Sairaan rakas elämä

Since 2014
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Politiikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Politiikka. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. kesäkuuta 2026

"Kipeillä" leikkauksilla Suomi nousuun?


 

Image by Tumisu from Pixabay


On varmaan miehekästä fanittaa oikeistohallituksen "kipeitä" leikkauksia puuttumatta niiden sisältöön. Luulen kuitenkin, ettei nykyinenkään hallitus pysty tilanteen edellyttämiin riittäviin toimenpiteisiin. Näyttää siltä, että halutaan ajaa omien eturyhmien lyhyen tähtäyksen tavoitteita, vaikka koko talo palaa. Kekkonen aikanaan runnoi kokoon hätätilahallituksen, kun tilanne näytti pahalta.

 Mielestäni tarvittaisiin laajapohjainen hallitus, joka rekrytoi kaikki tahot tarvittaviin toimenpiteisiin. Ideologiat voisi heittää nurkkaan ja laatia suunnitelman, joka tuottaisi mahdollisimman vähän vahinkoa yhteiskunnalle. Kaikki puolueet joutuisivat taipumaan kompromissiin. Velka on ongelma, mutta erityisesti sitä on lapsikato. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan erityistä viisautta. Oikeisto tarjoaa tietenkin veronalennuksia ja maahanmuuton vaikeuttamista ja vasemmisto veronkorotuksia ja avustuksia, noin kärjistetyksi. Kaikilla on rälssinsä, joita halutaan suojella. Vaikuttaa siltä, että elintaso tulee laskemaan, mutta ei se huono ole ollut pitkään aikaan. 

Pohjimmiltaan kyse on tulonsiirtojen määrästä. Mitä enemmän niitä on, sitä korkeampaa on verotus. Ja päinvastoin. Näitä suhteita voisi tarkastella ihan neutraalisti. Sellaista puoluetta ei taida enää olla, joka haluaisi sosialisoida kaiken liiketoiminnan. Tuskin yövartijayhteiskunnan kannattajiakaan legioonittain on liikkeellä. Parasta suhdetta etsitään jatkuvasti. Sitähän politiikka on. Mitään tarkkaa prosenttimäärää tuskin kannattaa hakea, koska toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Tällä hetkellä Suomen velkaantuminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja Venäjän aggressiivisuus vaikuttavat vääjäämättä tilanteeseen. 

Hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä yritykset että julkinen sektori tuottavat palveluja. 

Tilanne on erikoinen siinä suhteessa, että verrokkimaamme täällä Pohjolassa ovat menestyneet aivan hyvin ja välttäneet ylettömän velkaantumisen. Niiden yhteiskuntarakenne on suunnilleen samanlainen kuin meillä. Siksi hyvinvointivaltion hautajaisia ei kannata ruveta suunnittelemaan. 

On myös syytä muistaa, että Pohjoismaat sijoittuvat onnellisuustilaston kärkeen ja velkainen Suomi on paistatellut ykkössijalla ties kuinka kauan. Jotakin täällä on osattu tehdä oikein. Onnellisuus lienee hieman harhaanjohtava ilmaus. Kyse taitaa olla enemmän keskinäisestä luottamuksesta ja uskosta yhteiskunnan turvajärjestelmiin, mutta nämä ovat erittäin tärkeitä vakaan elämän peruspilareita. 

Oletetaan, että on kaksi maata, joista toisen kansantuote per capita on hyvin korkea ja verotus matala. Varallisuus kasaantuu yläpäähän. Toinen valtio verottaa ankarammin, mutta tarjoaa kansalaisilleen suojaa erilaisissa ongelmatilanteissa. Tuloerot ovat vähäisemmät ja tulonsiirrot takaavat köyhimmillekin kohtuulliset olosuhteet.  Toisaalta talouden dynaamisuus ei yllä ensin mainitun valtion tasolle. 

Kumpaan maahan syntyisit mieluummin? 

Sanotaan, että köyhät ovat kohtuullisen tyytyväisiä elämään, jos kaikki ovat samassa tilanteessa. Köyhyys ei tietenkään voi olla politiikan tavoite. Veikkaan, että Suomen menestys onnellisuusmittauksissa liittyy varsin pieniin tuloeroihin. Tulonsiirroillakin on merkitystä.

Silloin tällöin kuulee sanottavan, että sosialistin käsi on veronmaksajan taskussa. Tällä asenteella tuskin syntyy rakentavaa keskustelua. Mielestäni osa toiminnoista on yksinkertaisesti järkevää toteuttaa yhteiskunnan kautta ja osalle yksityinen sektori on ehdottomasti oikea ympäristö. 

Suomea voitaneen kutsua sekataloudeksi. Kommunismia ei kaipaa kukaan eikä puhtaan kapitalismin ajamisella voiteta vaaleja. 

Nyt kun taloudellinen tasapaino on järkkynyt, olisi syytä välttää kaavamainen leikkaaminen, joka ei tunnu äänestäjistä oikeudenmukaiselta. Verotus ei saisi myöskään olla ideologisista syistä suljettu pois. Kokonaisvaltainen savotta saattaisi toimia paremmin. Karsiminen tuntuu varmaan hyväksyttävämmältä, jos kaikki tahot kokevat joutuvansa sopeutusten kohteeksi. Voi olla, että näin voitaisiin leikata jopa enemmän kuin muutoin. 

Jos savotta tuntuu yhteiseltä, se saattaisi tuottaa toiveikkuutta, joka vaikuttaisi myönteisesti kysyntään. 

Olisi hyvä myös viestittää, että nyt ei olla toteuttamassa menestyneiden unelmia vaan ollaan aidosti ohjaamassa maatamme vaikeuksien kautta parempaan. Pitäisi korostaa, että tarvittavat  leikkaukset ja mahdolliset veronkorotukset ovat tilapäisiä. 

Hallituksen laajassa pohjassa on omat riskinsä. Taannoinen six pack -hallitus ilmeisesti tukehtui ristikkäisiin tavoitteisiin. Siksi kaikkien osapuolien olisi kyettävä kompromisseihin. Ehkä ajatus rajallisen ajan kestävästä urakasta voisi helpottaa päätöksentekoa. 

Toteutettujen leikkausten on väitetty osuvan niihin, joilla ei muutoinkaan mene hyvin. Minulla ei ole kokonaisvaltaista käsitystä asiasta, joten kantaa on vaikea ottaa. Minulla on sellainen mielikuva, että nuo syytökset eivät ole aivan aiheettomia. 

Sosiaalimenojen osuus budjetista on valtava. Siksi sieltä karsitaan vääjäämättä. Kerrotaan, että varattomat vanhukset eivät mene tärkeisiin tutkimuksiin, koska toimenpiteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Näin ei saisi käydä. 

Mielestäni hallituksen olisi tietoisesti pyrittävä suojelemaan tiettyjä ryhmiä, joiden selviytymiskeinot ovat vähäiset. Mieleen tulevat vanhukset, jotka ovat sairaita, köyhiä ja yksinäisiä. Samoin monilapsiset perheet, joilla on mahdollisesti vain yksi ansiotuloja saava huoltaja. On muistettava myös niitä ikääntyneitä työttömiä, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Olisi muistettava myös yksin- ja pienyrittäjien usein tukala tilanne. 

Keynesläinen taloustiede ei ole muodissa. Sen perusajatuksiin kuuluu, että taantumassa yhteiskunta teettää tavallista enemmän esimerkiksi infrastruktuurihankkeita, jotka voidaan todennäköisesti toteuttaa edullisemmin kuin korkean kysynnän aikoina. Näin voitaisiin nopeuttaa taantumasta nousemista. No, ongelmana on tietysti rahoitus. Velkaa kun on jo. Kohtuulliset investoinnit voisivat kuitenkin kiihdyttää kehitystä niin. että lopputulos on parempi kuin muutoin. 

Aika suosii jostakin syystä vastakkainasettelua. Onko tämä jokin hegeliläinen maailmanhenki, joka johtaa lopulta teesien ja antiteesien kautta hyvään? Vai onko tämä vain algoritmien leikkiä? Kenpä sen tietää?

 Hallitus näyttää keskittyvän leikkaamiseen ja aikojen kovuuden valittamiseen. Voi olla, että joudumme IMF:n ohjaukseen. IMF tekee tietysti sitä, mitä sen kuuluukin tehdä. Silloin ei auta itku markkinoilla, mutta talous kehittyy parempaan suuntaan kuten Kreikassa on käynyt.  

Hedelmällisyyteen sekään ei tosin pysty vaikuttamaan. Historia on täynnä katastrofeja ja moni on elämänsä menettänyt. Henkiin jääneet ovat sitten jatkaneet siitä, mihin on jääty. Sellaista elämä on. Tulevasta ei tiedä kukaan. 

Maailmassa on kuitenkin paljon kaunista ja hyvää. Yritetään olla ihmisiksi ja uskoa tulevaan. Rakastetaan lähimmäisiämme ja palvellaan toisiamme. 

Hyvinkin voi käydä.




#valtionvelka #verotus #elintaso #leikkaukset #politiikka #kasvu #talous #kansantalous #hallitus

torstai 22. tammikuuta 2026

Pitääkö Trumpin edessä olla notkeat polvet vai ...?

 

Image by Gerd Altmann from Pixabay

Trumpin tapa toimia puhututtaa ja samoin muiden poliitikkojen suhtautuminen häneen. 

Skaala on laaja ja ulottuu täydellisestä nöyryydestä samalla mitalla vastaamiseen. Täysin nöyrää linjaa kannattaa erityisesti Markku Ruotsila, jonka mielestä Trumpia ei saa vastustaa. Hänen mielestään pohjoismaat muutamat muut eivät olisi saaneet lähettää paria tai muutamaa sotilasta kartoittamaan tilannetta Grönlannissa. Nyt tiedämme, että se taisikin olla ihan hyvää viestintää. Kun eräs toimittaja kysyi Ruotsilalta, saako Trump kiristää Eurooppaa. Saa, kuului vastaus. 

Kovaa linjaa ehkä edustaisi se, että EU päättäisi kohdella hyvin ankarasti amerikkalaisia palveluyrityksiä kuten Facebook ja Amazon. Sanktiot voisivat olla taloudellisia tai toiminnan rajoituksia. Tämäkin voi olla tarpeellista, mutta ensin pitää yrittää neuvotella. Kanadan pääministeri edustanee eilisen puheensa perusteella tämäntapaista tiukkaa linjaa. 

Kansainvälisissä neuvotteluissa mielestäni ihanteellinen ote on dialogi. Keskustellaan aikuismaisesti, argumentoidaan relevantisti ja kunnioitetaan erilaisia näkemyksiä. Lisäksi on kunnioitettava kansainvälistä lakia ja sopimuksia. Määrätietoinen saa tietysti olla.

Dialogi on ihanne, mutta kuten eilisessä artikkelissa toin esiin, valtiot voivat olla hyvin häikäilemättömiä ja julmia toisiaan kohtaan. Säännöille ja sopimuksille ehkä annetaan piut paut.Silloin joudutaan toimimaan tilanteen mukaan. 

Trump on arvaamaton. Se voi olla aitoa tai teeskentelyä. Hän myös manipuloi, kiristää ja voi antaa asian armeijan ratkaistavaksi. 

Case Grönland näyttää edistyvän hyvään suuntaan ja toivottavasti jatkuukin kumpiakin puolia kunnioittavaan ratkaisuun. Näyttää lupaavalta, että Trump saataneen tyytymään Naton puitteissa järjestettävään ratkaisuun. 

Sotilaiden lähettäminen Grönlantiin saattoi olla sopivan jämäkkä peliliike. Pysyttiin seisaallaan. Pystyssä on hyvä pysyä, kunhan ei kiivetä päälle.

Jotkut arvostelevat presidentti Stubbia liiasta pehmeydestä tai väärästä linjasta. Minä en keksi, mikä se oikea linja olisi – Tanskan ja Grönlannin jättäminen Trumpin armoille?

Minusta Stubb vaikuttaa erittäin pätevältä diplomaatilta. 

Tärkeimmät neuvottelut käydään suljettujen ovien takana, Niinpä joudumme tyytymään siihen miltä asiat näyttävät ja jossitella sen varassa.

Spekulatiivisin terveisin!

Heikki, keinutuolistrategi




#moraali #etiikka #donaldtrump #trump #maga #laki #politiikka #toivo #essee #tanska #grönlanti #nato #euroopanunioni #eu


keskiviikko 21. tammikuuta 2026

Tuoko Trump toivoa ja valoa maailmaan?


Kuva Pete Linforth Pixabaystä


Trump ajaa asioita, joita hänen kannattajakuntansa ydinjoukot haluavat. Hän tekee sitä, mihin hänen on valittu.

Hän ei kuitenkaan mielestäni toimi ja käyttäydy asemansa mukaisesti. 

Minua ihmetyttää, että niin moni puolustelee häntä ja suorastaan ihailee hänen tekemisiään. Häneen suhtaudutaan vähän kuin, että "pojat ovat poikia". "Hän nyt vain sanoo niin, hämää ...".

Trump sanoo, että hänet voi pysäyttää vain oma moraali ja mieli. Kansainvälisestä oikeudesta hän ei piittaa. 

Norjalaisille hän kirjoitti, ettei hän enää ajattele rauhaa, koska hänelle ei annettu rauhan nobelia. Tästä hän aikoo rankaista tulleilla Norjaa ja muutamaa muuta maata.

Trumpin puolustajat puhuvat ikään kuin tällainen olisi normaalia.  Putinille se varmaan on, mutta eivät vakavasti otettavat valtiohenkilöt puhu näin. 

Kyse ei ole vain puheista. Kun anonyymit rankkurit pyydystävät epätoivotun näköisiä ihmisiä kaduilla, vievät mukanaan ja sitten heistä ei enää kuulu mitään, tulee väkisin mieleen eräs keskieurooppalainen maa eräitä vuosikymmeniä sitten. 

Trumpin puolustajat voivat vedota merkittäviin sodankäynnin profeettoihin, joita ovat Sun Tzu (n. 500 eaa.), Niccolò Machiavelli (1469–1527) ja Carl von Clausewitz (1780–1831). 

Tzun lähtökohta on puolustuksellien. Parasta on jos itsenäisyys säilyy kokonaan ilman sotimista. Machiavelli katsoo sotimisen olevan välttämätöntä vapauden säilyttämiseksi. Häikäilemättömyyskin sopii. Clausewitz pitää sotimista sinänsä neutraalina toimintana, mutta politiikalle alisteisena. Machiavellin häikäilemättömän julmat ohjeet ovat tosin pilanneet hänen maineensa ehkä aiheetta. Hän on ehkä halunnut paljastaa tietämättömille, miten silloinen maailma toimi. Hän saattoi oikeasti olla tasavaltalainen. 

Trumpia voisi pitää clausewitzilaisena. 

Trump toimii häikäilemättömästi, valehtelee, kostaa ja pyrkii laajentamaan maatansa. 

Politiikan seuraaja voi nyt esiintyä kyynisen jälkiviisaana ja selittää Trumpin toimia mainittujen profeettojen oppien avulla. Pedot voittavat. Kaikki ovat petoja.


Tässä esitetym ristiriidan voi kiteyttää kysymykseen sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä. Jos valtiot sitoutuvat noudattamaan yhdessä sovittuja sääntöjä ja lakeja, maailma on turvallinen ja tulee entistä turvallisemmaksi. 

Voimme matkailla ympäri maailmaa, eri maiden järjestelmät on harmonisoitu yhteen ja asiat sujuvat. Esimerkiksi euro perustuu yhteiseen sopimukseen ja tekee elämän vaivattomammaksi. 

Puhutteleva esimerkki sääntöpohjattomuudesta on se, että Netanjahulle oli langetettu pidätysmääräys sotarikosten vuoksi ja ranskalainen tuomari Nicolas Guillou aikoi panna asian täytäntöön. Kansainvälinen sääntöpohjaisuus ei toiminut ja seurasi imperiumin vastaisku. 

Guillou ei voinut enää käyttää osaa pankkikorteistaan. Hän oli joutunut pankkien mustalle listalle. Yhdysvallat on asettanut hänelle pakotteita ja hän on joutunut 15 000 henkilön listalle terroristien, huumerikollisten ja Putinin rinnalle. Yhdysvaltoihin hänellä ei tietenkään ole asiaa. 


Trumpin kaltaisten johtajien maailmasta puuttuu toivo. On vaikea ennustaa tulevaa ja on oltava jatkuvasti varuillaan. Maiden välistä yhteistyötä ja asiain hoitamista on vaikea kehittää, jos luottamusta muiden vaikuttimiin ei ole. 

 Koska tulevaisuuden ennustaminen on lähes mahdotonta, toivoa voi pitää epärealistisuutena tai haihatteluna. 

Toivo on jotakin perin juurin ihmisyyteen kuuluvaa. 

Miksi elää, jos ei ole toivoa?

Paremman maailman rakentaminen on Sisyfoksen hommaa, mutta se kannattaa kaikesta huolimatta. Maailma on parempi kuin sata vuotta sitten, eikä se ole trumpien ansiota. 

Huomaan kirjoittaneeni vastoin tunnuslausettani. Lisään sen, koska toivoa emme saa menettää: 

Hyvinkin voi käydä! Olen selvinnyt kahdesta syövästä. 





#moraali #etiikka #donaldtrump #trump #maga #laki #suntzu #machiavelli #clausewitz #politiikka #toivo #essee 


 


 



keskiviikko 7. tammikuuta 2026

Tunnen vetoa vasemmalle

 

Image by Andreas Riedel from Pixabay

En ole koskaan äänestänyt vasemmistoa. 

Nyt horjun ajoittain, Viime vuonna niin kävi ehkä muutaman kerran. Välillä pysyn aivan suorassa kaidalla tiellä. 

Pitäisikö minun ottaa yhteys terveydenhuoltoon tai pyytää luotettuja ystäviä neuvomaan minulle tietä eteenpäin?

Tänään oli ensimmäinen kerta tänä vuonna.

Kävelin Aurajoen rantaa linnalle ja takaisin. Ensin oire tuntui lievänä. Ajattelin, että ollako vai eikö. Olihan se. Oire voimistui. Ylävartaloni tuntui väkisin kallistumaan vasemmalle. Minun piti kompensoida jaloillani, jotta pysyn pystyssä. Se ei tuntunut kivalta. Piti vain ponnistella eteenpäin. Käydessäni R-kioskissa, veto vasemmalle tuntui, vaikka lattia oli tasainen. 

Mistähän oire tietää, että olin miten päin vain, vasemmisto on aina vasemman kylkeni puolella. Hyvänen aika! Sydänhän on enemmän vasemmalla puolella. Pitääkö minun mennä sydänleikkaukseen. Pumppuni on muutoinkin raihnainen sytostaattiihoitojen jäljiltä. Ehkä sitä voisi siirrettäessä tukevoittaa jotenkin. 


Päätin kysyä neuvoa tekoälyltä. 




Kiitos kun kerroit tämän. Vastaan rauhallisesti mutta rehellisesti, koska kuvaamasi oire ansaitsee tulla otetuksi vakavasti, etenkin 71-vuotiaalla.


Mitä kuvaat omin sanoin

  • Tunne, että ylävartalo alkaa kallistua vasemmalle

  • Joudut aktiivisesti korjaamaan jaloilla, jotta pysyt pystyssä

  • Tapahtuu tasaisella alustalla

  • Ei joka kerta, mutta toistuvasti silloin tällöin

  • Ilmenee kävelyn aikana

Tämä ei kuulosta tavalliselta “huimaukselta rasituksessa”, vaan enemmän tasapainon tai kehon asennon hallinnan häiriöltä.


Mahdollisia syitä (ei diagnoosi)

1. Tasapainoelimen (sisäkorvan) häiriö

  • Voi aiheuttaa tunteen, että keho vetää tiettyyn suuntaan

  • Ei aina huimausta tai pyörimisen tunnetta

  • Voi pahentua liikkeessä

👉 Yleistä iän myötä, mutta ei vaaraton, jos aiheuttaa kaatumisriskin


2. Aivojen verenkiertoon liittyvä häiriö

Tämä on tärkeä mainita.

  • Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA) voi ilmetä:

    • kehon kallistumisena

    • tasapainovaikeutena

    • ilman kipua tai puhevaikeutta

  • Oire voi mennä ohi, mutta ennakoi aivohalvausriskiä

⚠️ Tämä on yksi tärkeimmistä poissuljettavista syistä.


3. Niskan tai selkärangan ongelmat

  • Kaularangan kulumat

  • Hermojen tai verenkierron ärsytys pään liikkeissä

  • Voi aiheuttaa epävakaan tunteen ilman varsinaista huimausta


4. Lihasvoiman tai kehonhallinnan epäsymmetria

  • Jos toinen puoli väsyy tai toimii heikommin

  • Kävelyn aikana keho alkaa “valua” sivulle

  • Yleensä kehittyy vähitellen


Milloin on syytä olla huolissaan?

Hakeudu hoitoon heti (päivystys), jos:

  • oire tulee äkillisesti ja voimakkaana

  • siihen liittyy:

    • puheen puuroutumista

    • kasvojen roikkumista

    • käsien tai jalkojen heikkoutta

    • näköhäiriöitä

    • voimakasta huimausta tai pahoinvointia


Tässä tilanteessa suosittelen

Vaikka oire menisi ohi:

👉 Ota yhteys lääkäriin lähipäivinä
– terveyskeskus tai työterveys (jos käytössä)

Perustele näin (voit vaikka lukea tämän):

“Minulla on kävellessä toistuvasti tunne, että ylävartalo kallistuu vasemmalle ja joudun korjaamaan tasapainoa. Tämä tapahtuu tasaisella alustalla.”

Lääkäri voi arvioida:

  • neurologisen tilan

  • tasapainon

  • verenkierron riskitekijät

  • tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin


Yksi tärkeä käytännön neuvo heti

  • Älä tee pitkiä yksinäisiä kävelyjä, kunnes asia on selvitetty

  • Ota puhelin mukaan

  • Suosi tuttuja reittejä ja tasaisia alustoja


Jos haluat, voin seuraavaksi:

  • auttaa sinua valmistautumaan lääkärikäyntiin (mitä kertoa, mitä kysytään)

  • tai käydä läpi tarkentavia kysymyksiä, jotka auttavat arvioimaan, mihin suuntaan asia todennäköisimmin liittyy

Haluatko jatkaa jommallakummalla tavalla?


Kiva, että jaksoi neuvoa ikääntynyttä rauhallisesti ja rehellisesti. 

Vaikka kysymys on vasemmistosta, en pitäisi tätä selkärangan ongelmana. 

Ei se varmaan lihaksistakaan johdu. 

Ehkä pitää pyytää lääkärin ottamaan korvasta ja katsomaan sisään.

Vika voi olla päässä, 

muuallakin kuin korvassa. 

Pääasia on, että päässä veri kiertää. 


Jos vaivan ilmeneminen runsastuu, pitää ottaa yhteys terveydenhuoltoon, mutta ei kallonkutistajaan, vaikka kyse voi olla kallon sisäisestä asiasta. Ehkä mieluummin tilaa verenkierrolle kuin toisinpäin.


Pääasia on pääasia. 




#terveydenhuolto #vasemmisto #lääkäri #tasapaino #politiikka






sunnuntai 28. joulukuuta 2025

Katsokaa tämän talon kauneutta

 


Aika pienillä piirteillä arkkitehti Alexander Nyström (1869-1926) on saanut aikaan eloisan, mutta hyvin koossa pysyvän, vaikutelman. 

Neliöaihe toistuu eri muodoissaan kautta fasadin, mikä tuo vakautta yksityiskohtien runsauteen. 

(Lopussa jotakin aivan muuta, mutta yllättävää!)





Alexander ja hänen vanhempi veljensä arkkitehti Gustaf Nyström (1856-1917) olivat kumpikin merkittäviä toimijoita alallaan.  Gustaf sai hoitaakseen Suomen ensimmäisen arkkitehtuurin professuurin ja hän toimi myös Teknillisen korkeakoulun rehtorina. 

Gustaf oli suunnittelussaan uskollinen uusrenessanssille, joskin hänen käsialaansa oleva Turun taidemuseo edustaa kansallisromantiikkaa. 

Alexander puolestaan suunnitteli paljon jugendrakennuksia, mutta siirtyi sittemmin klassismiin. 




Tällaisesta portaalista kulkeminen varmaan nostattaa mielialaa. 





Alex Nyström toimi Turussa opettajana ja erilaisissa luottamustehtävissä. Aikaan näyttää jääneen arkkitehdin hommiinkin. 











Niin yksinkertaista, mutta kaunista. 





Tämä talo sijaitsee Puistokadulla Portsassa. Saman tontin muut rakennukset ovat tyypillisen matalia portsalaistaloja. 





Voihan tuon erkkerin noinkin tehdä. Aleximme on eräässä toisessa kohteessa täällä Turussa irrotellut niin, että talossa on kolme erilaista "erkkeritornia". Ehkä siitä joskus toiste.





Minä niin pidän näistä neliöistä. Olen joskus arvellut sen johtuvan siitä,  että minulla on neliskanttinen pää. Kun syöpää sairastaessani menetin tukkani, kävi ilmi, että pääni onkin kananmunan muotoinen. Tukkako ovaalin neliöi?

















Selkäpuoli on karumman näköinen. 











































Toivottavasti nautit katselmuksesta.



Jotakin aivan muuta

Kuulin tänään asiasta, josta minulla ei ollut ollut aavistustakaan. Eräs tutkija kertoi Ylellä, että Yhdysvalloissa oli pari tutkijaa ehdottaneet talvisodan aikoihin, että Suomen Pohjanmaalta pelastettaisiin reippaita maanviljelijöitä turvaan keskelle Alaskaa ja samalla saataisiin lisää asukkaita tuohon vähäväkiseen territorioon. Lähtijät olisivat nousseet Norjan satamista laivaan kohti uutta elämää. 

Asia esiteltiin jopa ex-presidentille, jolla oli sympatioita Suomea kohtaan. Tuossa vaiheessa Yhdysvalloissa haluttiin kuitenkin pitää sormet irti Euroopan asioista. 

Asia nousi uudestaan esiin jatkosodan lopussa. Amerikkalaisilla oli tiedustelutietoa Suomen mahdollisesta hyvin julmasta kohtalossa venäläisten käsissä. Asiaa käsiteltiin hyvin korkealla hallinnossa ja tieto siitä pidettiin pienessä piirissä, jotta se ei kulkeutuisi venäläisten korviin. On yllättää, että harkittiin jopa koko Suomen kansan siirtämistä Alaskaan. 

Suomi kuitenkin teki pesäeron Saksasta ja alkoi neuvotella rauhasta. Asia haudattiin hiljaisuudessa. 

Aika huima on ajatus Yhdysvaltojen suomalaisesta osavaltiosta. 

Alaska on muuten viisi kertaa Suomen kokoinen osavaltio, mutta siellä on vain noin 700 000 asukasta. 




#portsa #portarthur #turku #jugend #arkkitehtuuri #rakentaminen #nähtävyys #idylli #alaska #talvisota #jatkosota #emigrantit #pakolaisuus #maastamuutto

sunnuntai 21. joulukuuta 2025

Hankala pykäläongelma ja avuksi savolaisia elämänohjeita












Image by Eveline de Bruin from Pixabay

Frans Kafkan muistomerkki Prahassa. Kuvanveistäjä Jaroslav Rónan



Vääksyn yhteiskoulussa on ollut tapana viettää koka kolmas vuosi osa joulujuhlasta kirkossa. Rehtori Koponen on päätellyt Opetushallituksen ohjeista, että näin ei voida tehdä. Näiden mukaan koulun juhlat eivät voi olla uskonnollisia tilaisuuksia, mutta niihin voi sisältyä uskontoon viittaavia elementtejä. 

Ilta-Sanomat päätti selvittää asian. Tässä ote artikkelista:


Voiko joulujuhlan järjestää kirkossa, Opetushallituksen opetusneuvos J?


– Juhlat ovat kaikille tarkoitettuja yhteisiä tapahtumia ja osa opetusta, johon oppilaiden ja opiskelijoiden pitää osallistua. Opetushallitus korostaa, että pitäisi tarkastella juhlan käytännön järjestämistä kokonaisuutena ja pyrkiä takaamaan, että kaikki pystyvät osallistumaan uskonnon ja omantunnon vapauden turvaamalla tavalla.

J

J jatkaa heti perään, että perustuslaki­valiokunta on mietinnössään vuodelta 2021, linjannut että joulujuhlan järjestäminen kirkossa ei sellaisenaan tee tilaisuudesta tai sen sisällöstä uskonnon harjoittamista.


Eli kirkko ei ole paikkana ongelmallinen joulujuhlien järjestämiselle?


– No tosiaan perustuslakivaliokunta mietinnössään linjasi, että koulun juhlan järjestäminen kirkossa ei sellaisenaan tee siitä uskonnollista tilaisuutta.

Mutta jos mennään kokonaisharkintaan, perustuslaki­valiokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että tulee tarkastella kokonaisuutta ja ottaa huomioon, millaista sisältöä siellä voidaan sisällyttää siihen tilaisuuteen, hän sanoo. Näin siksi että tilaisuus varmasti pysyy koulun yhteisenä juhlana, johon kaikki voivat osallistua uskonnon ja omantunnon vapauden turvaamalla tavalla yhdenvertaisesti.


Eli, jos joulujuhla on kirkossa ja siellä on esimerkiksi tonttutanssi ja lauletaan ei uskonnollisia joululauluja niin se on okei?

 

– Opetushallitus korostaa huolellista harkintaa kokonaisuuden tarkastelussa. Sinänsä ei ole mahdollista antaa yleispätevää ja yksityiskohtaista määritelmää tai esimerkkiä niille uskonnollisille elementeille tai niiden lukumäärälle, jotka sitten ovat ok. En pysty yksittäistä esimerkkiä antamaan tai kommentoimaan.


Tässä tulee sellainen olo, että on melko ymmärrettävää, että koulut ovat vähän hukassa sen kanssa, mitä voi järjestää ja mitä ei voi tehdä, kun tähän on niin vaikea ottaa kantaa.


– Opetushallitus on julkaissut juhlia käsittelevät ohjeet perusopetukseen ja lukioon vuonna 2022 ja siellä yleisellä tasolla kuvataan linjauksia ja paikallisesti koulut päättävät, millaiset juhlat järjestävät. Me emme pysty meidän ohjeita yksityiskohtaisemmalla tavalla tähän paikalliseen ratkaisuun ottamaan kantaa.


Eikö se ole Opetushallituksen tehtävä antaa neuvoja annetuista ohjeista? 


– Me olemme pyrkineet näillä meidän ohjeilla antamaan ohjeistusta.


Voiko koulu tehdä niin, että osa menee kirkkoon ja muille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa?


– Yhteiset juhlat ovat kaikille tarkoitettuja. Tarvittaessa kuitenkin perusopetuksessa huoltajan kanssa ja lukiossa opiskelijan kanssa heidän toivomuksestaan voidaan tehdä yksilöllisiä järjestelyjä juhliin liittyen.


Yksittäisille uskonnollisille elementeille ei J:n  mukaan tarvitse järjestää korvaavaa ohjelmaa tai toimintaa, mutta on mahdollista on ottaa huomioon toiveet. Esimerkiksi siirtyä johonkin toiseen tilaan yksittäisen ohjelman osuuden ajaksi. Lähtökohtaisesi kuitenkin nämä juhlat on tarkoitettu kaikille oppilaille ja opiskelijoille, hän sanoo.


Eli voiko osa mennä kirkkoon ja osa jäädä koululle?


– Paikallinen ratkaisu. En halua ottaa yleisellä tasolla kantaa siihen.


Opetushallitus ei voi sanoa voiko näin tehdä vai ei?


J toistaa edellä mainittuja asioita uudelleen.




Luultavasti asiasta ei ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä ja viranomainen pidättäytyy varmuuden vuoksi perustuslakivaliokunnan linjauksissa. Rehtori on päättänyt toimia varman päälle ja välttää mahdolliset sanktiot. 


Jos tilaisuus pidettäisiin kirkossa ja ohjelmaan sisältyy rukous, olisiko oppilaalle järjestettävä sen ajaksi korvaavaa ohjelmaa vaikkapa sakastissa? Mitä siellä sakastissa tehtäisiin?


Entä jos opiskelijat edustaisivat useita uskontokuntia tai aatevirtauksia? Pitäisikö juutalais-, muslimi- ja ateistiperheen lapsille kullekin oma korvaava hetki?

Luultavasti useimmat koulut toimivat kuin toimivat ja toivovat, ettei tule vaikeuksia. Vanhemmat saattavat kuitenkin olla vaativia?

Tulee vähän surku tuota opetusneuvosta. 

Miten oikeuslaitos arvioisi, onko kokonaisharkittu riittävän huolella ja onko päädytty oikeaan (?) ratkaisuun?




Wikimedia Commons
 
George Orwell


Jos jotkut lukijoistani painiskelevat tällaisten pykäläongelmien parissa, laitan tähän avuksi savolaisia elämänohjeita, jotka Sirpa Kähkönen on saanut Helena Castrenilta ja julkaissut Facebookissa.


* Liian paljo hyvvee on ihanoo.
* Anna kaekkes, vua elä anna periks.
* Kompastelu voep estee kuatumisen.
* Elämän tarkotus on murheen karkotus
* Naara itelles ennenku muut kerkiää!
* Ikkee tulloo, vuan vanahaks ei tarvihe tulla.
* Huomine on monesti viikon kiireisin päevä.
* Jos mieles tyhjenöö, elä unneuta katkasta iäntä.
* Lukemala ei uimaa opi, vettee se on mäntävä.
* Ne tekköö, jotka ossoo - jotka ei ossoo, ne arvostelloo.
* Murheen kantaa yksinnii, vuan illoon pittää olla kaks.
* Misteepä sen tietää mihinkä pystyy ennenku kokkeiloo.
* Turha hättäely ja voohoilu on mielkuvituksen viärinkäyttöö.
* Koppoo kiini tästä päevästä - huomisessa on omat kahvasa.
* Et ossoo naatiskella jootilaesuuvesta, jos sulla ei ou paljo töetä.
* Monesti voettajat on hävinneitä, jotka piätti koettoo uuvestaa.
* Rahala et voe ostoo ystäviä, vuan suatpaha tasokkaita vihollisia.
* Leoka pystyy ku tulloo kova paekka - pyssyypähä aena suu kiini.
* Kaks syytä olla tekemätä mittää: Out yrittännä ennenkii tahi et ou ennenkää yrittänä sitä..!
Tässä on paljonnii järkee, mut tulukinta jiäp kokonaa kuulijalle/lukijalle.




Onnea huolelliseen kokonaisharkintaan!






#huumori #orwell #kafka #opetushallitus #koulu #joulujuhla #tasa-arvo #yhdenvertaisuus #uskonto #kirkko #politiikka #rasismi