Joku tuntematon tekijä tai kaksi ovat maalanneet nuo aiheet. Minä olen kuvannut, rajannut sommitelmat ja editoinut värejä.
Voi miten voimallinen ja elämää uhkuva teos.
Tekijöitä lienee ollut mukana aika monta, koska teoksiakin on monta.
Tämä on gallerian sijainti. Satamaan kolistelevan junan matkustajat voivat ihailla näitä radan varteen varmaankin kaikessa hiljaisuudessa maalattuja teoksia
Tätä piti pimentää oikein kunnolla, että sain haluamani tunnelman.
Onko siinä potkulauta ja traktori?
Kiva kun jaksoit katsoa näitä yhteisöllisiä teoksia.
Sakkoja näiden maalaamisesta varmaan määrättäisiin ja ehkä velvollisuus siivota jäljet.
Taiteeksi graffititkin nykyään lasketaan. Silloin kuin monet vielä saattoivat kutsuat Helsingin Kalasatamaa Sompasaareksi, sinne oli järjestetty valtavasti seinäpintaa graffitimaalarien käyttöön.
Kun Puolalan mäellä nousee Iso-Puolalan talosta kohti taidemuseota, huomaa näkyvällä paikalla olevan jäykistyneen ryhmän nujakoivia ihmisiä.
Ryhmä näyttää oudon sulkeutuneelta liittyäkseen Leningradin ja Turun väliseen ystävyyteen.
Teos on paljastettu vuonna 1969.
Eivät nämä hahmot nahistele vaan syleilevät toisiaan Turun ja Leningradin 15 vuotta kestäneen ystävyyskaupunkiuden vuoksi.
Patsasta on töhritty. Liekö syy ollut poliittinen vai ei?
Teos on Pro Finlandialla palkitun kuvanveistäjä Antti Louhiston (1918-1989) käsialaa.
Aika lähellä tätä paikkaa Aurakadun luoteispäässä ollut Leninin patsas on siirretty pois, vaikka kyseinen vallankumouksellinen on jopa käynyt Turussa. Leninin kädet olivat veriset, joten siirto lienee ollut paikallaan, vaikka toisaalta ei epämiellyttävää historiaa pidä peitelläkään.
Mielestäni Louhiston veistos pitäisi jättää paikalleen. Se on minusta vaikuttava teos ja ollut näkyvällä paikallaan pitkään. Ystävyyden symbolia ei pitäisi poistaa, vaikka ystävyys onkin nyt pakasteessa. Symboli olisi valmiina paikallaan, kun ystävyys toivottavasti joskus palaa.
Aivan uskomatonta, että tällainen lintu voi olla olemassa. Se osaa matkia aidosti vauvan itkua, sahaamisen ääntä, ihmisen laulua, kameran laukaisuääntä moottoriperällä tai ilman ja vaikka mitä. Kaitselmus on ollut huumorituulella tätä otusta luodessaan.
Englanniksi lintu on lyre bird eli sananmukaisesti lyyralintu. Nimi johtuu siitä, että linnun pyrstö muistuttaa antiikin Kreikan lyyraa. Suomeksi lintu on lyyrypyrstö, joka mahdollisesti viittaa linnun lyyriseen ääneen.
Papukaijat ovat taitavia matkijoita, mutta lyyrypyrstö on aivan ylivoimainen. Kun se matkii jonkin toisen lintulajin edustajan laulua, tälle matkiminen saattaa mennä täydestä.
Lyyrypyrstö osaa matkia jopa kahtakymmentä muuta lintua. Se rakentaa niistä sinfonian, jolla se yrittää tehdä vaikutuksen sihdissä olevaan naaraaseen.
Vauvan itku. Tästä hämmästyt.
Lyyrypyrstö ei kuitenkaan tyydy vain luonnon ääniin vaan liittää joukkoon kaikenlaisia ihmisen toiminnan tuottamia ääniä, esimerkiksi auton varashälyttimen ääntä.
Rakennustyömaan ääniä
Tämän australialaisen poikkeuksellinen kyvykkyys perustuu sen äänionteloon, jossa on tavanomaiseen lintuun verrattuna monikertaiset resurssit äänen tuottamiseen.
Moottorisahan ääntä ym.
Tässä ammutaan niin, että oksat pois.
Tämä on uskomatonta: beatboxing.
Tässä käydään läpi lintuäänirepertuaaria (ruoskalintu, kurvikasvi, kakadu, lorikeetti, kookaburra, helttasieni, rosella, punarinta, kalliokerttu, piikkilintu ...).
Täällä kuuluu jopa lasten leikkiääniä.
On niin mukavaa hämmästellä ihmeellisiä asioita ja ilmiöitä.