Asiantuntijat sanovat suomalaisten loppuvan nykymenolla.
Mitä sitten, voisi kysyä? Eihän tällainen uutta ole, sillä esimerkiksi Baltiassa asuneet muinaispreussilaiset ovat kuolleet sukupuuttoon samoin kuin sillä seudulla asuneet liiviläiset, joita on jäljellä kourallinen, jos heitäkään.
Onko sellaisella kansalla edes oikeutusta olla katoamatta, joka omin toimin tyrehdyttää elinvoimansa?
Tämä on minulle rakas maa ja rakas kansa. Todella toivoisin tämän välttävän sukupuuton.
Valitettavasti tälle kehitykselle ei ilmeisesti voida juuri mitään. Valtio ei voi määrätä kansaa lisääntymään. Suomessa on jo hyvin korkeatasoinen perhepoliittinen etujärjestelmä ja erinomaisen parantamisen vaikutukset olisivat marginaaliset. Ongelma lienee voimakkaan kulttuurinen. Aiheen herkkyyttä todistavat reaktiot, joita asian esiin nostaminen on kirvoittanut.
 |
| Image by Hai Nguyen Tien from Pixabay |
Meillä vaimoni kanssa on viisi lasta ja yhdeksäntoista lastenlasta. Emme me voi silti paukutella henkseleitämme, sillä meidän vakaumuksemme on keskivertokulttuuria huomattavasti voimakkaampi tekijä. Jos emme olisi uskovaisia, olisimme varmaan aivan samanlaisia kuin useimmat suomalaiset tässä asiassa.
Nyt eläkeläisenä koen, että jälkipolvemme on kaikkein merkityksellisin asia elämässäni. Muilla asioilla ei sen rinnalla ole kummoistakaan merkitystä. Elämä on ollut haastavaa, mutta se on ollut täyttä elämää. Meillä ei olisi tällaista dynastiaa ilman vakaumustamme. Tässä on jotakin hyvin erityistä, jota voi olla vaikea tunnistaa ilman yhteyttä tällaiseen. Lastenlapsillamme on sisaruksia, serkkuja, tätejä ja setiä. Olen hyvin kiitollinen sukukunnastamme.
Väestöliiton asiantuntija Venla Bergin mukaan suomalaiset haluaisivat enemmän lapsia. Työelämän vaatimukset ovat niin vahvat, että moni siirtää lasten hankintaa niin pitkälle, että lapsia ei enää saadakaan. Paras hedelmällisyysaika on jo kaukana takana. Jotkut pakastavat munasolujaan, mutta vain hyvin pienen osan on todettu palaavan asiaan aiotulla tavalla. Munasolujen talteenotto ja varastoiminen on myös kallista ja niitä pitäisi ottaa riittävästi.
Toinen asiaan vaikuttava asia on parisuhteiden hauraus. Ei uskalleta sitoutua ja lasten saaminen ei ole itsestäänselvää. Jos Tinder jauhaa jatkuvasti esiin nykyistä parempia kumppaneita. Elinolosuhteita halutaan rakentaa pitkälle ennen kuin koittaa lasten aika.
On aivan ymmärrettävää, että naiset haluavat luoda uraa, kehittyä ammatillisesti ja verkostoitua. Biologialle emme kuitenkaan voi mitään.
On todennäköistä, että syntyvyys ei tästä tilanteesta korjaudu. Ainut keino lienee maahanmuutto, josta puhuttaessa on minusta syytä pitää erillään sen humanitääriset ja ammatilliset muodot.
On ymmärrettävää, että maahanmuuttoon liittyviä kustannuksia punnitaan varsinkin tällaisina aikoina. Tuntumani on, että humanitäärinen maahanmuutto on erityisen kallista. Mielestäni on kuitenkin muistettava, että ihmisiä on joutunut hirvittäviin tilanteisiin ja he tarvitsevat apua. Myös maailman mittapuussa korkean elintason Suomella on mielestäni velvollisuus kantaa osuutensa hädänalaisten auttamisessa.
Suomessa on paljon työttömyyttä ja samanaikaisesti yrityksillä on pulaa pätevistä työnhakijoista. On ehdotettu maahanmuuttajien pisteytystä. Ajatuksena ilmeisesti olisi, että Migri näyttäisi vihreää niille, jotka saavat korkeita pistemääriä.
Mielestäni voisi kysyä, eivätkö yritykset tiedä parhaiten, keitä he haluavat töihin. Eikö olisi hyvä, että yritykset ja oleskeluluvan hakijat saatettaisiin tietoisiksi toisistaan. Kun työmarkkina-tinder alkaa jauhaa, osumia alkaa syntyä. Migri päästäisi valittuja vihreille niityille, joita tosin välillä peittää ankara lumi.
Paljon valitetaan kotouttamisen vaikeutta ja kustannuksia. Onko tilanne kuitenkin kuin maanpuolustuksessa, että on pakko polttaa rahaa, jota ei ole?
#syntyvyys #huoltosuhde #lapsipula #kasvu #talous #maahanmuutto #perhe #perhepolitiikka #sukupuutto #ilmastonmuutos #tulevaisuus #geenit #väestönvaihto #pakolaiset #työvoima #työvoimansaatavuus #pätevä #työttömyys #työllisyys
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti