovat saarnat ja tapahtuma vertautuu pikemmin jumalanpalvelukseen. 

Tämän kuultuaan sinimustat päättivät, että he eivät muita haastattelekaan. Tahdikkaita miehiä. Ehkä tarratoimikuntalaisetkin olisivat voineet pohtia tätä näkökulmaa. 

Miehet kehuivat kovasti järjestelyjä. Toinen sanoi toivovansa, että Suomi näyttäisi samalta kuin suviseurat. Hän perusteli sitä sillä, että hän oli nähnyt vain ehkä tusinan verran ulkomaalaisen näköisiä. Luultavasti hän oli huomannut vain sellaisia, jotka eivät näytä etnisesti tyypillisiltä suomalaisilta. Lasten runsas määrä myös miellytti. 

Jos kaikki maailman ihmiset ovat lähes sataprosenttisesti samanlaisia, miksi suomalaisten pitäisi säilyä sinisilmäisinä pellavapäinä? 

Tulkitsen kaikkien ihmisten samanlaisuuden siten, että kaikilla on keskimäärin samanlainen potentiaali. Kaikilla on sama ihmisarvo. Kaikki ovat Jumalan kuvaksi luotuja. 

Miksi sitten kuka vain ei voisi sopeutua minne vain?

En väheksy maahanmuuttoon liittyviä haasteita, mutta koska olemme samanlaisia, nuo vaikeudet ovat varmasti voitettavissa, jos tosissaan halutaan. 


Ugh! Kukkahattusetä on puhunut. 



#kansallisuus #kansallisvaltio #rotu #etnisyys #rasismi #maahanmuutto #etnisyys #perimä #dna #ihmisarvo #tasaarvo 



tiistai 15. heinäkuuta 2025

Kultahäät perhekunnan kesäleirillä

 

Kultahääpari

Honkalan dynastian kesäkokoontuminen onnistui hyvin, vaikka fasiliteetin suhteen oli haasteita. 

Villa Furu on huvin kaunis ja rauhallinen. Pihapiiri kauniisti laitettu ja hoidettu. Oli nautinnollista istua illalla saunamökin kuistilla ja kuunnella hiljaisuutta. Mistään ei kuulunut mitään, ei yhtään mitään. 

Meitä oli enimmillään ehkä 28. Kaikki eivät mahtuneet sisätiloihin yöpymään. Tämä oli toki tiedossa. Käytössä oli yksi asuntovaunu ja kaksi telttaa, toinen iso. 



Aika kului lautapelien, pienen musisoinnin, seurustelun, saunomisen, uimisen, lukemisen ja tietenkin netin parissa. Tapana on ollut, että lapset järjestävät aikuisille "aarteen etsinnän", johon sisältyy useita rasteja. Kullakin rastilla on paperilappu, jossa annettiin vihje seuraavan rastin sijainnista. Ainakin joissakin tapauksissa järjestäjät ovat palkinneet onnistuneen suorituksen jollakin suussa sulavalla. Tällä kertaa tämä ohjelmanumero ehkä unohtui. 

Lapsen suusta: Kaksivuotias katseli vaimoani ja minua merkitsevästi. Missä teidän lapset ovat, hän kysyi. No aloitin hänen isästään ja kerroin hänen olevan poikamme. Kaksivuotiaan aivot imevät kaiken. Eräs tärkeä asia alkoi hahmottua. 

Kai se jonkinlaista karaokea oli. Laulajat tosin eivät vaihtuneet vaan poika, tytär ja tyttärentytär lauloivat. Säestys tuli jostakin ämyristä. 

Ruokailimme yhdessä. Aikuispariskunnilla oli ruuanlaittovuorot. Saara ja minä kuittasimme kaksi vuoroamme valmispitsoilla ja -hampurilaisilla. 

Yksi uusi ohjelmanumero kuitenkin oli. Jälkipolvi järjesti meille kahdelle dinosaurukselle kultahääjuhlan. Meidät tuomittiin avioliittoon Oulun tuomiokirkossa toukokuun lopussa vuonna 1975. Meidät vihki rippipappini Jorma Kiviranta, joka oli aikoinaan vihitty vaimoni lankomieheksi. Uruissa oli Jaakko Linjama. Häätilaisuudessa lausui omia rakkausrunojaan Niilo Rauhala. 




Meidät ohjattiin kesäkeittiökatokseen istumaan kaksistaan kuin morsiuspari konsanaan. Saimme päähämme kukkaseppeleet. Minun oli numeroa liian iso ja niinpä se päätyi kaularenkaaksi. 

Söimme lounasta ja nautimme kakkukahvit päälle.

Meille esitettiin Edith Piafin "hymne à l'amour" ranskaksi ja muita rakkauslauluja. 

Toivelaulutkin saimme kuulla. Kun minulta kysyttiin ennen esityksiä, vastasin jostakin syystä Säkkijärven polkka. 

Kerroin, että isoisäni haavoittui kuolettavasti Säkkijärven Vilajoella 11.3.1940 eli talvisodan viimeisinä päivinä. Eräällä sukuretkellä Kannakselle pyysin kuljettajaa poikkeamaan Säkkijärvellä niemeen, jossa isoisäni todennäköisesti tapasi kohtalonsa. 

Säkkijärven polkka liittyy myös erääseen erikoiseen sotatapahtumaan. Suomalaiset olivat jatkosodan alussa Viipurissa, jonne venäläiset olivat piilottaneet radioaalloilla laukaistavia miinoja. Yksi laukeamaton löytyi, sen laukaisin lähetettiin tutkittavaksi ja seurauksena Viipuriin saatiin Yleisradion lähetysauto varaamaan kyseisen radiotaajuuden soittamalla Säkkijärven polkkaa Viljo Vesterisen esittämänä uudestaan ja uudestaan. 

Luulen, että kyseinen kappale pulpahti sotaorvon ja evakon pojan mieleen alitajunnasta. 

Saimme yhden lapsenlapsen tekemän onnittelukortin, joihin oli koottu lastenlapsiemme ajatuksia meistä kahdesta ja mukavaa palautetta myös lapsiltamme kumppaneineen. 


Tämä lomakonsepti on verraton. Hinta ei ole ongelma, koska on monta maksajaa. Voimme vain nauttia olostamme, eikä kenenkään tarvitse kantaa paikasta omistajan murheita ympäri vuoden. Saamme olla kolmen sukupolven voimin yhdellä koolla. Serkusten keskinäiset suhteet lujittuvat. 

Ja me kaksi dinosaurusta saimme taas olla rakkaimpiemme seurassa.  






Viimeisenä päivänä oli niin lämmintä, että koirasdinosauruskin tunsi vetoa meriveteen. Ehkä sekunnin vedessä viiddyin. 




#loma #matkailu #parainen #perhe #suku #lapset #lastenlapset #isovanhemmat #kesämökki #kesäloma #sukukokous #kultahäät #juhla









torstai 10. heinäkuuta 2025

Välähdyksiä Honkalan perhekunnan kesäleiriltä

 














Paraisilla



































































































































































#loma #matkailu #parainen #perhe #suku #lapset #lastenlapset #isovanhemmat #kesämökki