Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

maanantai 30. marraskuuta 2020

Rymsteerausta

Meillä on iso olohuone (luokkaa 35 neliömetriä). Minulla on ollut siellä maalauspöytä ja -teline. Järjestely ei ole kuitenkaan toiminut. Kun minulla on ollut jotakin meneilläni ruokailupöydästä on tullut minulle apupöytä ja tavaraa on levinnyt muuallekin. Jos maalaan öljy- tai akryyliväreillä, väriläikkiä tahtoo tarttua sinne minne niitä ei toivota. Toimintamahdollisuuteni karsiutuivat.

Vaimoni ehdotti, että teemme makuuhuoneestamme minulle työhuoneen. Tuntui liialliselta, mutta kun asiaan liittyi se, että hän sai itselleen kirjoituspisteen olohuonessa, järjestely tuntui reilulta. Olohuoneessa pysyy myös järjestys paremmin kuin silloin, kun huoneessa vallitsi herra kaaos eli minä.

Huonekalut on nyt siirretty. Tavaroita pitäisi vielä järjestellä. Pienempi kamareistamme on nyt makuuhuoneemme. 

Tämä on arkista asiaa. Minulla on lisäksi terveyteen liittyvä iso huoli, mutta en halua kirjoittaa siitä vielä tänne enempää. Ehkä senkin aika vielä tulee. Ensin on saatava asiasta varmuus ja sitten on päästävä sinuksi sen kanssa. 

perjantai 27. marraskuuta 2020

Sydämen sivistyksestä, kipujen kohtaamisesta, talvisodasta ja ilmastonmuutoksesta keskustelemisesta

Tässä linkit viime vuoden neljään viimeiseen Päivämies -lehden blogiartikkeliini: 


Sydämen sivistys on enemmän kuin hyvät tavat

Pohdiskelen hyvien tapojen ja sydämen sivistyksen merkitystä vuorovaikutustilanteissa. Näiden soveltaminen ja velvollisuuksien täyttäminen ovat yhdessä hyvä käyttöliittymä yhteisölliseen elämään. 

Elämä, kipu ja rakkaus

Kärsimyksen ja kivun kanssa eläminen arjessa. Miten auttaa kärsivää, kun kipuja ei voi poistaa? 

Äiti, isä ja talvisota

Talvisota vei äidiltäni isän ja isältäni kotiseudun. Jatkosodan aikana isäni pääsi vanhempiensa ja sisarustensa kanssa takaisin Kannakselle, mutta myöhemmin kotikunnaat menetettiin lopullisesti. 

Ilmastonmuutoksesta keskusteleminen

Arkiset toimemme kiihdyttävät mitä ilmeisimmin ilmastonmuutosta. Voimmeko vain pistää päämme pensaaseen vai olisiko meidän muutettava käyttäytymistämme? 

torstai 26. marraskuuta 2020

Ensimmäinen työ tarjolle Galleria Honkalaan

Laitoin ensimmäisen työn esille Galleria Honkalaan, joka on tämän blogini sivuksi perustamani myyntipaikka. Linkki galleriasivulle löytyy käyntilaskurin alta. Kokeilen, miten tämä järjestely toimii. Laitan tiedot myös tähän: 


Esittelen tällä sivulla myynnissä olevia maalauksiani ja piirustuksiani. Jos olet kiinnostunut jostakin tai joistakin, ota yhteys puhelimitse (044 7756 318) tai sähköpostitse (heikki.honkalaÄTicloud.com). 



"Kelirikko", akvarelli, noin 29 x 46 cm. Ruskea reunus on vara paspista varten. Hinta 300 €, vapaasti kotona Turussa.  

Viehkeää klassismia

 Graffin ohella myös Danzigissa syntynyt, mutta Berliinissä vaikuttanut, 

Daniel Chodowiecki pyrki objektiivisuuteen ja vältti glamouria
 teoksissaan.

Hän piirsi ansiokkaita luonnoksia Berliinin arjesta välttäen kaikenlaista
 teatraalisuutta.

Hän teki eloisia kuvituksia kirjoihin ja almanakkoihin.

Hänen koristemaalaritaustansa näkyi hänen tuotannossaan häivähdyksenä 

Sokrateen kuolema
Wikimedia Commons
rokokoon nokkelaa viehkeyttä. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut objektiivisuuden
 kustannuksella.

Chodowieckin tausta on Wikipedian mukaan monikansallinen, sillä 
hänellä oli puolalaisia, saksalaisia ja hugenottijuuria.






Tämä artikkeli on julkaistu 30.12.2010 blogissa Taidehistoriaa ja muutakin
 havinaa.

keskiviikko 25. marraskuuta 2020

Lähilomailusuunnitelma

Olen käsitellyt vuonna 2009 leppoistamisblogini (Leppoistaminen - yksinkertaista mutta monimutkaista) artikkelissa Staycation eli lähilomailu. Taas uusi muotitermi?  lähilomailun ideaa. 

Tuolloin oli muodissa erilaiset elämän rauhoittamiseen liittyvät teemat kuten slow life, slow food ja stayvcation, joka on muodostettu sanoista stay ja vacation. 

Lähilomailussa eli loman viettämisessä kotona on monia etuja kuten kustannussäästöt ja vähempi stressaavuus. Haittapuolena on tietysti ainakin se, että voi olla houkutus ruveta toimittamaan arkisia asioita. Referoin artikkelissa useita kirjoittajia. Toivottavasti linkit toimivat yhä. 

Lähilomailun idealle on nyt koronan vuoksi erityinen tilaus. Taudin leviämisen ehkäisemiseksi on syytä pysytellä enimmäkseen kotona.  

Olemme vaimoni kanssa eläkkeellä eli jatkuvasti lomalla työstä ja suurimman osan ajastamme kotona. Minä käytän aikaani työn omaisesti blogien kirjoittamiseen ja maalaamiseen. Vaimollani on kirjaprojekti. 

Miten järjestää vaihtelua arkeen? 

Ehkä voisimme kuvitella makuuhuoneemme hotellimajoitukseksi, jossa vietämme yömme ja jossa voimme käydä päivälevolla. 

Valitsemme jonkin arkipäivän lomaksemme. Herättyämme hoidamme muut aamutoimet, mutta lähdemme aamiaiselle Fazerin kahvilaan, joka aukeaa klo 8.30. 

Aamiaisen jälkeen on aika tutustua nähtävyyksiin. Tuomiokirkon tornissa on museo, jossa en ole käynyt. Voisimme käydä siellä tai jos sää on hyvä, voisin esitellä vaimolleni puiston, jossa on patsas paikalla muinoin toimineen dominikaanikonventin muistoksi. Aboa vetuksessa tai Aaltosen museossakin saattaisi olla jokin kiinnostava näyttely. 

Puolilta päivin käydään lounastamassa jossakin keskustan ravintoloista. 

Lounaan jälkeen voisimme mennä "hotellihuoneeseemme" päivälevolle. Levon jälkeen voisimme käväistä taas jossakin turistikohteessa - esimerkiksi apteekkimuseossa - ja mennä sitten päiväkahville vaikkapa Aschanin Siniseen junaan kauppahalliin. Kauppahalli on itsessäänkin elämyksellinen vierailukohde. 

Jos virtaa riittää ja sää sallii voisimme mennä vielä kävelylle Vartiovuorelle.

Tämän jälkeen olisimme varmaan jo kypsiä palaamaan majapaikkaamme, jonka oivallisessa keittössä voisimme laittaa omatoimipäivällistä. Samalla voisimme jakaa keskenämme päivän turistielämyksiä. 

Pidämme mukanamme riittävän määrän puhtaita maskeja vierailuja varten ja yritämme olla huolellisia välimatkojen suhteen. 

Toimisikohan? 





tiistai 24. marraskuuta 2020

Harjaannutin korviani erottamaan musiikin tulkintaa

Klassisen musiikin sivistykseni ei ole erityisen syvä, mutta olen saanut lapsena pianotunteja ja oppinut nuotit. Kuuntelen mielelläni klassista musiikkia, mutta kun olen kovin monesta asiasta innostuva, olen yrittänyt priorisoida asioita ja antanut harrastuksissani etusijaa maalaamiselle ja kirjoittamiselle. 

Soitto- ja nuotinlukutaitoni ovat vaipuneet kohmeeseen vuosikymmenten saatossa.  

Nyt olen sivistänyt itseäni kuuntelemalla Johann Sebastian Bachin kahta sarjaa "Hyvin viritetty klaveeri 1 ja 2" (Das wohltemperierte Klavier). Kummassakin sarjassa on yksi preludi ja fuuga kaikissa 24 savellajista. Keskityin ensimmäisen sarjan ensimmäiseen preludiin. 

Joku saattaa muistaa, kuin uppouduin Matteus passioon pääsiäisen tienoissa. Kts. tekstit  Tunteita järisyttävä kiirastorstai-ilta ja Matteus-passion avulla syvemmälle musiikin maailmaan

Preludi on Wikipedian mukaan ... "musiikkikappale, jolla yleensä ei ole tarkkaan määriteltyä sisäistä rakennetta ja joka on yleensä lyhyehkö, mutta voi olla laajakin. Sana tarkoittaa varsinaisesti alkusoittoa. Alkuperäinen instrumentaalipreludi kehittyi lyhyistä improvisoiduista musiikkikappaleista, joita esittäjä soitti ennen varsinaisen esityksen alkua ”lämmitelläkseen” ja esimerkiksi tarkistaakseen soittimen oikean virityksen"

Fuuga puolestaan "... on perinteisesti kontrapunktia käyttäen sävelletty polyfoninen musiikkikappale tai kappaleen osa, joka koostuu useasta itsenäisestä äänestä. Fuugan aloittaa yhdellä äänellä esitetty teema, jonka jälkeen toinen ääni toistaa teeman ja alkuperäinen ääni säestää kontrapunktisesti. Tämän jälkeen mahdolliset muut äänet tulevat mukaan yksitellen samaan tapaan, enimmillään jopa kymmenen." 

Jos kuuntelen jonkin sinfonian, se kuulostaa korvissani samanlaiselta riippumatta siitä, mikä orkesteri sen esitti ja kuka sitä johti. 

Olen oppinut tulkinnan merkitystä kuuntelemalla Youtubesta eri pianistien esityksiä erityisesti mainituista "virityssarjoista" ensimmäisen ensimmäistä preludia (tulipa monimutkainen virke). Pääset kuuntelemaan noita äänityksia seuraavista linkeistä. 

András Schiff

Evelyne Crochet


Glenn Gould



Tämä on ollut minulle hyvä harjoitus. Tulkinnat ovat todella yksilöllisiä. Seuraavassa vaikututelmiani. 

Shiff soittaa minusta kappaleen jotenkin tasapaksusti. Nicolayenan tulkinta on helmeilevä. Loppu hidastuu ja katoaa sitten kauniisti kaukaisuuteen. Hän käyttää runsaasti pedaalia. Omaleimaisen Gouldin tulkinta on rouheaa kuin maitolaiturin rakentamista laudoista ja kakkosnelosista. Mistähän tuokin vertaus tuli mieleeni. Gouldin terävän näpsäyttävät staccatot saavat teoksen  kuulostamaan kuin eri kappaleelta. Hänen omintakeinen tapansa hyräillä vienosti soittaessaan kuuluu tässäkin. 

Crochet on minun suosikkini näistä neljästä. Hän soittaa minusta preludin muita nopeammin ja hänen tulkintansa on muita dynaamisempi. 




maanantai 23. marraskuuta 2020

Merkillinen varhaisherääminen

Pohdin äsken täällä blogissani miten voisin järjestää teoksilleni myyntipaikan verkkoon (Myyntisivusto tauluilleni?).

Heräsin tänään viiden tienoissa ja luulin, että on jo aamu. Söin aamupuuron ja join kahvin. Luin Hesaria. Palasin sänkyyni räpläämään läppäriäni.

Mieleeni juolahti käytännöllinen ratkaisu myyntipaikkaongelmaan. Taulugalleriani voisi olla omana sivunaan täällä blogissani. Näet nyt ruudun oikeassa reunassa blogiarkiston ja sivunnäyttölaskurin alla otsikon Sivut ja sen alla kohdat Etusivu ja Galleria Honkala. Viimeksi mainitusta pääset myyntisivulle. Toistaiseksi siellä ei ole juuri mitään, mutta aion laittaa sinne kuvia ja muita tietoja maalauksistani ja piirustuksistani.

Ihmettelen, mikä minut herätti. Ehkä näin unta, jossa kännykkäni herätti ja heräsin oikeasti. Lähdin saman tien aamupuuhiin. Jos nyt ideoimani galleriajärjestely osoittautuu toimivaksi, olen kiitoksen velkaa tälle varhaisheräämiselle. Voisiko olla niin, että alitajuntani alkoi työstää ongelmaani ja herätti minut, kun ratkaisu oli muotoutumassa?