Sairaan rakas elämä

Since 2014
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjat. Näytä kaikki tekstit

torstai 30. lokakuuta 2025

Kohtasin eilen Sauli Niinistön



Presidentti oli Turun VPK:n talolla haastateltavana kirjauutukaisestaan "Kaikki tiet turvaan". Osallistuin, halusin antaa hänelle palautetta ja onnistuin. 

Tänään on vaimoni syntymäpäivä. Lähdin eilen muka lenkille, mutta tarkoitukseni oli aluksi käydä ostamassa hänelle kukkia. Lähestyin Pasagenaa, joka oli piakkoin sulkeutumassa, ja huomasin vasemmalla Eskelinkadun toisessa päässä VPK:n talon ja mieleeni palasi päivän tilaisuus, josta olin lukenut ja unohtanut. Tapahtuma oli pian alkamassa. 

Hetken jaakobinpainin jälkeen suuntasin askeleeni VPK:n hienoon taloon, kysyin ovella onko tilaisuus avoin ja marssin alakertaan luovuttamaan takkini. Asuni ei ollut asianmukainen, koska olin laittanut päälleni lenkkiä varten Adidas-paidan. No, mitäpä tuosta. Siirryin kolmannen kerroksen juhlasaliin ja valitsin tapani mukaan paikan hyvin edestä. Sieltä on helpompi osallistua.  


Kustantajan edustaja haastatteli.




Tässä haastattelun alkua kuvaamanani. 


Tästä näet Turun Sanomien artikkelin tilaisuudesta (valitettavasti maksumuurin takana): Presidentti Niinistön kirjatilaisuus veti runsaasti väkeä Turun VPK-talolle. Ulkopolitiikka kiinnosti kävijöitä, mutta itse presidentti vielä enemmän. 




Kuvakaappaus Turun Sanomien artikkelista. Herra Adidas on päässyt mukaan. 


Täällä koko haastattelu nauhoituksena (valitettavasti maksumuuri tässäkin): Katso lähetys: Presidentti Sauli Niinistö kertoo uudesta kirjastaan Turussa


Olen kuunnellut Niinistö kirjan ja pidin siitä. Hän kertoo avoimesti myös virheistään. Hän kertoo myös perusteellisesti tapaamisistaan tärkeiden henkilöiden kanssa. Haastattelussa ei minulle kirjan kuunnelleelle ollut juurikaan uutta, mutta oli mukava kuunnella. 

Olin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022 ja sen jälkeenkin huolissani, eikö presidenttimme mitenkään ymmärrä viedä meitä Natoon. Nyt minulle on selvinnyt, miten moninaisesti maamme turvallisuutta on rakennettu. On tehty sopimuksia useiden maiden kanssa toiminnasta hätätilanteissa. Niinistö pitää suhteita Yhdysvaltoihin jopa tärkeämpinä kuin suhteita Natoon. Tämä lienee valtioviisautta.

Niinistö ei halunnut hakea Naton jäsenyyttä niin kauan kuin kansan enemmistö sitä vastusti. Kun kansan mieli muuttui, Niinistö toimi nopeasti. 

Niinistö kertoi haastattelun alussa, että hänen mielestään meidän pitää päättää tällaiset ratkaisut yhdessä. Mielestäni hän on aikaisemminkin korostanut yksituumaisuuden merkitystä. Mietin, oliko tässä myös kritiikkiä tämänhetkiselle hallitukselle. En osaa sanoa. 

Kuunnellessani haastattelua minulle varmistui Niinistön merkitys maamme turvallisuuden jatkumossa. Hän on toiminut taitavasti. Presidentti Stubb jatkaa selvästi omalla tyylillään samalla linjalla. 

Ajattelin, että yleisö saa esittää kysymyksiä lopussa. Kehittelin mielessäni kysymystä EU:n kehittämisestä liittovaltioksi yhteisen turvallisuuden vuoksi. Päätöksenteko olisi näin sutjakampaa. Oli kuitenkin varattu mahdollisuus vain yhdelle kysymykselle ja sekin annettiin sovitusti Turun Sanomille. 

Minun teki mieleni lausua hänelle kiitoksen sanat hänen työstään isänmaan hyväksi.  Ajattelin käydä hänen juttusillaan haastattelun loputtua. Hän kuitenkin marssi määrätietoisesti salin perälle piirtelemään nimmareita ostettuihin kirjoihin. Kävin tutkailemassa, josko voisin jossakin välissä toimittaa asiani. Hän kuitenkin näytti signeerailevan kirjoja niin ripeästi, että päätin siirtyä pitkän jonon jatkoksi. 

Seisoskellessani mieleeni juolahti keino, jolla saisin enemmän peliaikaa. Keksin, että voisin ostaa useita kirjoja ja mieleeni välähti, mihin voisin niitä käyttää.

Kysyin myyntipöydän pitäjiltä, jos ostan kuusi kirjaa, saanko kaikkiin signeerauksen. Se luvattiin. 

Kun olin lähestymässä H-hetkeä, yksi toimitsijoista tarjoutui avuksi. Availimme yhdessä kirjoja allekirjoitusta varten. Sellaisen kasan kanssa siirryin presidentin puhutteluun, 

Niinistö tuumasi jotakin kirjakasasta. Minä tarjosin kättä ja sitä myös sain. Kuiva käsi ja konstailemattoman rento kättely. Kerroin haluavani kiittää häntä hänen työstään maamme pääsemiseksi nykyiseen tilanteeseen. Kerroin olevani edesmenneiden sotaorvon ja evakon poika. Jotenkin kömpelösti välitin kiitokset vanhemmiltanikin. Totta, vähän hassua. 

Presidentti kysyi, olenko Turusta. Asun Turussa, mutta olen opiskellut täällä 70-luvulla, aloitin vuonna 73, vastasin. Hän tuumi olleensa silloin lopettelemassa. Totesin, että sitten olemme voineet joskus kävellä vastakkain. 

Luultavasti hän tosin oli jo silloin tuomarin hommissa Salossa. 

Sitten vain toivottelin hyvät jatkot ja lähdin. 

Suunnilleen noin.

Kotona esittelin saalistani Saaralle. Hänellä oli puhelu vanhan ystävämme kanssa, joka mainitsi kirjan lahjana Saaralle. Ittelleen osti, tuumasi Saara. 

Myöhemmin illalla hankin hänelle kukkakimpun. 





#tasavallanpresidentti #presidentti #niinistö #sauliniinistö #turunsanomat #turku #vpk #kirjailijahaastattelu #wsoy #päämies #valtionpäämies #kaikkitietturvaan #nato #turvallisuus

tiistai 16. syyskuuta 2025

Saaran kirja julkaistu Latviassa

 






Eilen iltana ovikello soi ja Saara sai paketin, joka sisälsi kolme kappaletta Haaveiden haaksirikon latviannosta. Teos on julkaistu viime vuonna. 

Kaunis kansi, eikö. 

Kirjan nimi on siellä "Ellija gleznotaja mūza" eli suomeksi "Elli - maalarin muusa". 



Näin  teoksesta kirjoitettu Latvian julkisen median sivuilta. Kuvakaappausten väleissä konekäännökset.





Taidemaailman vieraita. Uusimpien kirjojen «Elli. Maalarin muusa» ja «Sattumanvarainen keräilijä» hyllyllä









Kirjan "Ellija. Maalarin muusa" on suomesta kääntänyt Gunta Pāvola. Se oli mielestäni erityisen mukaansatempaava, koska se antaa minulle mahdollisuuden paitsi tutustua Ellija Forselen persoonallisuuteen paljon paremmin, myös tarkastella 1900-luvun alun Latviaa hieman eri näkökulmasta, ikään kuin sivusta, ja tutustua Jani Rozentālsiin eri näkökulmasta. Ja tämä on hänen vaimonsa Ellijan näkemys. Heidän avioliittonsa kesti 13 vuotta, kunnes Rozentāls kuoli 50-vuotiaana.


Kirja yhdistää Ellija Forselen elämäntarinan lainauksilla hänen kirjeistään, joissa Ellija on usein hyvin avoin ja tunteellinen.


Hän tapaa Rosenthalin esiintyessään ensimmäistä kertaa Riiassa Grosvaldien kotiin kutsuttujen vieraiden edessä. Heidän joukossaan on taidemaalari, ja heidän välilleen leimahtaa heti tunteet, ne ovat autuaita tunteita, he ovat molemmat lumottuja. Ja kun konsertti-illan jälkeen isäntä kysyy taidemaalarilta, mitä hän pitää vieraasta, ilmeisesti tarkoittaen tämän laulua, Rosenthal vastaa: "Kuinka hän ei voisi pitää hänestä, hän on tuleva vaimoni!". Ja niin tapahtuu, he kihlautuvat pian ja menevät naimisiin. Ellie kirjoittaa kirjeessään perheelleen Suomeen: "Iloitkaa ja riemuitkaa kanssamme! Kaksi sielua, jotka ovat kuuluneet toisilleen syntymästään asti, ovat löytäneet toisensa kohtalon, ei, Jumalan ihmeellisen käden, ohjaamina. Ensimmäistä kertaa minäkin rakastan. Rakastan hänen sieluaan. Hänen suurta taidettaan."


Hääjuhliin Janis luo omat kansallistyyliset kutsukorttinsa, joissa on pari purjeveneessä, jossa on ilmatäytteinen purje, aaltoilevan meren ympäröimänä. Tietäen, miten heidän yhteinen elämänsä myöhemmin kehittyi, näyttää siltä, ​​että tämä tiedostamaton symboliikka sisälsi tuolloin eräänl


Heidän yhteinen elämänsä on täynnä onnen hetkiä, kolme lasta syntyy, mutta heidän välilleen syntyy yhä enemmän komplikaatioita ja jännitteitä. On aikoja, jolloin Janis käyttäytyy täysin arvaamattomasti, minkä vahvistaa myös Ellien sisarelleen kirjoittama kirje: "Jan ajaa minut hulluksi käytöksellään ja julmuudellaan tai on niin katkera häntä kohtaan, että hän vie minulta kaiken rakkauden ja muuttaa sen syvimmäksi kaunaksi ja vihaksi." Yhdessä vaiheessa Ellie on niin epätoivoinen, että kirjeessään sisarelleen Annalle hän jopa neuvoo tätä olemaan ryhtymättä vakavasti suhteeseen kenenkään kanssa: "Rakas Anniņa, (...) rakkaudesta sinuun sanon – yritä pysyä poissa avioliitosta, tai ainakin älä mene naimisiin ulkomaalaisen, taiteilijan, äläkä missään tapauksessa latvialaisen, kanssa..."


Miksi niin tylyt sanat – vastaus löytyy kirjasta. Toisaalta – koko elämäntarinan lukeminen kokonaisuutena jättää silti tunteen, että he olivat todella luotuja toisilleen kaikista vaikeuksista ja monista koettelemuksista huolimatta. Että – elleivät he olisi toisiaan varten – ei olisi niin valtavaa panosta ja perintöä, jonka sekä Janis Rozentāls että Ellija Forsele ovat jättäneet kulttuurimaisemaamme.



Palaan vielä tähän asiaan. 





#kirjallisuus #haaveidenhaaksirikko #saaravaherjokihonkala #vaherjoki #elämäkerta #elliforssell #parisuhde #aviolitto #tietokirja #latvia #guntapaavola #minerva #janisrozentals #rozentals #rozentalsseura #baltia #kuvataiteilija #laulajatar #sopraano 






torstai 7. elokuuta 2025

Aikamoinen yllätys!

 

Volter Kilpi, Museovirasto


Olette ehkä huomanneet, että saan välillä puuskan uppoutua sukuhistorian hetteikköön. Geni ja muut lähteet mahdollistaisivat koko loppuelämän viettämisen kuolleiden parissa. Minulla se  ei ole jäänyt päälle. 

Muistin, että joku sukujuuri vie Kustaviin, joka on saaristopitäjä täällä Varsinais-Suomessa. 

Kun aikani nuohosin, mieleeni tuli Kustavin suuri poika Volter Kilpi, mies,joka on kirjoittanut jonkun arvion mukaan parhaan suomalaisen romaanin Alastalon salissa. Jotkut ovat jopa jaksaneet lukea sen, minäkin joskus, snobbailleksani kai.  

Päähänpisto johdatti minut kokeilemaan, löytyisikö sukuyhteys. 




Kappas vain! 

Volter Kilpi on mummoni Helmi Jylhäsaaren viides serkku. Helmillä ei ollut varmasti hajuakaan asiasta. 

Varhaisimmat yhteiset esivanhempamme ovat Matti Simonpoika (1694 -1753) ja Valpuri Hannuntytär Pukkila (1697 - 1763). 

Matin ensimmäinen vaimo oli ollut Kristiina Pukkila, joka kuoli hyvin nuorena.




Matti ja Valpuri olivat molemmat syntyisin Kustavin pohjoisosassa olevasta Kaurissalosta. Kauris on tarkoittanut menneinä aikoina pukkia, Saaressa on kaiketi laidunnettu pukkeja.  

Kaurissaloon lounaispuolella olevassa Lypertössä oli Kilven pääteoksen esikuva Alastalo. 


#suku #sukulaisuus #juuret #sukupuu #kirjailija #volterkilpi #kustavi #kirjallisuus #alastalonsalissa #romaani #talonpoikaispurjehdus #meri #proosa



sunnuntai 29. joulukuuta 2024

Honkalan matkakomedia, episodi 10: Goethe ja Goethen koti

 


Eilisen päivän voi tiivistää yhteen nimeen: Goethe. 

Tämä monumentaalinen eurooppalainen kulttuurijättiläinen oli varsinainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tutkija, taidemaalari, väriteoreetikko ja ministeri. Johann Wolfgang von Goethe syntyi Frankfurt am Mainissa vuonna 1949 ja kuoli Weimarissa vuonna 1832. 

Mainittakoon, että Goethe on tavallaan osasyyllinen monen nuoren kuolemaan. Hänen kirjeromaanistaan "Nuoren Wertherin kärsimykset", jonka päähenkilö päätyy onnettoman rakkauden vuoksi päättämään päivänsä, tuli suurmenestys. Valitettavasti kirja oli niin  vaikuttava, että se sai aikaan suoranaisen itsemurha-aallon.

Goethe muutti Weimariin vuonna 1775 ja asui siellä koko loppuelämänsä. Hän valtava talonsa sijaitsee siellä ja toimii museona. 

Niinpä meidän oli vieraillaksemme hänen luonaan ajettava Weimariin. 

Tässä kuvia ja videoita välähdyksinä kokemastamme.




Goethen koti




Vasemmalla museon pääovi. 

Kukaan ei oikeasti tarvitse näin valtavaa asuntoa. Ehkä hän koki asemansa edellyttävän tällaista. Olihan hän suurmies. Lisäksi hän oli kerännyt valtavan määrän artefakteja, joiden esillepano tarvitsi runsaasti tilaa.  

















































Äsh! Menetin loppuosan. En jaksa rustata uudestaan, kun kello käy ... 

Yksi takaisku tällekin päivällekin tuli, mahdollisesti.

Palataan





#autoilu #matkailu #lomamatka #auto #saksa #turismi #video #kuvakertomus #moottoritie #leipzig #weimar #kuvat #augsburg #leipzig #goethe #johannwolfgangvongoethe #kirjallisuus #runous 

keskiviikko 2. lokakuuta 2024

Helmiriitta Honkanen ja Krohnin suku

 

Helmiriitta Honkanen


Vaimoni tutkii Helmiriitta Honkaseen liittyviä aineistoja Suomlaaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa. Historia havisee niin, että kurkkua kuivaa. 

Taidemaalari, graafikko ja kuvittaja Helmiriitta Honkanen (1920 - 2018) on vaimoni seuraavan elämäkerran aihe. Hän kuului Krohnien kulttuurisukuun. 

Helmiriitan äiti oli asemakaava-arkkitehti, kirjailija ja suomentaja Salme Setälä ja isä toimittaja Frithiof Cornér. 



Kirjailijaliiton kokous Seurahuoneella
Museovirasto

"Pöydän päässä Lauri Viljanen, takarivissä oikealta: Salme Setälä, Jalo Kalima, Kersti Bergroth, Arvi Kivimaa, Aino Kallas, toinen vasemmalta Otto Manninen"

Kirjaillija Aino Kallas kuului myös Krohnien sukuun. 


"Salme Setälä (vas.) sekä kirjailijat Helvi Erjakka ja Eeva Joenpelto Sylvi Kekkosen seurassa vuonna 1962."
Wikimedia Commons



Salme Setälän vanhemmat olivat kirjailija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko, päätoimittaja ja kustannustoimittaja Helmi Krohn ja suomen kielen ja kirjallisuuden professori, ministeri, lähettiläs ja valtioneuvos Emil Nestor Setälä. 




Helmi Krohn

Helmi Krohnin vanhemmat olivat kansanrunouden tutkija, suomen kielen ja kirjallisuuden professori, runoilija, suomentaja ja lehtimies Julius Krohn ja Emilia Sofia Nyberg, Juliuksen toinen vaimo oli Maria Lindroos.


.Wikimedia Commons


Julius Krohn 

Wikimedia Commons


Juliuksella oli veli, lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä kirurgian dosentti Leopold Krohn, joka asettui Juliuksen lailla Suomeen asumaan. Hänen vaimonsa oli Johanna Ekbom. 


Näiden saksalaista sukujuurta olevien veljesten ja heidän puolisoidensa jälkeläisiä ovat suomalaisen kulttuurisuku Krohnin jäsenet. 



#saaravaherjokihonkala #haaveidenhaaksirikko #tietokirjailija #tietokirja #elämäkerta #kirja #historia #kulttuurihistoria #krohn #kirjallisuus #juliuskrohn #helmikrohn #emilnestorsetälä #salmesetälä #helmiriittahonkanen #kuvataide #kuvataiteilija #graafikko

perjantai 27. syyskuuta 2024

Erittäin onnistunut HAAVEIDEN HAAKSIRIKKO -tilaisuus eilen Helsingin Diakonialaitoksen kirkossa

 


Saara Vaherjoki-Honkala etualalla





Maaria Holma (keskellä) haastattelee Saara Vaherjoki-Honkalaa (vasemmalla) ja Gunta Paavolaa (oikealla)


Maaria on lukenut Saaran teoksen äänikirjaksi ja Gunta kääntää sitä latvian kielelle. Käännetty teos ilmestyy loppuvuodesta. Gunta ennusti sille menestystä joulumarkkinoilla. Elli Forssell-Rozentālen puolisoa, kuvataiteilija Jānis Rozentalsia, sanotaan kutsutun Latvian Gallen-Kallelaksi. 



Teoksen "Haaveiden haaksirikko — Elli Forssell-Rozentālen elämä" esittelyn löydät täältä.



Maaaria Holma lukee otteita teoksesta 



Sopraano Tiia Maria Saari esitti tilaisuudessa Elli Forssell-Rozentāleen liittyviä lauluja pianisti Armaan Madarin säestämänä




Gunta, Saara ja Latvian suurlähetystön kulttuuritoiminnan koordinaattori Maira Dobele Helsingin kirjamessuilla 2023, joilla Minervan kustantaja Outi Karemaa haastatteli Saaraa






Lähtötunnelmia




Helsingin Diakonissalaitoksen kirkko






#saaravaherjokihonkala #haaveidenhaaksirikko #elliforssell #elliforssellrozentale #mailatalvio #ainokallas #tietokirjailija #rozentalsseura #latvia #laulajatar #minerva #docendo #wsoy #tietokirja #elämäkerta #kirja #historia #kulttuurihistoria #krohn #kirjallisuus #madetoja #melartin #brahms #chopin #elämäkerta 


lauantai 7. syyskuuta 2024

Tervetuloa! HAAVEIDEN HAAKSIRIKKO Elli Forssell - Rozentālen elämä: SANOIN JA SÄVELIN Helsinki 26.9.2024 klo 19

 




HAAVEIDEN HAAKSIRIKKO -TAPAHTUMA NYT HELSINGISSÄ



.

ELLI FORSSELL - ROZENTĀLE

Sanoin ja sävelin
26.9.2024 klo19
Diakonissalaitoksen kirkko
(sisäänkäynti kadulta, Alppikatu 2, Helsinki)
Esiintyjät
Tiia Maria Saari, sopraano
Armaan Madar, piano
Maaria Holma, lukija
Tekstit kirjasta Haaveiden haaksirikko
Elli Forssell - Rozentālen elämä
(🔰kirjan luenta)


Ohjelma

Vanha muisto Op.31 No.4
Leevi Madetoja

🔰

Päin kaunista kaukorantaa
Omistettu Elli Rozentālelle
Otto Manninen - Erkki Melartin

🔰

Mirjamin laulu I
Eino Leino - Erkki Melartin

🔰

Mirjamin laulu II
Eino Leino - Erkki Melartin

🔰

Mirdzan laulu
Aspazija (suom. Hilkka Koskela) - Jazep Vitols

🔰

Wiegenlied
G. Scherer (Suom. A. Simojoki) - Johannes Brahms

🔰

Nocturne G minor Op.37 no.1
Frederik Chopin

Liput ovelta, käteinen 10e (tuloilla peitetään esiintyjien palkkiot)
Kirkkoon mahtuu 120 henkilöä.
Tervetuloa!







#saaravaherjokihonkala #haaveidenhaaksirikko #elliforssell #elliforssellrozentale #mailatalvio #ainokallas #tietokirjailija #rozentalsseura #latvia #laulajatar #minerva #docendo #wsoy #tietokirja #elämäkerta #kirja #historia #kulttuurihistoria #kirjallisuus

tiistai 30. heinäkuuta 2024

Olemme Krohnien sukuseuran matkalla Virossa

 

Julius Krohn
Wikimedia Commons

Miksi ihmeessä, kun emme ole krohneja?

Vaimoni suunnittelee elämäkertaa kyseiseen kulttuurisukuun kuuluneesta Helmiriitta Honkasesta. Kirjailija  Aino Kallas oli yksi Julius Krohnin lapsista, joten olemme hänen jäljissään tällä matkalla. Vaimoni on tarkoitus saada virikkeitä kirjaansa. 

On täällä muutoinkin mukavaa. 

Krohn-sukuseuraan kuuluu Juliuksen ja hänen veljensä Leopoldin jälkeläisiä.

Aino Kallaksen puoliso oli virolainen Oskar Kallas, joka oli diplomaatti sekä kielen ja kansanrunouden tutkija. 

 Avioiduttuaan Aino Kallas muutti Viroon. Näin hänen kirjansa tulivat perustumaan pitkälti virolaisiin aiheisiin. 





Aino Kallaksella on pieni - joskin mieleenpainuva - rooli vaimoni teoksessa Haaveiden haaksirikko - Elli Forssell-Rozentālen elämä. 

Kuriositeettina mainittakoon, että luovutettuun Karjalaan jääneessä Krohnien Kiiskilän kartanosta on erinäisten mutkien kautta päätynyt vaimoni sukuun suuri astiasto ja joitakin huonekaluja. 




Kokoonnuimme Helsingin länsisatamassa, Matkustimme laivalla Tallinnaan, josta jatkoimme tilausbussilla kohti Haapsalua. Viimeisestä visiitistäni Tallinnaan on kulunut vuosia. Kaupunki on pessyt kasvojaan rajusti. Lasia, lasia ja lasia. 

Poikkesimme matkalla Tallinnan metsakalmistuun ja vierailimme kahden Kallasten lapsen haudalla. 

Lainella ja Sulevilla oli traaginen loppu. Laineen osui luoti omalla pihallaan vuonna 1941. Kyseessä oli ilmeisesti harhalaukaus. Samana vuonna Sulev teki mieluummin itsemurhan kuin lähti Suomeen vakoilijaksi.  

Joku kertoi, että käydessään haudoilla edellisen kerran, hautalaatat olivat kovin kuluneet. Nyt ne olivat huollettavana ja siksi yllä olevassa kuvassa näkyvät vain laattojen pidikkeet. 

Jatkoimme matkaa Haapsalun satamaan, josta laiva vei meidät ja bussimme Hiidenmaalle. Tämä seutu oli päämääränämme, koska Ainon arkaaiset romaanit Sudenmorsian ja Reigin pappi sijoittuva tänne. 




Viron maaseutu näyttää samanlaiselta pannukakulta kuin ennenkin. Lehtimetsiä, lampaita, lehmiä. Välillä lumoavia pastoraalimaisemia. Taajamat ovat tietysti muuttuneet paljon, muttä yhä täällä kohtaa sellaisia ajansyömiä rakennuksia, jollaisia malliltaan ei Suomessa liene koskaan ollutkaan. Mukavan pittoreskeja katseltavia. 




 Majoitumme Käinassa olevaan hotelli Liiliaan. 



Loppukevennyksiä (vironkieliset tekstit saavat suomalaisen hyvälle tuulelle):


Laivassa




















#krohn #sukuseura #juliuskrohn #ainokallas #helmiriittahonkanen #oskarkallas #kulttuurisuku #kirjallisuus #romaani #hiidenmaa #viro #tallinna #hauta #hautausmaa #liilia #seuramatka #kiiskilänkartano