Uusi sightseeing-kohde?

Käytin vaimoani hammaslääkärissä tänään. Odotusaikana kävin ostamassa Temperasta lahjatarpeita eräälle nelivuotiaalle, joka juhlii synttäreitään lauantaina. Oli ehdotettu vesivärejä. Halusin ostaa laadukasta tavaraa, jotta sankari saisi parempia kokemuksia vesiväreistä kuin minä aikoinani koulussa. Ostin pienen van Gogh -setin, isohkon pensselin ja hyvin isoja irtopapereita. Toivottavasti pikkuinen innostuu.

Oli aurinkoinen päivä. Päätimme mennä asiointien jälkeen kävelylle ja päädyimme Kaivopuistoon. Emme kuitenkaan saaneet nauttia auringosta puistokierroksellamme, koska nousi merisumu meidän ja auringon väliin. Myöhemmin oli taas aurinkoista.

Tänä aamuna oli muuten Herttoniemessä niin paksu sumu, että lienenkö ikinä nähnyt. Talo, jossa asuntomme on, oli kuin pilven sisällä.

Kävellessämme puistossa kiinnitin huomioni pieneen metallilaattaan, joka oli kiinnitetty Kaivopuiston kallioseinämään. Pitihän se käydä tutkimassa. Laatan teksti kuuluu näin:

"Tässä lepää Tapio DJ Orkidea Hakasen poikamieskalsarit. 6.3.1977-4.9.2017"

Puisto-osaston työntekijöillä tuntuu olevan huumorintajua, kun eivät ole poistaneet laattaa. Tässä voisi olla kohde erilaiselle sightseeing-kiertueelle. Onkohan tuo jokin polttarijuttu.

Kaivarissa valmistauduttiin vappuun. Bajamajoja pönötti paketoituina parin peräkärryn lavalla odottamassa sijoittamista piknikkarien käyttöön. Alueelle oli tuotu myös isoja siirtoroskiksia ja jättöastioita grillihiilille.

Ajoimme Kruununhakaan syödäksemme lounasta ravintola Pianossa. Väänsin auton parkkiin Pianon oven edessä olevaan vapaaseen väliin. Kävi kuitenkin ilmi, että paikkaan saikin pysäköidä vain luvalla. Ajoimme eteenpäin. Emme keksineet muuta kuin Ympyrätalon Rosson. Söimme siellä ihan kelpo lounaan.

Päivän pieni ilo: Rosson lounaaseen kuuluu jälkiruoaksi kahvi tai tee. Kävin kysymässä, saisiko kahvin kofeiinittomana. Sai vieläpä tehtiin erikseen minua varten. Sitäpaitsi se taisi olla latte.

Kävimme paluumatkalla Alppilan Kengässä. Valitettavasti vaimoni ei löytänyt sopivia jalkineita. Kenkäyrittäjä kertoili avoimesti yrittäjän arjesta. Kuulimme, että Päivän Byrokraatti on kirjoittanut hänen vaikeuksistaan. Löysin myöhemmin jutun netistä. Kauppias kertoi, että kirjoitus oli lisännyt menekkiä hänen kaupassaan. Alppilan Kengässä näytti olevan hyvä valikoima Lloydin kenkiä. Kyseisen valmistajan kengät ovat kalliita, mutta laadukkaita. Suosittelen. Pitää muistaa, että suuntaan Alppilan Kenkään, kun uusien hankinta tulee ajankohtaiseksi,

Sesonkia pukkaa

Vuosi koostuu lukuisista pienistä ja isoista sesongeista, joilla meitä kuluttajia houkutellaan aina uudestaan ja uudestaan ostoksille. Äskettäin toukokuun loppu, jolloin tarvittiin kukkuia, lakkeja, vaatteita ja lahjoja valmistuneille. Juhannukseksi ostettiin auton perät täyteen kaikkinaista luonnossa suuhun pantavaa. Nyt kun juhannus on ohi, alennusmyynnit ovat alkaneet ja taas meidän odotetaan tekevän velvollisuutemme.

Tämä postinen ärsyttää. Miksi kääriä mainokset turhaan taskuun. Vaikka muilla sivuilla onkin mainoksia ja tiedotteita, tämä keltainen etusivu on aivan tarpeeton. Kun postista jaetaan usein ja runsaasti, tästäkin syntyy valtava vuotuinen ympäristökuorma. Ja vielä, kirjoittaisivat reilusti isolla peellä ja jättäisivät nuo nuorisokonstailut.

Ilmoitin postisen ehdokkaakseni Vuoden 2015 turhake -kilpailuun Suomen luonnonsuojeluliittoon.

Mieliala on hieman kohentunut. Mitä kauemmaksi kevään urakointi jää, sitä helpommin elämä sujuu - toivottavasti.

Päivän pieni ilo: Ajoin kuntopyörällä kolmessa vartissa 22,5 kilometriä. Tuntuu olevan tehokas kunnon kohottaja.

Kukkaloistoa

Kävin pyöräilemässä ja löysin tällaisen paratiisimaisen kukkaistutuksen, joka lienee kaupungin puutarha-ammattilaisten ansiota. Kuka tietää mitä nämä ovat? Nuo vaalenapunaiset näyttävät minusta liljoilta.

Päivän pieni ilo: Varhaiskaalin maku

Päivän pieni ilo

Henkinen lama jatkuu, mutta onneksi sain raahatuksi itseni ovesta ulos pyöräilemään. Viides kerta liikuntaa tällä viikolla. Hyvä minä! Ajoin Kalasatamaan kuvaamaan rakenteilla olevaa siltaa. Työmaa on minustsa nyt hauskan näköinen. Valitettavasti sillan profiiliksi tulee kuitenkin nykymuodin mukainen kaari.

Olen luullut, että koko aluetta aletaan kutsumaan Kalasatamaksi, mutta tuossa kyltissä kerrotaan maa-aineksen vaihtamisesta ja puhutaan Sörnäistenniemi, osa kuutosesta. Tiedä häntä sitten. Vaihtuukohan nimi tuon kanavan toisella puolella? Sehän voisi olla Sompasaari kuten ennenkin.

Menin sitten Mustikkasaareen ja ajoin Rantareitin. Sain kuvia Isonisänsillasta myös sen itäpuolelta. 

Päivän pieni ilo: Tunnen onnea siitä, että pyörä kulkee niin hyvin. Kunto on palautunut ja usko jaksamiseen pyörän selässä on lähes ennallaan.