Kivinen tie

Kävin eilisellä lenkilläni kiertämässä Antibesin niemen eteläpään reitistä sen osan, jolla en ole vielä ollut, Maasto oli hankalaa, mutta kannatti. Klikkaamalla näet kuvat isompina.

Siirtääkö koronaviirus kotimatkaa?

Tarkoituksemme on palata Antibesista Turkuun tämän kuun lopussa. Saapa nähdä, miten käy. Täältä on matkaa Italian rajalle noin 55 kilometriä. Rajan takana oleva alue ei kuulu pahimpaan Pohjois-Italian koronakriisialueeseen, mutta kriisialueelle on täältä alle 200 kilometriä.

Aiemmin ajattelin, että voisimme matkustaa junalla Pohjois-Italian kautta pohjoiseen. Onneksi emme ostaneet lippuja, koska voisi olla epävarmaa, pääsisimmekö Suomeen. Italia kehottaa maassa olevia matkailijoita olemaan palaamatta kotimaahansa. Meillä on matkaliput täältä Strasbourgin, Frankfurtin, Hampurin ja Kööpenhaminan kautta Tukholmaan.Italiassa ollaan varotilanne kolmosessa, Ranskassa kakkosessa.

Täällä näkee toistaiseksi aika vähän kasvomaskeja. Tosin näimme tänään kaupassa pariskunnan, jolla oli kasvomaskien lisäksi kookkaat silmien suojalasit ja vaimo oli huomannut myös suojahanskikkaat heidän käsissään.

Eräs Rivieran suomalaiset -ryhmään kuuluva on talvehtinut tällä kertaa Italian puolella. He aikovat keskeyttää olemisensa ja lähteä Suomeen. Kriisi kuuluu olevan lähestymässä siten, että sen huomaa.

Jos tilanne pahenee, emmekä voi tulla Suomeen, aiomme siirtyä Strasbourgiin, jotta saamme edes osan matkalipuistamme käytetyksi. Taideakatemiassa on 31.3. alkava kurssi, jolle olen ilmoittautunut.   Tarkoituksemme on osallistua myös erääseen tapahtumaan seuraavana viikonloppuna Turussa. Meidän kahden eläkeläisen maailma ei kaadu, jos emme ehdi niihin. Matkakulut kuitenkin nousisivat.

Junavuorojakin voidaan kai peruuttaa kuten lentoja.  Voimme ehkä joutua pysymään täällä Nizzan tienoilla, jos niin käy. Ystävämme tuli eilen luoksemme Rouenista. Juna oli ollut aika tyhjä.

Tilanne on täällä toistaiseksi aika vakaa. Se näyttää kuitenkin muuttuvan nopeasti. Kiinassa epidemia kuuluu olevan rauhoittumaan päin. Toivottavasti Italiakin saa kehityksen kääntymään.



Tekstiä päivitetty klo 22.25 Ranskan aikaan.

Syöpien kaikuja?

Mieleeni on tullut, että uniongelmani saattaisi liittyä alentuneeseen testosteronitasoon. Saatan olla jäljillä, koska artikkelissa "Testosteroni ikääntyvillä miehillä" mainitaan unihäiriö yhtenä oireena. Puolet tehtaastani poistettiin ensimmäisen syöpäni hoidoissa (tosin tuolloin minulla ei vielä ollut diagnoosia), ja täytän kesällä 66 vuotta. Minulla on siis kaksi syytä alentuneeseen hormonitasoon.

Sain tänään testosteronipiikin. Edellisen sain helmikuun kahdeksantena päivänä. Hematologi ohjeisti taannoin, että voisin alkaa ottaa piikin kolmen viikon välein. Tämä Ranskassa oleskelun aika mennään vielä kuukauden syklillä.

Viimeaikainen unipilleriannoksen kasvu saattaa selittyä testosteronitason alentumisella, koska edellisestä piikistä on melkein kuukausi.

Ehkäpä käyttöjärjestelmäni ei olekaan viallinen. Jatkossa on vain huolehdittava riittävän tiheästä pistosrytmistä.

Minulla on toinenkin syy ottaa yhteys Tyksin hemapoliin. Oikea ranteeni tyvi on yhä kipeä. Ehkä kyse ei olekaan "ohjauspaneelikädestä", koska vaiva ei ole kokonaan poistunut muutaman viikon aikana, vaikka olen varonut kättäni. Leukemiaan tai leukemiahoitoihin voi tietääkseni liittyä osteopenia, joka on osteoporoosin pikkuveli. Minulla on pientä kipua myös vasemmassa kyynärpäässäni. Voisivatko nämä olla merkkejä osteopeniasta?

Jos nämä vaivat liittyvät syöpiini, olen silti hyvin onnekas. Tilanne voisi olla paljon huonompi.

Psykofyysinen käyttöjärjestelmäongelma

Onkohan tämä vanhuutta vai sytostaattien aikaansaama käyttöjärjestelmävika? Jostakin syystä en saa  illalla unta ilman unilääkettä. Herään samoihin aikoihin joka aamu. Sen pitäisi johtaa siihen, että illalla alkaa väsyttää unentarpeeni verran ennen aamuheräämistä. Jostakin syystä tämä ei nyt toimi, vaikka vältän päiväunia.

Olen tokkurainen parhaaseen aikaan päivästä. Lenkkeily selvittää päätä, mutta en viitsi vaivautua joka päivä hölkkäämään.

Kai tähän pitää suhtautua stoalaisesti. Elämä nyt vain on näin. Iltaisin olisin pirteämpi, mutta silloin pitää välttää tarkkaavaisuutta vaativia puuhia, jotta psyyke voisi alkaa rentoutua kohti lepoa.

Asiat ovat hyvin, koska olen eläkkeellä ja voin sopeuttaa toimeni tilanteeseen. Mieleni haraa kuitenkin vastaan. En haluaisi vielä asettautua täysin oloneuvokseksi.

Tällä hetkellä minun on syytä tehdä voitavani päästäkseni eroon unipillereistä. Jos/kun se onnistuu, voin alkaa tunnustella mihin toimintakykyni riittää.

Tämän kuun viimeinen päivä alkaa Turun taideakatemiassa kurssi "Taidegrafiikan menetelmät I. Sitä pidetään kolmena päivänä viikossa. Tähän mediumiin en olen tähän mennessä saanut koulutusta. Toivottavasti käyttöjärjestelmäni vikatila oikenee siihen mennessä.

Voi olla, että kurssin todennäköinen toiminnallisuus on eduksi unirytmilleni. Sen jälkeen alkaa Taidegrafiikan menetelmät II.