Kepponen ym.

Joskus pikkupoika saa vallan mielessä. Käyttämäni hammastahna oli lopussa ja arvasin vaimonikin olevan perillä tilanteesta. Jätin tahallani kipulääketuubin ja hammasharjani vierekkäin keittiöön. Läpi meni. Vaimoni päivitteli, että tuollako olen pessyt hampaani. Onneksi hänen huumorintajunsa kestää näinkin lapsellisia juttuja.

Vietän päiviä nyt siten kuin ei ole tavallista suoritusorientoituneelle psyykelleni. Onneksi tuntuu sujuvan. Vietän lomaa kotona ilman erityisiä tekemispaineita.

Kävin pyöräilemässä. Poikkesin kirjastossa. Totesin fillaroinnin jo sujuvan aika mukavasti. Kuntopyöräily on palauttanut lihasvoimaa syöpälepäilyn jäljiltä. Tulin ottaneeksi niin iisisti, että vaimoni tuli taksissa vastaan, kun olin palaamassa kotiin. Olin luvannut viedä hänet Kampin Terveystaloon, mutta luullut hänen pitävän olla siellä kello seitsemältä, kun se olikin kello seitsemältätoista.



Kuulin äskettäin, että Herttoniemenrannan pelastusasema on purettu. Silmäni saivat todeta niin tapahtuneen. Kyseinen rakennus ei ollut enää käytössä, mutta sen ulkoasu sopi hyvin vierelle kasvaneeseen East Endiksi mainostettuun talosryhmään. Varmaankin uusien rakennusten vuoraus oli valittu tässä tarkoituksessa. Ei näköjään oltu saatu rakennukseen muuta toimintaa.

Huomasin tällaisen yrityksen nimen toimistorakennuksen seinässä. Se palautti mieleeni kokemuksemme puolalaisista häistä. Häätilaisuudessa yleisö voi alkaa huutaa hääparille sanaa kosko. En tiedä miten oikeasti kirjoitetaan, mutta se tarkoittaa hapanta ja hääparin kuuluu suudella, kun näin huudetaan. Kaikesta tietävä Wikipedia kertoo nimen tulevan sanoista China Ocean Shipping Company.

Tällaisia patsaita on usein koulujen lähellä eikä tämä ole poikkeus. Lähellä on Porolahden koulu.

Kuka tietää, mitä nämä pensaat ovat?

Tuntipiirustuksia 2

Tässä lisää tunneilla tekemiäni pikapiirustuksia.

Tässä on kyseessä vaihdannan ydin.

Tunnetussa etiikan harjoituksessa kuvataan tilanne, jossa köyhän miehen vaimo on sairastunut vakavasti. Apteekissa on saatavan kallis lääke, johon miehellä ei ole varaa. Apteekkari ei tingi hinnasta. Mitä tehdä?

Tässä on kyse segmentoinnista. Valituille kohderyhmile tarjotaan juuri sille suunniteltu tuote.

Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset on syytä ottaa suunnittelussa huomioon.

Kilpailutilanne.

Kun tarpeet eivät kohtaa

Hankalaa, kun vaimon ja minun tarpeet eivät kohtaa. Vaimon pitäisi päästä pois täältä kotoa, jotta saa ajatuksilleen virikkeitä ja vaihtelua. Minä taas odotan, että voimaannun väsymyksestäni. Kulkeminenkin rasittaa. Olen tyytyväinen, että hän on jo neljä kertaa harjoitellut autolla ajamista. Kohta hän ei ole enää riippuvainen kuskista. Toivotaan, että huomiseksi löytyy jokin kompromissi.

Olisi mukava alkaa maalata jotakin, mutta siihen on kynnys. Toisaalta en jaksa ja toisaalta olen jotenkin lukossa. Pelkään, että käteni ei enää toimi kuten ennen. Pitäisi varmaan aloittaa kuin lapsi päästessään hiekkalaatikolle.

Pitäisi varmaan oppia siihen, että palautuminen on hitaampaa. Taaskin on vaikea sanoa, johtuuko se syövästä vai vanhenemisesta. Jos syy on ensin mainittu, on toivoa ilmiön vähenemisestä.

Yksin Berliinissä

Nyt on lama, henkinen sellainen. Varmaan paikallaan. Vietä lomaa kotona hissutellen. En oikein jaksa mitään. Onneksi pystyn antamaan itselleni luvan lepäämiseen.

On pitkästä aikaa mukava lukea paksua romaania. Yksin Berliinissä pitää otteessaan. Sen antaman kuvan sota-ajan Berliinistä täytyy olla luotettava. Kirjailija on syntynyt 1893 ja kuollut aika pian sodan jälkeen 1947. Kuvaukseen ei ole voinut päästä juuri mitään anakronistista. Hans Fallada on kirjailijanimi. Hän oli oikealta nimeltään Rudolf Ditzen.

Päähenkilöt ovat Anna ja Otto Quangel. He ovat työläispariskunta, jonka poika kaatui sodassa. Anna ja Otto alkoivat vastustaa järjestelmää siten, että he jättivät Oton kirjoittamia protestikortteja kerrostalojen portaikkoihin. Teos kuvaa hyvin uskottavasti, miten vaarallista näinkin lievä vastarinta oli Saksassa tuolloin.

Romaani perustuu löyhästi tositapahtumiin. Tällainen pari - Elise ja Otto Hampel - on oikeasti toiminut noin ensimmäisten sotavuosien aikana. Kirjan lopussa on kuvat heistä ja dokumentteja.

Tuntuu, että kansa oli jakautunut kahtia. Oli puolueen jäsenet ja muut, jotka pelkäsivät. Myös ensiksi mainitut pelkäsivät. On vavahduttavaa, kuin kansan moraali rappeutuu tuollaisissa olosuhteissa. Ihmiset alkavat ajaa omaa etuaan toimimalla ilmiantajina. Sitä tehtiin myös pelon vuoksi. Joku saattoi tehdä vasikoinnista elinkeinon itselleen. Köyhyys sai aikaan myös sitä, että naapurit varastelivat hyvin röyhkeästi toistensa omaisuutta.

Luulen ettei ilmapiiri ollut samanlainen sota-ajan Suomessa. Täälläkään ei saanut valittaa, mutta sellainen varmaan koettiin täällä tarkoituksenmukaiseksi. Varmaan kaikki ei täälläkään ollut erityisen jaloa ja kaunista, mutta täällä ei kuitenkaan ollut puoluediktatuuria ja sen koneistoa valvomassa kansalaisten puheita. Tosin köyhyyttä oli täälläkin. Elintarvikkeiden musta pörssi kukoisti. Eräs ystäväni, joka elänyt koko pitkän elämänsä stadissa on kertonut, että sodan jälkeen saattoi täällä joku ryöstää vaatteet päältä kaupungilla.

Teoksen uskottavuutta vahvistaa mielestäni se, että siitä syntyvä mielikuva pienten ihmisten elämästä on samansuuntainen kuin Alfred Döblinin romaanista Berlin Alexanderplatz, joka kuvaa 30-luvun pula-aikaa. Kummankin teoksen tapahtumatkin sijoittuvat samoihin maisemiin.

Minusta suomalaisesta kirjallisuudesta ei välity sota-ajasta samanlainen moraalinen rappio kuin Falladan teoksesta. Tietenkin voidaan kysyä, onko kotirintaman Tuntematon vain jäänyt kirjoittamatta.

Tuntipiirustuksia

Tänään lopetin kouluhommat. Joitakin haituvia vielä olisi, mutta jätän syksyyn. Nyt aion vain nysväillä mitä sattuu ja antaa psyyken elpyä.

Koululla siivotessani otin talteen pikapiirustuksia tunneiltani. Olen yrittänyt niillä virittää ja havainnollistaa opetusta

Olen ajatellut käyttää niitä PP-dioissa, mutta voi olla, että uudet sellaiset jäävät tekemättä. Kollegani ovat olleet ahkeria diojen laatimisessa ja olen käyttänyt enimmäkseen heidän tekemiään.

En tiedä, onko näistä ollut didaktista hyötyä. Voi olla, että opiskelijoiden huomio kiinnittyy piirtämiseen eikä asiaan.

Sisäinen asiakkuus on kuin espanjalaista jalkapalloa

Sateenvarjojen leikki

Sateenvarjojen leikki -yhteisötaideteos Halosenniemen puutarhassa kesällä 2015.

Teos syntyy kuvataiteilija Tero Annanollin johdolla.

Teokseen tarvitaan joutavia sateenvarjoja. Kaikenväriset käyvät. Mekin veimme pari kappaletta. Ne kiinnitetään nippusiteillä verkkoaitaan, joka taas sidotaan maahan sateenvarjoista irroitettavilla hantaakipäillä.

Tässä yhdistyy kaksi kuvataiteen nykyvirtausta. Teoksen synnyttämiseen osallistetaan kaikkia halukkaita ja näitä löydetään somen avulla. Tästä pääset tapahtuman Facebook-sivulle.

Teokseen tullaan lisäämään myös lamppuja. Täytyy muistaa käydä katsomassa syyspuolen pimeässä. Teos on varmaan silloin erityisen vaikuttavan näköinen.

Seuraavan kerran työpaja pidetään Tuusula-päivänä 22.7.2015 klo 14-16.