Kuvia Uppsalasta

Etsimme juhannusjuhlapaikkaa Uppsalassa ollessamme ja päädyimme Fyris Parkiin, joka on kaupungin läpi menevän joen varressa. Joen nimi on Fyrisån.

Oli täälläkin juhannustanko, mutta lähdimme etsimään vanhanaikaisempaa tapahtumaa. Lähdimme eteenpäin, mutta seuraavassa kohteessa ei tapahtunut mitään. Päätimme lähteä Vanhaan Uppsalaan, joka on kaupungin pohjoispuolella.

Fyrisån

Vanhassa Uppsalassa huomasimme Disaparkin, joka on samantapainen ulkoilmamuseo kuin Seurasaari Helsingissä. Siellä oli juhlittu juhannusta perinteisesti, mutta paikka oli jo menossa kiinni. Saimme kuitenkin katsella hetken verran paikkoja.

Paikalla on rakennuksia 1500-, 1600-, 1700- ja 1800-luvuilta.

Aivan Disagårdenin lähellä on Vanhan Uppsalan kirkko. Kirkko valmistui 1100-luvulla. Täällä oli arkkipiispanistuin vuosina 1164-1273. Kirkko paloi vuonna 1240. Osa kirkosta purettiin, mutta sakaristo ja kappeli lisättiin. Arkkipiispanistuin siirrettiin vuonna 1273 muutaman kilometrin päähän etelään paikalle, johon kasvoi uusi Uppsala.

Aivan kirkon lähellä on kolme kuningaskumpua, joiden rakentamisen syyt ovat hämärän peitossa. Kumpuja on aikaisemmin pidetty tarunomaisten Ynglinga-kuninkaiden hautoina, mutta tätä ei enää pidetä uskottavana. Yhteen kummuista on haudattu nainen tai nainen ja nuori mies.

Kaukana siintää nykyinen Uppsala

Minusta noita kumpuja on enemmän kuin kolme

Alhaalla Linneanum ja Kasvitieteellinen puutarha

Käväisimme kierroksemme päätteeksi Uppsalan linnan pihalla. Linnan rakentamisen aloitti Kustaa Vaasa ja hänen poikansa jatkoivat.

Ehkäpä jollakin tulevalla matkallamme käymme linnan museossa.

Ei ole sattumaa, että tykit osoittavat tuomiokirkkoa päin. Kustaa Vaasa käynnisti reformaation Ruotsissa ja hänen piti ohjailla piispoja.

Kuvia Örebrosta, Sköllerstan kirkolta ja Resebergan luostarin raunioilta

Tämän postauksen kuvat liittyvät aiemmin kirjoittamaani artikkeliin "Ruotsin sydämessä juuria tonkinmassa".

Örebron linna

Tutustuminen Örebron linnaan jäi meillä toiseen kertaan. Kustaa Vaasa on täällä rymistellyt ja ensimmäinen Bernadotte-kuningaskin on jättänyt jälkensä kaupungin historiaan. Kannattaa palata.

Piipahdimme keskiaikaisessa Pyhän Nikolauksen kirkossa. Kirkko on niin vanha, että sen täytyy olla joillekin esivanhemmilleni tuttu paikka.

Toinen hyvä syy palata seudulle on Sköllerstan kirkko, johon tutustuminen jäi remontin vuoksi tällä kertaa pinnalliseksi.

Ja sitten Risebergaan.

Löysin luostarin raunioiden läheisyydestä merkillisen ristin. Mustan kotkan veljeskunnan on perustanut John Hellstenius ilmeisesti 1900-luvun alussa. Göteborgissa olevan suurloosin lisäksi järjestöllä on ritari- ja paikallislooseja.

Mustien kotkien neljä peruspilaria ovat usko Jumalaan, isänmaanrakkaus, veljeys/sisaruus ja armeliaisuus. Järjestö katsoo taustakseen amerikkalaisen The Brothers of Black Eaglen, jonka sanotaan protestanttiemigranttien perustaneen 1600-luvulla tukemaan jäseniensa hengellistä ja maallista elämää. Järjestön perustaminen saattaa olla vastarekatio Jesuiittaveljestölle, joka tunnetusti vastusti protestanttista uskoa.

Ruotsin Mustien kotkien edellytetään kuuluvan evankelisluterilaiseen kirkkoon.

Tuon ristin alla oleva teksti tuntuu viittavan siihen, että veljeskunta haluaa kansalaisten olevan tietoisia olemassaolostaan. Salaperäiseltä järjestö kuitenkin tuntuu. Perusperiaatteet tuntuvat kuitenkin sellaisilta, että kukapa niitä vastustaisi.

Mietin liittyykö siihen jokin sanoma, että tämä risti on pystytetty katolisen luostarin raunioiden tuntumaan.