Ultrassa Uudessakaupungissa

Tänään oli eläkeläisittäin varhainen herätys, kun piti joutua matkalle. Lähdimme mukamas kohtuullisen hyvissä ajoin, mutta viime minuuteilla selvisin Uudenkaupungin Tyksin röntgen-osastolle. 

Lääkäri tutki pattiani ultraäänilaitteella. Hänen mielestään pattini näytti rasvapatilta vai miksi hän sitä nyt nimittikään. Ei siis hätää.

Hematologi soittaa minulle ensi perjantaina. Häneltä varmaan kuulen, pitääkö vielä varmistaa jotakin. 

Hyvältä kuitenkin näyttää. 

Pyöriskelimme sitten jonkin aikaa nuuskimassa Ukin näkymiä. Tässä kuvasatoa:

Taustalla näkyvä sininen talo on Bonk-museo. 

Uusikaupunki on nimestään huolimatta Suomen 2. vanhin kaupunki (perustettu 1617).

Kaupunkikuva on puutalovaltainen. 

Yllä Bonk-talo, joka ei ollut auki. Kuvataiteilija Alvar Gullichsen on luonut kuvitteellisen yhtiön, joka on muka kehittänyt laitteita, joita Gullichsen on sitten valmistanut. Ne eivät toimi. Alla kaksi esimerkkiä museon pihalta.  Täällä voit tutustua Gullichenin taiteelliseen tuotantoon, jonka joukossa Bonk on vain yksi teema. 

 

Yksi Bonk-teos löytyy joen varrelta.

Turkulaisille tuttu Posankka on myös Gullichsenin käsialaa,

Lätkää ja viulumusiikkia

 

Nyt on mukavaa seurattavaa, kun on lätkän MM-kisat ja Sibelius-viulukilpailut. Lunastin eilen C-Moren ja pääsin Suomen ja Ruotsin matsin ensimmäisen erän lopussa kyytiin. Oli se taas jännittävää. En tiedä, viitsinkö katsoa Suomen otteluita Iso-Britanniaa ja Itävaltaa vastaan. 

Olen seurannut tänään Sibelius-kisan alkueriä. En kaikkia, mutta kuitenkin. Innostuin, kun huomasin miten valtavan hyviä kilpailijat ovat. Nuoria ihmisiä ja sellaisia virtuooseja monet. Hyvin pitänee osata, että edes pääsee mukaan. 

Joidenkin soitto kuulostaa kauniimmalta kuin toisten. Voiko syy olla taidossa vai viulun laadussa? Vaikka en todellakaan ole professionaali, erotan, että jotkut osaavat tulkita paremmin kuin toiset. 

Kuinkahan paljon ulkomusiikilliset tekijät vaikuttavat elämykseen? Jos yksi soittaa kuin leikiten ja toisen kasvot kertovat ponnisteluista, kumpi tuottaa paremman elämyksen, jos soitto kuulostaa samalta? Entä jos yksi soittaa viileän tyynesti ja toinen näkyvästi eläytyen? Pystyvätkö tuomarit arvioimaan steriilisti vain musiikkia? Pitääkö heidän?

Hematologi soitti tänään

 

Kuva falco Pixabaystä

Hän kuunteli pattimurheeni ja ehdotti ultraäänitutkimusta. Sellaiseen siis. 

Myöhemmin hoitaja tai sihteeri soitti ja kertoi, että Turussa ei ole vapaita aikoja lähiviikkoina. Hän kysyi sitten, että kävisikö Uusikaupunki. Sinne pääsisi perjantaina. Toki sitten sinne.  

Kun olin aikoinaan sairastunut imusolmukesyöpään, jota tosin ei vielä tiedetty, työterveyslääkäri lähetti minut ensimmäiseksi ultraäänitutkimukseen. Aika saatiin seuraavalle päivälle. Operaation jälkeen tapasin eri lääkärin. Tilanne oli epätavallinen sikäli, että olimme lähdössä seuraavana päivänä viikoksi Roomaan. Lääkäri mietti, voisinko päästä vielä samana päivänä urologia tapaamaan. Hän sitten keksi, että hänellä on opiskelukaveri Husissa muistaakseni urologian osastolla. Hän soitti ja heti tärppäsi. Saimme ohjeet, että Roomaan voidaan lähteä, mutta sitten leikataan.

Niin kävikin. Poistettu kivekseni lähti patologin tutkittavaksi ja diagnoosi selvisi aikanaan. 

Ylihuomenna teemme siis retken Uuteenkaupunkiin. Matkaa on 70-80 kilometriä. Tutkimus alkaa klo 9.40. Samalla voisimme tutkailla kaupunkia. 

Mitähän tästä seuraa.

Maalaus kuin karkkipussi

Tein sitten tällaisen. Teoksessa on 77 abstraktia miniatyyrimaalausta. Tätä voi katsella pitkään. Teosta voi käyttää vaikka pieniin mielentyynnyttelyhetkiin. 

Toivottavasti iloiset värit saavat katsojan hyvälle tuulelle. Jostakin syystä ne vaikuttavat jopa humoristisilta.

Tämä on karkkipussi, josta voi maistella eri laatuja, tosin kaikki ovat yksilöitä. 

Kuvista voi aistia miten kukin väriyhdistelmä soi ja millaista liikettä niissä voi kokea. 

Tekemiseen on käytetty öljy- ja kuivapastelleja, guassi- ja vesivärejä sekä Luminance-kyniä.

Otoksia:

 

Lääkärissä

Kuva OpenClipart-VectorsPixabaystä

Kävin eilen tapaamassa lääkäriä Pihlajalinnassa. Eipä tällaisesta tapauksesta tietenkään ihmeitä tullut ilmi pelkässä tapaamisessa. Patti siellä on. Lääkäri laittoi minulle lähetteen Tyksiin kiireellisenä. 

Hän kysyi, onko minulla mahdollisuus soittaa sairaalaan. Onhan minulla lupa olla yhteydessä hematologian poliklinikkaan, jossa olen seurannassa. Lupasin soittaa. 

Hemapolin hoitaja totesi, että lähete on tullut ja että he ottavat kantaa asiaan. Saoittavat tai saan postia. 

Eiköhän tämä tästä.

On varmaan todennäköistä, että möykkyni on hyvälaatuinen, mutta hyvä että pääsin prosessissa eteenpäin, jotta asia saadaan selvitetyksi.

"Hyvinkin voi käydä."

Umpikuja

Kuva Tumisu, please consider ☕ Thank you! 🤗 Pixabaystä

Toimin kuten eilen neuvottiin. Soitin terveyskeskuksen ajanvaraukseen vähän kahdeksan jälkeen. Linja jäi toistamaan ehdotusta soittopyynnön jättämisestä. Painoin ykköstä, millä homma hoidetaan. 

Minulle soitettiin aamupäivän aikana. Minun ei tarvinnut kertoa asiaani, koska eiliseltä oli muistiinpano järjestelmässä. Päivälle ei ollut enää vapaita aikoja. Minua kehotettiin yrittämään huomisaamuna uudestaan. Omalääkärille pääsisi vasta ensi viikolla. 

Kysyin kannattaisiko mennä päivystykseen. Sitä ei suositeltu. 

Entä jos huomenna käy samoin? Asia siirtyy ensi viikolle. Toivoisin saavani ihonalaisesta möykystäni pian selvyyden. Jaetaanko saman päivän aikoja varmasti soittojärjestyksessä? 

Huomenna olisi soitettava tasan kahdeksalta jolloin palvelu avautuu.

Yritän varata ajan yksityiselle. 

Tuleeko kolmas syöpäkierros?

 

Kuva Clker-Free-Vector-Images Pixabaystä

Taidan olla hedelmällinen alusta. Minulla on ollut kaksi syöpää - lymfooma ja leukemia. Sormeni ovat sattumalta osuneet lantion vasemman puoleiseen osaan ja tunnistaneet siellä patin, tai oikeastaan möykyn, joka on ihon alla. Se on kova.

Lymfoomani pesi aikoinaan toisessa kiveksessä ja oli ehtinyt myös kehittää etäpesäkkeen (tai -pesäkkeitä) jonnekin vatsaontelon taakse. Onneksi sytostaatit purivat. 

Olisiko lymfooma uusiutunut? Tuleeko kolmas syöpäkierros? Toivottavasti möykky on hyvälaatuinen. 

Soitin terveyskeskuksen ajanvaraukseen kymmenen tienoissa. Hoitaja tuntui pitävän asiaa aika kiireellisenä. Hän ei voinut enää antaa aikaa tälle päivälle, mutta teki merkinnän rekisteriin ja kehotti minua soittamaan huomenna kahdeksan aikaan. Ilmeisesti voisin tällä järjestelyllä päästä jo huomenna tapaamaan lääkäriä.