Puolet peruskouluista suljetaan vuoteen 2040 mennessä

 

Pixabay

Asiantuntijat sanovat suomalaisten loppuvan nykymenolla. 

Mitä sitten, voisi kysyä? Eihän tällainen uutta ole, sillä esimerkiksi Baltiassa asuneet muinaispreussilaiset ovat kuolleet sukupuuttoon samoin kuin sillä seudulla asuneet liiviläiset, joita on jäljellä kourallinen, jos heitäkään.  

Onko sellaisella kansalla edes oikeutusta olla katoamatta, joka omin toimin tyrehdyttää elinvoimansa? 

Tämä on minulle rakas maa ja rakas kansa. Todella toivoisin tämän välttävän sukupuuton. 

Valitettavasti tälle kehitykselle ei ilmeisesti voida juuri mitään. Valtio ei voi määrätä kansaa lisääntymään. Suomessa on jo hyvin korkeatasoinen perhepoliittinen etujärjestelmä ja erinomaisen parantamisen vaikutukset olisivat marginaaliset. Ongelma lienee voimakkaan kulttuurinen. Aiheen herkkyyttä todistavat reaktiot, joita asian esiin nostaminen on kirvoittanut. 

Image by Hai Nguyen Tien from Pixabay

Meillä vaimoni kanssa on viisi lasta ja yhdeksäntoista lastenlasta. Emme me voi silti paukutella henkseleitämme, sillä meidän vakaumuksemme on keskivertokulttuuria huomattavasti voimakkaampi tekijä. Jos emme olisi uskovaisia, olisimme varmaan aivan samanlaisia kuin useimmat suomalaiset tässä asiassa.

Nyt eläkeläisenä koen, että jälkipolvemme on kaikkein merkityksellisin asia elämässäni. Muilla asioilla ei sen rinnalla ole kummoistakaan merkitystä. Elämä on ollut haastavaa, mutta se on ollut täyttä elämää. Meillä ei olisi tällaista dynastiaa ilman vakaumustamme. Tässä on jotakin hyvin erityistä, jota voi olla vaikea tunnistaa ilman yhteyttä tällaiseen. Lastenlapsillamme on sisaruksia, serkkuja, tätejä ja setiä. Olen hyvin kiitollinen sukukunnastamme. 

Väestöliiton asiantuntija Venla Bergin mukaan suomalaiset haluaisivat enemmän lapsia. Työelämän vaatimukset ovat niin vahvat, että moni siirtää lasten hankintaa niin pitkälle, että lapsia ei enää saadakaan. Paras hedelmällisyysaika on jo kaukana takana. Jotkut pakastavat munasolujaan, mutta vain hyvin pienen osan on todettu palaavan asiaan aiotulla tavalla. Munasolujen talteenotto ja varastoiminen on myös kallista ja niitä pitäisi ottaa riittävästi. 

Toinen asiaan vaikuttava asia on parisuhteiden hauraus. Ei uskalleta sitoutua ja lasten saaminen ei ole itsestäänselvää. Jos Tinder jauhaa jatkuvasti esiin nykyistä parempia kumppaneita. Elinolosuhteita halutaan rakentaa pitkälle ennen kuin koittaa lasten aika. 

On aivan ymmärrettävää, että naiset haluavat luoda uraa, kehittyä ammatillisesti ja verkostoitua. Biologialle emme kuitenkaan voi mitään. 

On todennäköistä, että syntyvyys ei tästä tilanteesta korjaudu. Ainut keino lienee maahanmuutto, josta puhuttaessa on minusta syytä pitää erillään sen humanitääriset ja ammatilliset muodot. 

On ymmärrettävää, että maahanmuuttoon liittyviä kustannuksia punnitaan varsinkin tällaisina aikoina. Tuntumani on, että humanitäärinen maahanmuutto on erityisen kallista. Mielestäni on kuitenkin muistettava, että ihmisiä on joutunut hirvittäviin tilanteisiin ja he tarvitsevat apua. Myös maailman mittapuussa korkean elintason Suomella on mielestäni velvollisuus kantaa osuutensa hädänalaisten auttamisessa. 

Suomessa on paljon työttömyyttä ja samanaikaisesti yrityksillä on pulaa pätevistä työnhakijoista. On ehdotettu maahanmuuttajien pisteytystä. Ajatuksena ilmeisesti olisi, että Migri näyttäisi vihreää niille, jotka saavat korkeita pistemääriä. 

Mielestäni voisi kysyä, eivätkö yritykset tiedä parhaiten, keitä he haluavat töihin. Eikö olisi hyvä, että yritykset ja oleskeluluvan hakijat saatettaisiin tietoisiksi toisistaan. Kun työmarkkina-tinder alkaa jauhaa, osumia alkaa syntyä. Migri päästäisi valittuja vihreille niityille, joita tosin välillä peittää ankara lumi. 

Paljon valitetaan kotouttamisen vaikeutta ja kustannuksia. Onko tilanne kuitenkin kuin maanpuolustuksessa, että on pakko polttaa rahaa, jota ei ole?

 

#syntyvyys #huoltosuhde #lapsipula #kasvu #talous #maahanmuutto #perhe #perhepolitiikka #sukupuutto #ilmastonmuutos #tulevaisuus #geenit #väestönvaihto #pakolaiset #työvoima #työvoimansaatavuus #pätevä #työttömyys #työllisyys 

Loppuvatko suomalaiset?

 

Kuuntelin Väestöliiton johtavan tutkija Venla Bergin haastattelua Ylen uutis-bodcastista "Suomalaiset loppuvat pian" – Onko taistelu syntyvyyden lisäämiseksi jo hävitty?

Arkkiatri Arvo Ylppö oli syntyvyydestä huolissaan jo 80-luvulla. Ajan mittaan kysymys on siitä, että Suomen kansa elää tai sitten kuolee.  

Syntyvyys on Ylpön päivistä jatkanut hiipumistaan. Venla Bergin ennuste on samoilla linjoilla kuin taannoinen arkkiatrimme.

Toteutuneen perhepolitiikan vuoksi Pohjoismaat ovat olleet paras paikka saada lapsia. Täällä on osattu yhdistää naisten työssäkäynti, päivähoito ja syntyvyys hedelmällisellä tavalla. Kunnes tuli käänne. 

Se aika on mennyttä. Suomen syntyvyys on laskenut jopa alle Japanin tason. 

Haluan painottaa tässä vaiheessa, että tämä uhka on sekä meidän miesten että naisten asia. Syyttävä sormi mutkalle nyt. Kyse on kulttuurisesta ilmapiiristä ja politiikasta. Edut olisi mielestäni järjestettävä niin, ettei äitiyslomalle jäävälle koidu yhtään taloudellista tappiota. Tämän lisäksi äitiyttä pitäisi arvostaa työelämässä ansiona ceeveessä. Tähän ei tietysti mikään mahtikäsky auta. 

Venla Berg esitti yllättävän näkökulman. Nykyinen perhepolitiikka ei kata lapsien elatuskustannuksia kokonaan. Siksi lapsiperheet sijoittavat rahaa ja aikaa yhteiseen hyvään. 

Miksi olemme joutuneet tähän?

 Koin jonkinlaisen valaistumisen. Venla Berg sanoi, että syntyvyys on laskenut nopeasti vuodesta 2010 lähtien. Minulla tuli mieleen, että Suomen talous on junnannut tuon saman ajan. Orpo ja muu hallitus kamppailee saadakseen kasvua, joka tuntuu aina vain olevan tulossa. Mikä osuus on lapsipulalla tässä taistelussa? Arkijärki sanoo, että syntyvyyden kasvu toisi orgaanista kasvua. 

Maahanmuutto auttaisi, mutta sen toteuttamista hankaloittavat ristikkäiset intressit. Voi olla, että taustalla haamuilee huoli suomalaisten säilymisestä sinisilmäisinä vaaleaverikköinä. Suomalaisia yhdistää tämä rakas itäperoinen kielemme. Geenejä olemme saaneet monesta suunnasta. Täällä on nykytiedon mukaan vaikuttanut erikielisiä ryhmiä, jotka ovat vähitellen assimiloituneet toisiinsa ja tulleet suomalaisten näköisiksi. Seisova geenivesi kuitenkin happamoituu. Siksi olisi hyvä saada virkistävän poikkeavaa geenivirtaa Suomenniemelle. 

Suomessa poliittinen sihti ulottuu vain seuraaviin vaaleihin eikä se ulotu pitkälle muuallakaan.  Samalla tavalla kuin lapsipulaan suhtaudumme ilmastonmuutokseen. Senkin haittavaikutukset äityvät kimppuumme vasta tulevaisuudessa.

Jos syntyvyys laskee dramaattisesti joka puolella, jää vähemmän ihmisiä kilpailemaan vähenevistä resursseista. Ei kovin ruusuinen näky ihmiskunnalle. Viimeinen sammuttaa valot. Jonkun vanhan ennusteen mukaan viimeinen suomalainen on närpiöläinen opettajatar. Kukahan on maailman vihoviimeinen valokatkaisimen käyttäjä. Kiinalainen tekoälyn kehittäjä?

Historia on pullollaan hätää ja mullistuksia. Nyt vain skaala laajenee. Toivo pitää kuitenkin säilyttää. Ihmisellä on taidot muuttaa suuntaa, jos haluaa. Pitäisi vain sotimiselta ja saastuttamiselta ehtiä kilometrin läpimittaiseen neuvottelupöytään sopimaan kestävämmästä kehityksestä. 

Toivoa on siinäkin, että maailmanmeno on liian monimutkainen ennustettavaksi. Skenaariot ovat kenties laskettu väärin. Ehkä näkymistä huolimatta käykin hyvin. 

Niin käy kuin Luoja antaa käydä. 

Mielestäni meidän velvollisuutemme on kuitenkin yrittää varjella luontoa ja ihmiskuntaa. 

Hyvää yötä!

#syntyvyys #huoltosuhde #lapsipula #kasvu #talous #maahanmuutto #perhe #perhepolitiikka #sukupuutto #ilmastonmuutos #tulevaisuus #geenit #väestönvaihto #pakolaiset 

Saaran kirja julkaistu Latviassa

 

Eilen iltana ovikello soi ja Saara sai paketin, joka sisälsi kolme kappaletta Haaveiden haaksirikon latviannosta. Teos on julkaistu viime vuonna. 

Kaunis kansi, eikö. 

Kirjan nimi on siellä "Ellija gleznotaja mūza" eli suomeksi "Elli - maalarin muusa". 

Näin  teoksesta kirjoitettu Latvian julkisen median sivuilta. Kuvakaappausten väleissä konekäännökset.

Taidemaailman vieraita. Uusimpien kirjojen «Elli. Maalarin muusa» ja «Sattumanvarainen keräilijä» hyllyllä

Kirjan "Ellija. Maalarin muusa" on suomesta kääntänyt Gunta Pāvola. Se oli mielestäni erityisen mukaansatempaava, koska se antaa minulle mahdollisuuden paitsi tutustua Ellija Forselen persoonallisuuteen paljon paremmin, myös tarkastella 1900-luvun alun Latviaa hieman eri näkökulmasta, ikään kuin sivusta, ja tutustua Jani Rozentālsiin eri näkökulmasta. Ja tämä on hänen vaimonsa Ellijan näkemys. Heidän avioliittonsa kesti 13 vuotta, kunnes Rozentāls kuoli 50-vuotiaana.

Kirja yhdistää Ellija Forselen elämäntarinan lainauksilla hänen kirjeistään, joissa Ellija on usein hyvin avoin ja tunteellinen.

Hän tapaa Rosenthalin esiintyessään ensimmäistä kertaa Riiassa Grosvaldien kotiin kutsuttujen vieraiden edessä. Heidän joukossaan on taidemaalari, ja heidän välilleen leimahtaa heti tunteet, ne ovat autuaita tunteita, he ovat molemmat lumottuja. Ja kun konsertti-illan jälkeen isäntä kysyy taidemaalarilta, mitä hän pitää vieraasta, ilmeisesti tarkoittaen tämän laulua, Rosenthal vastaa: "Kuinka hän ei voisi pitää hänestä, hän on tuleva vaimoni!". Ja niin tapahtuu, he kihlautuvat pian ja menevät naimisiin. Ellie kirjoittaa kirjeessään perheelleen Suomeen: "Iloitkaa ja riemuitkaa kanssamme! Kaksi sielua, jotka ovat kuuluneet toisilleen syntymästään asti, ovat löytäneet toisensa kohtalon, ei, Jumalan ihmeellisen käden, ohjaamina. Ensimmäistä kertaa minäkin rakastan. Rakastan hänen sieluaan. Hänen suurta taidettaan."

Hääjuhliin Janis luo omat kansallistyyliset kutsukorttinsa, joissa on pari purjeveneessä, jossa on ilmatäytteinen purje, aaltoilevan meren ympäröimänä. Tietäen, miten heidän yhteinen elämänsä myöhemmin kehittyi, näyttää siltä, ​​että tämä tiedostamaton symboliikka sisälsi tuolloin eräänl

Heidän yhteinen elämänsä on täynnä onnen hetkiä, kolme lasta syntyy, mutta heidän välilleen syntyy yhä enemmän komplikaatioita ja jännitteitä. On aikoja, jolloin Janis käyttäytyy täysin arvaamattomasti, minkä vahvistaa myös Ellien sisarelleen kirjoittama kirje: "Jan ajaa minut hulluksi käytöksellään ja julmuudellaan tai on niin katkera häntä kohtaan, että hän vie minulta kaiken rakkauden ja muuttaa sen syvimmäksi kaunaksi ja vihaksi." Yhdessä vaiheessa Ellie on niin epätoivoinen, että kirjeessään sisarelleen Annalle hän jopa neuvoo tätä olemaan ryhtymättä vakavasti suhteeseen kenenkään kanssa: "Rakas Anniņa, (...) rakkaudesta sinuun sanon – yritä pysyä poissa avioliitosta, tai ainakin älä mene naimisiin ulkomaalaisen, taiteilijan, äläkä missään tapauksessa latvialaisen, kanssa..."

Miksi niin tylyt sanat – vastaus löytyy kirjasta. Toisaalta – koko elämäntarinan lukeminen kokonaisuutena jättää silti tunteen, että he olivat todella luotuja toisilleen kaikista vaikeuksista ja monista koettelemuksista huolimatta. Että – elleivät he olisi toisiaan varten – ei olisi niin valtavaa panosta ja perintöä, jonka sekä Janis Rozentāls että Ellija Forsele ovat jättäneet kulttuurimaisemaamme.

Palaan vielä tähän asiaan. 

#kirjallisuus #haaveidenhaaksirikko #saaravaherjokihonkala #vaherjoki #elämäkerta #elliforssell #parisuhde #aviolitto #tietokirja #latvia #guntapaavola #minerva #janisrozentals #rozentals #rozentalsseura #baltia #kuvataiteilija #laulajatar #sopraano 

Unboxing – oi miten ihanaa!

 

Youtube pullistelee unboxing-videoita. Teinpä sellaisen. Tuleekohan tykkäyksiä?

Unboxing?  Onko se epänyrkkeilyä vai kenties nyrkkeilemättömyyttä? Vastalaatikointia? Vastapakkaamista?

Ei taida olla nasevampaa suomennosta kuin "pakkauksen purkaminen". 

Voisi kuvitella, että ei ole tylsempää videoaihetta. Jotakin näissä täytyy olla, kun peukutuksia näyttää olevan kosolti. 

Osa 1

Osa 2

Henkkamaukan tuotteiden sanotaan myyvän hyvin. Vaikka tällä viikolla ostaisi jotakin päällepantavaa, ensi viikolla täytyy ostaa taas jotakin vastaavaa. Kyse lienee itse ostamisen viehätyksestä. 

Nikkarityyppi saattaa vierailla usein rautakaupassa katsomassa, josko sattuisi löytymään jotakin kivaa. 

Ehkäpä pakkauksen avaamisessa on jotakin vastaavaa viehätystä. Kuuluu samaan asiaan. Ehkä nautinto jotenkin välittyy, kun joku videolla innostuneena kuorii ostostaan esiin. 

#unboxing #pakkauksenpurkaminen #huumori #youtube #vitsi #viihde #komiikka #blogi #hupi #some

Suomi ampui "Mainilan laukaukset"

 

Tänne osuivat Mainilan laukaukset
Kuva: Pete Aarre-Ahtio, Iltasanomat 14.4.2017

Tekstin teema on sotaisa, mutta lopussa on tiedossa hauskaa. 

Venäjä on lähettänyt drooneja Puolaan. Meillä boomereilla tulee mieleen Mainilan laukaukset. 

Jos et tiedä Mainilan laukauksista, niin 26.11.1939 yllä olevaan maisemaan Neuvostoliiton puolelle jysähti tykin ammuksia, johon vedoten iso naapurimme hyökkäsi Suomen kimppuun 30.11.1939. Alkoi talvisota. Porissa asuva reservin sotamies Yrjö Jylhäsaari - isoisäni - sai kutsun puolustamaan isänmaata.

Neuvostoliitto syytti suomalaisia neljän punasotilaan kuolemasta.

Minä tahallani puijasin teitä otsikossa. Suomalaiset todella ampuivat Mainilaan, mutta se tapahtui jatkosodan alussa. Se oli kai jonkinlaista huumoria.

Vuoden 1939 tapahtuma oli Neuvostoliiton lavastus jolla saatiin syy sodan aloittamiseen. Mainila on lähellä silloista rajaa Inkerissä. Suomen rajavartijat olivat tähystämässä ja näkivät, ettei kyseisellä pellolla ollut ketään kuolemassa. Suomalaisilla ei ollut tykkejä lähimaillakaan. Venäläiset ovat itse tunnustaneet provokaation, kun  suuri ja mahtava oli romahtanut. Voi olla, että nyt on totuuden ääni kadonnut kellosta. 

Wikimedia Commons

Entäs Puola?

Onko Venäjä äskeisellä provokaatiollaan yllyttämässä Puolaa ja Natoa kimppuunsa? 

Tilanne muistuttaa talvisodan neitsytlaulua, mutta asetelma on kuitenkin kovin toisenlainen. Tässä ei ole ylivoimainen imperiumi härnäämässä lillukan kokoista maata vaan vastassa on hyvin varustautunut Puola ja sillä Nato tukenaan. Nato oli jo toimessa mukana ampumassa drooneja alas. 

Nyt leikitään tulella. 

Nato ei taatusti halua suursotaa Venäjää vastaan. Toisaalta sen on reagoitava jotenkin ollakseen uskottava. 

Kyseessä voi tietysti olla aito vahinko. Venäläiset osaavat tunaroida. En tiedä, kuinka paljon voi yleistää, mutta jonkinlainen huoleton suurpiirteisyys kulttuuriin mielestäni kuuluu. 

Venäjä kieltää syyllisyytensä tapahtuneeseen. Osa drooneista on tiettävästi lentänyt varsin syvälle Puolan ilmatilaan. Olisi erikoista, että sellaista tapahtuisi vahingossa. 

Jos Venäjä haluaisi rauhoittaa tilanteen, sen pitäisi osoittaa, miten vahinko tapahtui. Luulen, että länsi olisi halukas olla ainakin uskovinaan, koska pelissä on niin paljon. 

On spekuloitu, että Venäjä haluaa koetella Naton sietokykyä. Jos länsi reagoi laimeasti, se voisi mennä vielä pidemmälle. Mutta eihän tämmöisessä leikittelyssä ole mitään järkeä. Miksi avata uusi rintama, jos Ukrainassakin eteneminen on takkuista? 

Putinin ajatusten kulkua ei taida ymmärtää juuri kukaan. Miksi ajaa maansa vielä suurempaan ahdinkoon? Ehkä tämä on hullun miehen taktiikkaa eli arvaamattomuutta. 

Lännen johtajat voivat tuntea joutuvansa paineeseen. Eikö nyt pitäisi jo tehdä jotakin? Rautaa rajalle! 

Kun jopa maailmansota uhkaa, on edettävä kieli keskellä suuta. Varmaan kannattaisi vain nopeuttaa varustautumista ja edistää yhteistyötä. Miksei pakotteita lisätä niin, että Putin joutuu polvilleen? Jos Venäjä irrotettaisiin SWIFT-järjestelmästä, se ei pystyisi hoitamaan maksujaan.  Venäjän öljy- ja kaasuasiakkaita voisi myös sanktioida kunnolla. 

Kerro kissasta:

Kissalla on yhteensä neljä jalkaa, kaksi edessä juoksemista varten ja kaksi takana jarruttamista varten. 

Millä hevosta ruokitaan:

Käsillä.

Mitä metsäkanalintuja tiedät:

Metso, teeri, pyy ja kajaani. Näistä kajaanin olen nähnyt. 

Onko naakka nisäkäs:

Ei. Se on munakas. 

Nämä hauskuudet kirjasin Aristoteleen kantapäästä, jossa haastatellaan koululaisten riemukkaita koevastauksia kerännyttä opettaja Tea Mäkipereä. 

#sota #talvisota #puola #drooni #provokaatio #ukraina #nato #euroopanunioni #historia #jatkosota #puolustus #venäjä #neuvostoliitto #putin 

 

12 819 denialistisoturia –Ilmastofoorumi ry

 

Image by Myriams-Fotos from Pixabay

Näin erään facebook-kaverini sivulla kytköksen Ilmastofoorumi ry:n sivulle. 

Olen joskus penkonut kyseisen yhteisön tuottamia sisältöjä ja huomannut niiden olevan ryhmän neutraalilta kuulostavasta nimestä huolimatta hyvin denialistisen agendan mukaisia. 

Järjestön sivuilta:

Ilmastofoorumi ry on vuonna 2007 perustettu tavallisten kansalaisten ympäristöjärjestö, joka kantaa huolta ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista ja pelkää, että ilmastonmuutokseen keskitytään ja panostetaan liikaa todellisten ympäristöongelmien kustannuksella. Yhdistyksen tavoitteena on osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen ilmastopoliittiseen ja -tieteelliseen keskusteluun. Ilmastofoorumin näkemyksen mukaan tieteellinen todistusaineisto ei puolla ihmisen merkittävää osuutta ilmastonmuutokseen, joka on pikemminkin täysin luonnollista vaihtelua, jolla on lukuisia ihmisestä riippumattomia syitä. Ilmastofoorumin mielestä ihmisten hyvinvointia ei pidä uhrata kuvitteellisten tai kestämättömin perusteluin väitettyjen ympäristöuhkien vuoksi, vaan ympäristöä tulee vaalia sekä ihmiskuntaa sen osana.

Tämä on sinänsä aivan ok. Kaikenlaiset ihmisten päätelmät on alistettava kritiikille. On myös syytä välttää resurssien upottamista kestämättömiin hankkeisiin. 

Minusta vaikuttaa kuitenkin, että tässä on tulos asetettu ensin ja sitten etsitään vain haluttuun tulokseen pääsemistä edistäviä argumentteja. 

Ilmastofoorumin FB-sivuilla on 12 819 jäsentä. Jos oletetaan varovaisesti jokaisella olevan 200 kaveria, saadaan potentiaalisesti noin 2,6 miljoonaa vaikutusreittiä. Tietenkin tämä on olettamukseen perustuva teoreettinen maksimi. 

Silti Ilmastofoorumilla on hirmuinen vaikutusvoima. 

Image by Tumisu from Pixabay

Seuraavaksi lainaus Ilmastofoorumin agendasta. Foorumin sivuille otsikoitu väite ja ryhmän vastaväitteet:

Ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa

Ei pidä paikkaansa, vaan muutos on ilmaston luonnollinen olotila. Tämä väite perustuu itse asiassa siihen, että hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, ja jos mikään muu ei muutu, ihmisen aiheuttama hiilidioksidimäärän lisääntyminen ilmakehässä aiheuttaa maailmanlaajuisesti keskilämpötilojen nousua.

Yllätyin huomatessani 38 FB-kaverini ja -ystäväni olevan kyseisen järjestön sivuston jäseniä. Tunnistankin monen heistä esittäneen foorumin agendan mukaisia näkemyksiä päivityksissään. 

Varmaan jotkut ovat liittyneet vain kuullakseen myös ilmastotiedettä haastavia näkemyksiä ja toiset "huvikseen". 

Minusta järjestön toiminta ei vaikuta luotettavalta. Lobbausrahaa varmasti liikkuu paljon sekä  tieteeseen perustuvan ilmastotietoisuuden lisäämiseksi että sitä vastaan. Tietysti meidän on syytä muistaa, että myös IPCC:n raportit ovat alttiita lobbaukselle ja korruptiolle. 

Vaikuttaa siltä, että mitä tahansa ilmastotiede tuo esiin, Ilmastofoorumi väittää vastaan. Toki toivon, että tutkimus ottaa huomioon heidän mahdollisesti perusteltuja väitteitään. 

Minun kompetenssini ei riitä osoittamaan, että käsittääkseni merkittävä tieteellinen konsensus ihmisen vaikutuksen todellisuudesta on luotettava tai päinvastoin. Luotin taannoisen leukemiani hoidossa lääkäreihin ja aikanaan gradua tehdessäni ohjaajiin. Miksi en tässäkin luottaisi ammattilaisiin?

Ymmärrän senkin, että hyvin monimutkaisissa asioissa tiedekin voi erehtyä. Minusta olisi kuitenkin järkevää varautua siihen, että tiede on riittävästi kartalla asiassa. 

Ilmastofoorumi tarjoaa sivustollaan "Skeptikon käsikirjan", joka neuvoo miten erilaisiin ilmastonmuutosta huolestuneiden argumentteihin kannattaa vastata. Viittasin yllä varovaisuusperiaatteeseen. Foorumin kanta on tässä:

”Entä varovaisuusperiaate?”

Se pätee molempiin suuntiin. Jos Afrikan köyhiä kielletään käyttämästä hiiltä, he joutuvat

hengittämään puun poltosta syntyviä pienhiukkasia. Monet lapset saava keuhkotauteja. Metsiä

kaadetaan polttopuiksi. Jos kuorma-autot kulkisivat sähköllä, tuoreen ruuan hinta nousisi.

Nälkäiset ihmiset metsästävät jopa apinoita ruuakseen ja edistävät sukupuuttoja. Lapset sairastuvat

syödessään pilaantunutta lihaa tai saavat proteiinin puutteesta johtuvan kwashiorkor-taudin.

Yhä useammat lapset jäävät vaille kylmäketjusta riippuvaisia rokotteita ja kuolevat, esimerkiksi

punatautiin. Samaan aikaan lännessä rahaa voitaisiin käyttää geeniterapioiden kehittämiseen ja

syöpätutkimukseen. Lääketieteen kehityksen hidastuminen kymmeneksi vuodeksi johtaisi ehkä

puolen miljoonan ihmisen ennenaikaiseen kuolemaan – nämä ihmiset voitaisiin hoitaa samalla

summalla, joka on suunniteltu käytettäväksi vaarattoman

kaasun pumppaamiseen maan alle. Teimme niin tain näin,

meillä ei ole varaa epäonnistua. Sen vuoksi vastuullisinta

on perustaa politiiset valinnat tieteelliseen näyttöön.

Varmasti on paljon hyviä asioita, joihin rahaa pitäisi käyttää. Tämä on minusta kuitenkin whataboutismia, jossa vedotaan tunteita herättäviin asioihin. Minusta voidaan myös kysyä, eikö meillä ole mitään vastuuta tulevien sukupolvien elinolosuhteista. Jos eri alueet maapallolla muuttuvat elinkelvottomiksi, siitä ei seuraa mitään hyvää. 

Minulle sopii hyvin, että denialistit voittavat kisan olemalla oikeassa. Silloinhan maailma pelastuu. Minä en luota ihmiskunnan kykyyn torjua riittävän kattavasti ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Todennäköisesti tulevat sukupolvet joutuvat sopeutumaan siihen. Sillä voimme lohduttautua, että muutokset ovat olleet ennenkin valtavia. Vain 10 000 vuotta sitten Suomen peitti kilometrin paksuinen jää. Ihmiskunta säilyi silloin muualla. 

Image by Drassari from Pixabay

Skeptikon käsikirja kertoo, millä asioilla ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei voi todistaa:

Näytöksi EI kelpaa:

• Pohjoisen jääpeitteen pieneminen

• Jäätiköiden vetäytyminen

• Koralliriuttojen vaaleneminen

• Kilimanjaron lumen sulaminen

• Madagascarin lemurien tekemiset

• Neljän jääkarhun jääminen myrskyn armoille

• Jonkun lintu-, puu- tai hyönteislajin sukupuuton uhka

• Muutos hirmumyrskyjen esiintymisessä

• Kuivuudet

• Jokien kuivuminen

• Tietokonemallit*)

• “Paremman” selityksen puute

• Jonkun fi losofi an tohtorin varmuus asiasta

• 2 500 tiedemiehen samanmielisyys

• Hallituksen asettaman komitean kirjoittama paksu mietintö

• Valtioiden päästökauppaan käyttämät sadat miljoonat eurot

• Geri “Ginger Spice” Halliwellin allekirjoitus skeptikkojen

vetoomuksessa

• Teologian opinnot keskeyttäneen entisen poliitikon dokumenttielokuva

*) Miksi tietokonemalllit eivät kelpaa näytöksi

Mallit ovat pitkälle kehittyneitä, asiantuntijoiden laatimia ja ne paranevat

jatkuvasti. Mutta vaikka ne pystyisivät ennustamaan ilmaston kehitystä

oikein (mitä ne eivät tee), vaikka ne perustuisivat päteviin ja todistettui-

hin teorioihin (eivät perustu), ne eivät siitä huolimatta kelpaisi näytöksi.

Monimutkaisten järjestelmien mallintaminen perustuu lukuisiin oletuk-

siin ja arvioihin, joiden taustalla on kymmeniä erilaisia teorioita. Yksi-

kään nykyisin käytössä olevista ilmastomalleista ei ennakoinut lämpöti-

lojen nousun pysähtymistä vuosina 2001-2008. Niinpä reaalimaailmassa

vaikuttaa ainakin yksi tekijä, joka on tärkeämpi kuin hiilidioksidi, eivätkä

mallit tiedä mikä se on.

Näihin väitteisiin vastaamiseen ei pätevyyteni riitä. Ihmettelen kuitenkin tätä varmuutta asian esittämisessä. 

Järjestön hallituksen puheenjohtaja on lustotutkija Mauri Timonen. Lustotutkimus on varmasti tärkeä tutkimusala ilmastonmuutoksen kannalta. Heidän tuloksensa ovat kai ristiriidassa yleisen ilmastoparadigman kanssa. Tietääkseni heidän tuloksiaan on kuitenkin sisällytetty IPCC:n käyttämien tutkimusten malleihin. 

Sihteeri Jyri Virmalainen on isännöitsijä ja yrittäjä. 

Varsinaisia jäseniä ovat opettaja Simo Ruoho, Markku Save, Arto Puranen ja Katriina Aario. 

Tällaisen sivuston jäsenyys saa aikaan sen, että algoritmit valitsevat päivityksiä kunkin FB-sivuille. Me tiedämme, että toistaminen saa valheenkin muuttumaan totuudeksi. Kun nämä päivitykset saavat kenties vastaanottajat välittämään asiaa eteenpäin, toistovaikutus laajenee. 

Haluanko 38 kaveriltani denialismipostia? Jaksanko suhtautua mediakriittisesti kuten aina kuuluisi? 

Osa FB-kavereistani ovat läheisiä, enkä heitä halua unfriendata. On myös hyvä altistaa itseään erilaisille näkemyksile. Jotkut taas ovat kaukaisia ja jopa tuntemattomia. Tätä joukkoa varmaan harvennan. 

Olen ihmetellyt, miksi ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen torjutaan niin laajasti ja voimakkaasti. 

#ilmastonmuutos #denialismi #skeptisyys #denialisti #ilmastonmuutoskritiikki #ipcc #facebook #some #sosiaalinenmedia #sää 

 

Kaisaniemen Kaisan aikaansaannokset

 

Catharina "Cajsa" Wahllund

Helsingin kaupunginmuseo
 

Tämä  määrätietoisen näköinen mamselli antoi nimen jopa metroasemalle. 

Tästä artikkelista selviää, miksi Säästäpankinranta-nimisellä kadulla ei ole mitään tekemistä pankkitoiminnan kanssa ja miksi kellariksi kutsutut ravintolat saattoivat olla missä tahansa kerroksessa, mutta eivät yleensä kellarissa.  

. 

Catharina "Cajsa" Wahllund perusti ravintolan sittemmin hänen mukaansa Kaisaniemeksi kutsuttuun paikkaan Helsinkiin, mutta hän teki paljon muutakin. 

Mamselli lienee väännös ranskan mademoisellesta eli neidistä. Ilmeisesti Cajsa oli niin toimelias, että hän ei halunnut tai ehtinyt ottaa puolisoa riesakseen. 

Cajsa oli riikinruotsalainen, joka tuli Suomeen ensin pitämään nykyisen kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa olleeseen Turun köyhäintalon ravintolaa. Erikoista on, että saman rakennuksen toiseen kerrokseen perustettiin hienostoravintola Seurahuone, jossa otettiin ensimmäisen kerran käyttöön ruokalistat. Asiakkaita palveltiin pöytiin, joten aika nykyaikaista oli jo meininki. 

Turun kaupungintalo
Kuva: Markus Koljonen
Wikimedia Commons

Mikä ihme sai mitä ilmeisemmin kyvykkään mamsellin tulemaan Ruotsin puolelta Turun köyhiä ruokkimaan. Jokin skandaali? Hyvä sydän? 

Hassua. Kun suurensin karttaa kaupungintalon kohdalta, rakennukseen oli liitetty kaksi tekstiä, Turun kaupungintalo ja Valehtelijoiden klubi. Kun hain kohdan uudestaan esiin ottaakseni kuvakaappauksen, valehtelijat olivat kadonneet. 

Onko netillä siis huumorintajua? Kepposteleeko se?

Turussa oli aikaisemmin ollut lähinnä krouveja ja kellareita. Sana kellari ei tarkoittanut sitä, että toiminta olisi tapahtunut kellareissa. Jostakin syystä ravintoloita vain kutsuttiin näin. Kun nykyään voi nähdä kellariin holvattuja ravintoloita, kyseessä lienee väärinkäsitys. Kellari viitannee ravintolan kellarissa olevaan viinivarastoon. 

Yksi esi-isistäni oli sukunimeltään Kellare tai Kellari. Liekö hän toiminut Porissa ravintoloitsijana? Hänen pojastaan tuli pappi, joka tarvitsi säätynsä mukaisen fiinimmän nimen. Hän alkoi kutsua itseään Thomas Kellanderiksi. 

Seurahuoneen kellarimestari Beckmark ei menestynyt työssään. Tarvittiin uusi ja kas kas, Kajsa siirtyi kerrosta ylemmäksi ja mitä ilmeisimmin osasi hommansa. Turun entinen ykkösravintola Seipel taantui ja joutui lopettamaan. Maan uusi päämies tsaari Aleksanteri ensimmäinen oli Porvoon valtiopäiviltä (1809) jatkanut matkaa Turkuun, joka oli ollut ja oli edelleen Österlandin eli Suomen hallinnollinen keskus. Aleksanteri I hurmasi turkulaiset. Hänelle järjestettiin iltajuhla, jonka itseoikeutettuna järjestäjänä toimi Seipel. 

Casagrandentalo

Seipel  toimi nykyisin kutsutussa Casacrande-talossa. 

Jossakin vaiheessa Cajsalla meni sukset ristiin Seurahuoneen johdon kanssa ja hän siirtyi Seipeliin.  Seurahuone nöyrtyi ja kultakimpale palasi jakamaan hohdettaan Seurahuoneelle.  

Wid ett Calas hos Mamsel Wahlund
Lähde: historioitsija Topi Artukan blogi

Näinkö kosteaa meno mamselli Catharinan hoivissa oli? 

Tiedä häntä? Tällä kuvalla on ehkä haluttu häväistä Cajsan bisneksiä. Kuvalla, josta tämä on kopioitu, jokin ranskalaistaho on halunnut pilkata englantilaisten ravintolakulttuuria. Sen kuvan teksti on tällainen: 

Venäjä halusi pääkaupungin lähemmäksi Pietaria. Hämeenlinnaa harkittiin, Porvoota punnittiin, mutta Helsinkiin päädyttiin eikä vähiten Viaporin vuoksi. 

Helsinki muuttui pääkaupungiksi aika hitaasti. Kaupungin palaminen joudutti asiaa, koska voitiin rakentaa tarvittavaa fasiliteettia. Kun hallinto alkoi keskittyä Helsinkiin, tarvittiin ravintolapalveluja. 

Arvon mamsellimme kutsuttiin Helsinkiin. Hän perusti Aleksanterinkadun ja Sofiankadun kulmaan majatalon. 

Tiedättekö muuten miksi Hakaniemen Siltasaaressa on katu, jonka nimi on Säästöpankinranta? Minäkin luulin tietäväni arvellessani sen liittyvän pankkitoimintaan. Nimi johtuu kuitenkin siitä, että topakka mamsellimme perusti Siltasaaren kärkeen ravintola Emilienburgin. Sitä alettiin kutsua Säästöpankiksi, koska sinne kaupunkilaisten rahojen katsottiin päätyvän. 

Kaupunki perusti Töölönlahden rantaan Seurapuiston yleiseksi kävelypaikaksi. Cajsamme alkoi pitää siellä kahvipuhvettia. Myöhemmin sinne nousi ravintola, jonka nimeksi tuli Sjöpaviljongen ja jota Cajsa pyöritti. 

Ravintola Kaisaniemi 1963
Kuva: Constantin Grünberg
Helsingin kaupunginmuseo

Cajsa oli ylioppilasnuorison suosikki, koska hän antoi luottoa. 

Kuten tunnettua. koko seutua alettiin kutsua Kaisaniemeksi. Kun Kaisaniemenkadulle tuli metroasema, se nimettiin tietenkin Kaisaniemen metroasemaksi kunnes nimi paljon myöhemmin muutettiin Helsingin yliopiston metroasemaksi 

Wahllundilla oli bisneksenään myös Kaupunginkellarin sekä teatteritalon ravintola.

Kaivohuoneen ruokatarjoilu oli hänen kontollaan sen ensimmäisenä toimintavuotena.

Varmaan hyvästä sydämestä kertoo se, että Cajsalla oli ottotytär Emilie Myhrman. Hän otti ravintola Kaisaniemen vastuulleen Cajsan kuoltua. 

Cajsan maallinen tomumaja lepää Hietaniemen hautausmaalla. Paikka on tyhjänä, mutta hautaa ei ole kierrätetty. 

Aikaansaava täti tämä mamselli Wahllund. Nostan hattua hänelle. 

#kaisaniemi #ravintolakaisaniemi #cajsawahllund #turku #helsinki #seurahuone #seipel #säästöpankinranta #hakaniemi #casagrandentalo #turunkaupungintalo #ravintola #tsaari #aleksanteri #helsinginyliopisto #historia #elämäkerta #essee