Tekoälyllä hyödyllisiä (?) raha-ansoja nettiin

 

Näitä riittää


Instagram, Facebook ja muut alustat tarjoavat kiinnostavia appeja vaikkapa kielitaidon kehittämiseen. 

Business model on niissä usein samanlainen. Esiin tulee koukuttava mainos, kuten tänään minulle BetterSpeak. Naisavatar houkutteli oikeaa (?) naista mukaan demoamalla miten voi korjata hänen englantiaan. Kun nainen kysyy, mitä maksaa, avatar vakuuttaa sen olevan ilmaista. 

Kun sitten klikkaat, ohjelma kysyy ikähaarukkaa, sukupuolta jne. Tästä voi heti päätellä, että nyt edetään kohti luottokorttitietojen kysymistä. Sinne saakka en viitsinyt jatkaa. Siellä olisi tullut esiin, että ilmainen aika on lyhyt ja sitten menee maksu automaattisesti. 

Sovellus voi olla aivan hyvä, mutta sitä pitäisi voida kokeilla ilman mitään koukkuja. Se olisi tekijälle tietysti kehnoa bisnestä, koska on niin helppo livahtaa virrassa eteenpäin.

Kaavaan kuuluu myös, että "vain vartti päivässä ja niin ja niin monen viikon päästä puhut sujuvasti". No, senhän tietää miten niiden varttituntisten käy. 

Ohjelman tekijälle on tärkeää, että saadaan vaikkapa miljoona kielestä kiinnostunutta unohtamaan laskutuksen päälle. Kun asiakkaalla tulee mieleen se BetterSpeak, hän ajattelee, että täytyypä ryhdistäytyä ja kohta unohtaa taas. Laskuttajalle sopii hyvin, että asiakassuhde venyy. 

Ohjelman poistaminen käytöstä voi olla hankalaa, ainakin niin, että laskutus saadaan loppumaan. 


Kas kummaa, netti tarjoaa sinulle hätiin vaikkapa Substrack-ohjelmaa, jolla voit siivota laskutusautomaatteja pois.  Se myös muistuttaa, milloin jonkin ohjelman irtisanomisaika lähestyy. 

Arvaa mitä! Tämä siivousohjelma toimii aivan samalla logiikalla. Se mielellään unohtuu laskuttamaan sinua säännöllisesti palveluistaan, joita olet käyttänyt tai sitten et.

Suomen kielen juuria – mistä tulevat esimerkiksi sanat simputus ja kuopus?

 

Mennyt elää käyttämässämme kielessä ja nimistössä, emmekä huomaa mitään. 

Kun me käsitämme jotakin, se tapahtuu aivoissa Eikö niin? Mitä tekemistä käsillä on asian kanssa? Sana lienee alunperin tarkoittanut havaintoa jostakin käsissä olevasta ja sittemmin muuttunut älyämikseksi. 

Ymmärtäminen liittyy puolestaan sanaan ympyrä. Asia on saarrettu ja siten hallussa. Tämäkin on siis metafora. 

Kuva Matteo Baronti Pixabaystä

Jos olet käynyt armeijan, tiedät mitä tarkoittaa simputus. Sanan taustalla on sana simppu, joka on merikala. Vuosia sitten kadettikoulun nuorempia oppilaita alettiin kutsumaan simpuiksi. Tästä voimmekin päätellä miten heitä kohdeltiin. 

Meille suomalaisille perin tuttu sana kiuas on muovautunut kivikasasta. 

Kielon lehdet muistuttava kieltä. Oikein arvasit.

Kuopus on johdos kuopasta. Mitä ihmettä? No koska nuorin lapsikatraasta on pohjimmainen. 

Sana loma on tarkoittanut rakoa tai koloa. Loma on siis työnteon välissä oleva rako jolloin voidaan olla vapaalla. Toki voidaan myös vapaa-ajan vieton lomassa tehdä hieman töitä. 

Tällaisiin kiehtoviin sanojen menneisyyksiin johdattaa meidät Ville Elovaaran ja Lotta Jalavan  teos Sana sanasta Suomen kielen jäljillä. Suosittelen. 

Kuva Jan Jakubowski Pixabaystä

Tiesitkö, että sukunimi Viskari tarkoittaa kalastajaa ja tulee ruotsin fiskaresta? Tai että sukunimi Römpötti viittaa muinaisen kantajansa persoonallisuuteen. Römppö tai römpötti tarkoitti puheliasta tai kovaäänistä. 

Tuosta tulikin mieleeeni, että lapsuudessani kaiuttimesta käytettiin nimitystä kovaääninen. Mahtavatko jonnet tunnistaa?

Tässä maistiaisia mainitusta mainiosta kirjasta. Jos kieli kiinnostaa, kannattaa lukea. 

#suomi #suomenkieli #äidinkieli #kielet #etymologia #sanat #sanasanasta #tammi #kielitiede #kielihistoria #menneisyys #viestintä #keskustelu #kommunikaatio

Onko sinulla alkanut hummeeti sassaroimaan?

 

Kuva Gerd Altmann Pixabaystä

Nuoruudessani kotona käytettiin joskus tällaista ilmausta. Mistä ihmeestä sellainen on peräisin?

Ilmaus tarkoittaa suomeksi "Oletko tullut hulluksi".

Sanonnan etymologia kiinnostaa. Mehän käytämme sanoja, joiden alkuperää emme tunnista. Esimerkiksi härveli on ollut jonkinlainen häkkyrä, johon kelattu narua tai lankaa. Umpimähkä oli tapa säilyttää hehkuva tuli tuhkan alla herätettäväksi aamulla taas käyttöön. Kai kasaa tökittiin umpimähkää ja puhalleltiin. 

Yritin googlata, mistä hummeetin sassarointi voisi olla peräisin. En saanut aiheesta irti juuri mitään. 

Osumat tuntuivat liittyvä tavalla tai toisella Kalle Päätaloon. Hän käyttää ilmausta kirjoissaan. Onko se hänen keksimänsä vai jonkinlainen unohtunut reliikki, jonka hän on näin elvyttänyt?  

Joskus tällaiset voivat olla peräisin muista kielistä, esimerkiksi venäjästä. Annoin Google Kääntäjän yrittää tunnistaa sanoja, mutta ei onnistunut. 

Hummeetista sinällään ei tule mieleeni yhtään mitää. Sassarointi kuulostaa jonkinlaiselta hakkaamiselta kuten vasaroinnilta. 

Mistä sanonta on kotiini tullut? 

En keksi muuta selitystä kuin, että se olisi tarttunut mukaan pohjoisesta, jossa aikoinaan asuimme. Sieltä on ainakin peräisin kläppi, joka tarkoittaa lasta. Tai sitten jompikumpi vanhemmistani oli lukenut Päätalon tuotantoa ja poiminut ilmauksen mukaansa. 

Jos tiedät asiasta jotakin, olisi kiva kuulla.  

 

Anglismeja

Englanti lienee osatuin vieras kieli Suomessa. Sillä varmaan luontevimmin kommunikoidaan ulkomaalaisten kanssa. Tästä seuraa, että kyseinen kieli alkaa vaikuttaa ainakin puhekieleen. Sanoja lainataan. Jokin sanonta saatetaan kääntää sananmukaisesti. 

Voi olla, että kun johonkin asiaan ei ole vakiintunutta suomenkielistä ilmausta, turvaudutaan englanninkieliseen. Esimerkiksi tägätä, hypettää, skautata, bentsmarkata  tai buustata. Nörtti tuntuu jo aika vakiintuneelta.

Jotkut englanninkieliset sanat tuntuvat ehkä nasevilta tai näppäriltä. Esimerkiksi setti ja softa. Diippiä korvani hieman vieroksuu. Simppeli tuntuu jotenkin hauskalta. 

Kieli elää. Tuntuuu kuitenkin, että "viralliseen" kieleen anglismit hyväksytään aika hitaasti. 

Mitä anglismeja sinulla tulee mieleen?

. 

M'mätie

"Snepa", sanoo ranskalainen, kun tarkoittaa "ce n'est pas", joka on suomeksi "se ei ole".

Saatamme harmitella, että gallialaiset puristavat puhuessaan sanat niin tiiviiseen pakettiin, ettei ulkomaalainen kielen tankkaaja saa sanotusta mistään kiinni.

Samaan syyllistymme me suomalaisetkin. Tarkoitamme "pane kiinni", mutta sanomme "paa kii".
Ulkomaalainen opettelee lauseen "en minä tiedä", mutta suomalainen sanoo puhuessaan "mätie" tai "m'mätie".

Aloitammeko uuden kielen opiskelut väärästä päästä, kun otamme oppikirjan ja alamme tutkailla sanojen kirjoitusasuja? Saattaisi olla fiksumpaa kuunnella lauseita äänitteiltä siinä muodossa kuin niitä arkikielessä sanotaan ja opetella erottamaan niitä nopeasta puheesta.

Sanotaan kielen oppimisen olevan tehokasta, kun sanat kuullaan ja nähdään yhtä aikaa. En tiedä, uskoisinko. Sanat näyttävät kirjoitettuina erilaisilta kuin kuultuina. Olisiko parempi, että kieli juurtuisi muistiin nimenomaan ääninä eikä jaettuina keskenään erilaisiin puhe- ja kirjoitusasuihin?

Perinteisessä oppimistavassa opimme ensin kirjoitusasun ja sitten kirjoitusasun oikean ääntämistavan. Arkipuheen ilmaisutapa saattoi tulla vastaan vasta sitten, kun kieltä yritti oikeasti käyttää siellä, missä sitä puhutaan.

Toivottavasti kieltenopetus on tässä suhteessa edistynyt minun koulupäivistäni.

 

Måtsatsen till tvångssvenska

Kahdeksan vuotta pakkoruotsia - mikä kätketty aarre!

Joku voi olla toista mieltä. Voi myös ajatella niin, että kun sitä on noin paljon takana, miksi sitä ei voisi myös käyttää.

Minun ruotsini on kuin jäävuori. Siitä on pieni osa pinnalla ja valtaosa piilossa veden uumenissa. Pinnalla olevaa ("Jag älskar dig" ja niin edelleen) osaan käyttää, mutta sillä ei pitkälle pötkitä. On harmillista, kun jokin tarpeellinen sana on syvällä ja nousee esiin niin hitaasti, että tilanne on jo ohi, kun sen muistaa. Eikö tuolle voisi tehdä jotakin?

Ilmoittauiduin täkäläisen Arbiksen keskusteluryhmään.

1202015 SVENSK KONVERSATION B1, kvällskurs (37 €) mån. 10.9–3.12 at 17.45–19.15
4 vån. Rum 422 Kaskisgatan 5 • Kim Lindroos
Anmälning 15.8 (kl. 18) – 2.9
Håll din svenska levande! En konversationskurs för dig som kanen del men ytterligare vill förbättra dina kunskaper i svenska. Vi läser t.ex. tidningsartiklar och diskuterar. FM Kim Lindroos är utbildad lärare i svenska.

Valitsin ruotsinkielisen työväenopiston, koska halusin, että opettaja puhuu ruotsia syntymälahjanaan.

Tähän mennessä meillä on ollut kaksi istuntoa. Opetus tapahtuu samassa rakennuksessa, jossa suomenkielinen työväenopistokin toimii.

Oikein on kivaa ollut. Opettaja on oikein innostunut ja antaumuksellisesti työnsä hoitava nuorimies. Ensimmäisellä tunnilla jännitti, kun istuimme kuten luokissa perinteisesti istutaan. Asetelma laukaisi jonkilaisen syvälle juurtuneen kouluahdistuksen. Onneksi siirryimme keskustelemaan ryhmiin. Silloin homma kääntyi paljon lupsakammaksi. Eilen keskustelimme ryhmissä koko sen ajan, jonka oli läsnä. Tulin tapani mukaan hieman myöhässä.

On huomionarvoista,että melkein kaikki osallistujat ovat taustaltaan ulkomaalaisia. Monet heistä tuntuvat olevan tavalla tai toisella yliopistoväkeä.

Ei minusta kaksikielistä tule, mutta mukavaa, jos saan helpommin ruotsia ulos suustani. Ehkäpä uskaltaudun joskus myös ruotsinkieliselle maalauskurssille.

Varttuneen kansalaisen on hyvä vaivata aivojaan.

Epävirallista suomea

Facebookissa on hauska ryhmä kaikille suomen kielestä kiinnostuneille. Aristoteleen kantapäässä on tällä hetkellä melkein 26.000 jäsentä. Keskustelut saattavat venyä todella pitkiksi.

Aloitin eilen keskustelun suomen kieleen saaduista lainasanoista, jotka ovat jääneet epäviralliseen käyttöön. Ketjussa on nyt yli 200 kommenttia. Sanoja on hämmästyttävän paljon. Röijy, kostyymi, hantuuki, vakstuuki, sontikka, veska ja mesta ovat useimmille tuttuja.

Suurin osa mainituista sanoista on minulle tuttuja. Se osoittaa, että sanat ovat aktiivisessa käytössä ja laajalti tunnettuja.

Nämä sanat ovat minulle tuntemattomia tai lähes tuntemattomia: silimiskooli, rykkityyki, kaalitolmu, putukihveli, karteeki, prikhenkari, satniekka, risinkka, sumpsa, pitskat, fausti, fiutino, kröntmönttinens, repetta, henttari, eltta, reekoortti, reeraaminen, kolotna ja örnkotti. Oli siellä muitakin. Olisi kiva kuulla, jos tiedätte, mitä nämä tarkoittavat.

Arvelen, että silimiskooli on sihti. Prikhenkari on kuulemma tyrkyttimen roikotin. Sumpsa kuuluu olevan käsilaukku tai reppu. Veikkaan että eltta tarkoittaa tulta. Kolotna tarkoittaa nälkää.

Pistouvata on minulle tuttu verbi kirjallisuudesta. Tarkoittaa ilmaiseksi tarjoamista. Kommentoijat tietävät sen tulevan sanoista bestow ja bestå. Korsteeni on ilmeisesti matkustanut Saksasta (schornstein) Ruotsin (skorsten) kautta tänne.

Kieliin liittyvissä ilmiöissä riittää pohdittavaa ja hämmästeltävää.

Kieliin voi jäädä koukkuun

Kerroin taannoin, että opettelimme kieliä vaimoni kanssa WordDivellä ja että siirryimme Mondlyyn, joka tuntui monipuolisemmalta ja jolla voi opiskella useita kieliä hyvin edullisesti.

Yhteinen haasteemme on ranskan kieli, jota olemme harrastaneet pitkään, mutta satunnaisesti. Minä olen Mondlyn myötä intoutunut verestämään myös ruotsia ja saksaa.

Mondly julkaisee joka päivä uuden tehtävän kaikilla kielillä. Tehtävä on lyhyt. Teen sen päivittäin ruotsiksi, ranskaksi, saksaksi ja englanniksi. Englantia osaan parhaiten suomen jälkeen. Siksi englannin osuus on hyvin helppo, mutta aina voi parantaa ääntämystä ja paikata sanavarastoa.

Minusta on kiinnostavaa tarkkailla mitkä sanat muistuttavat toisiaan useissa kielissä. Joskus toteutuu täysi suora. Sana on melkein sama suomeksi, ruotsiksi, ranskaksi, saksaksi ja englanniksi. Yksi tällainen on tomaatti: en tomat, la tomate, die Tomate ja tomato. Mainitut kielet kuuluvat suomea lukuunottamatta indoeurooppalaiseen kieliryhmään. Voisi kuvitella, että esimerkiksi peruna olisi melkein sama saman kieliryhmän kielissä, mutta ei ole: en potatis, la pomme de terre, die Kartoffel ja potato. Nyt taisi tulla kertausta, mutta olkoon (Pelaamalla kieliä).

Mondlyn aloitussivulla on tarjolla noin 40 pysyvää tehtäväsarjaa. Teemat kattavat tavallisessa arjessa ja matkailussa tarvittavia sanoja ja sanontoja. Kukin tehtävä sarja jakautuu alasarjoihin, joista yhden tekemiseen ei mene pitkää aikaa. Useimmissa tehtävissä sanat kuullaan sekä nähdään kuvana ja tekstinä. Osassa sanotaan lauseita ja ohjelma tunnistaa ääntämyksen oikeellisuuden. Ruudussa näkyy mitä järjestelmä kuuli harjoittelijan sanovan.

Olen tehnyt ruotsista kaikki perustehtävät ja nyt haluaisin oppia lisää. Ruotsia on hauska vahvistaa, kun sitä on luettu koulussa vuosikausia. Löysin muutaman lisätehtäväsarjan, mutta mitä sitten? Päivittäisiä tehtäviä tietenkin voin tehdä. Mondlyssa on ilmeisesti jotakin verbien taivutuksestakin, mutta missähän se on.

Ranskaa olen tehnyt toiseksi eniten ja seuraavaksi saksaa. Pääpaino on ruotsissa ja ranskassa.

Netissä on runsaasti erilaisia kielisovelluksia, osa ilmaisia ja osa maksullisia. Tässä löytämiäni:

• 17 Minute languages
• 50Languages
• busuu
• Duolingo
• FluentU
• HelloTalk
• HiNative
• Memrise
• Mondly
• Quizlet
• WordDive

Toteutukset ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi HiNativessa kommunikoidaan äidinkielisten kanssa.

Olen oppinut uuden sanan. Polyglot tarkoittaa ihmistä, joka puhuu useita kieliä. Eräässä keskustelussa mainitaan, että ollakseen hyperpolyglot pitää puhua 12 kieltä sujuvasti. Olen tavannut erään kreikkalaisen, joka puhui kanssani suomea ja jota luulin suomalaiseksi. Hän on varmaan lähes hyperpolyglot. Eräs sveitsiläinenkin puhui kanssani suomea. Hän osasi ruotsiakin. Hän lienee ainakin polyglot. Luulen, että kyseessä on erikoislahjakkuus. Varmaan harjoitteluakin tarvitaan.

Näitä kielisovelluksia on niin paljon, että niiden käyttämiseen addiktoitua, luulen. Osassa niistä on pelillisyyttäkin. On hauskaa, kun tehtäviä voi tehdä ohimennen vaikka muutaman minuutin kerrallaan. Ei huono pahe. 

Joku uppoutuu postimerkkien keräämiseen, toinen jalkapallon seuraamiseen, kolmas kieliin. Meitä on moneksi. 

Pelaamalla kieliä

Kerroin taannoin WordDive-sovelluksesta, jolla voi opetella kieliä. Innostuimme siitä vaimoni kanssa. Ohjelmaa voi käyttää sekä kännykällä että läppärillä.

Löysimme sitten Mondlyn, joka tuntui vielä paremmalta. Siinä tehtävät ovat monipuolisempia. Tosin WordDivellä oppii paremmin kirjoittamaan ainakin ranskan kieltä, jossa käytetään monenlaisia vinkurakirjaimia.

Molemmat sovellukset ovat maksullisia. Mondly oli ja on varmaan vieläkin ylivoimainen tarjous, joka sisältää yli 30 kieltä. Sen hinta oli sama tai suunnilleen sama kuin yhden kielen hinta.

Nämä sovellukset eivät ole mitään räiskintäpelejä, mutta kummassakin on pelillisiä ominaisuuksia. Kummankin tehtävät ovat hyvin lyhyitä. Niitä on mukava tehdä muiden puuhien lomassa.

Voisin käyttää molempia rinnakkain, mutta nuukuus pidättelee. Kumpaakin voi kokeilla ilmaiseksi.

Tarjolla on muitakin samantapaisia kielisovelluksia, joista osa on ilmaisia.

Minusta on hauskaa löytää sanoja, jotka ovat melkein samoja englannissa, ranskassa, ruotsissa ja saksassa. Esimerkiksi parveke on näillä kielillä balcony, balcon, balkong ja Balkon. Vastaavasti perhe on noilla kielillä family, famille, familj ja Familie. Joissakin tapauksissa ei synny täydellistä sarjaa. Taso kääntyy sanoiksi level, niveau, nivå ja Niveau. Joskus on hankala arvata, ovatko kaikki samaa kantaa. Teltta on kyseisillä kielillä tent, tente, tält ja Zelt.

Ruotsia, englantia ja saksaa on aika helppo verestää, koska olen lukenut niitä koulussa. Aina kuitenkin löytyy paikattavaa ja ääntämistä voi harjoitella loputtomiin.