Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Potemista kotona

Illalla sain maistaa väsymystä. Pikasaunassa jaksoin käväistä. Ajoissa nukkumaan ja uni tuli.

Yöllä oli kaikki kunnossa paitsi yksi leikkauspiste hankalassa paikassa. Vatsanportti närästi kipeästi. Kortisoni aiheuttaa sellaista. Onneksi löysin Rennie -nappeja.

Aamu vaikutti lupaavalta. Oli aurinkoista ja tunsin itseni miltei pirteäksi. Kohta tuli käänne. Hampaiden harjaaminen aiheutti yökötystä ja podin aamun lievää pahoinvointia.

Apteekkikäynti piti saada hoidettua saadakseni lääketäydennystä ja pahoinvoinnillekin olisi keino. En saanut lähdettyä pahoinvoinniltani kuin vasta vaimoni mukana ennen puolta päivää, kun hän lähti toimiinsa.

Lääke auttoi ja vointi parani. En tosin jaksa tehdä juuri mitään. Nukahtelen välillä.

Olin töpeksinyt kortisoniannostuksen suhteen, mutta soitin osastolleni ja sain neuvot.

Sain arvopiikkini apteekista ja piikitin itseni urheasti iltapäivällä.

Ei kovin vilkasta elämää nyt.

2 kommenttia:

Jaana kirjoitti...

Hei. Käyn päivittäin lukemassa tätä blogiasi ja toivon sinulle vielä paljon auringonpaisteisia terveitä päiviä! Tämän päivän kirjoitusta lukiessani huokaisin, että ei kai sinulle ole käynyt niin kuin minulle ja monille muillekin, että lääkärin määrätessä kortisonilääkkeitä unohtuu vatsansuojalääkeresepti. Jos et ole jo saanut Rennietä parempaa närästyslääkettä, niin pyydäpä ihmeessä resepti, niin ei tarvitse kärsiä kortisonien aiheuttamasta vatsan polttelusta. Voimia taisteluun!

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos Jaana lämpimästä tervehdyksestäsi! On minulla vatsasuojalääkettäkin, mutta jostakin syystä se ei tuolloin toiminut. Onneksi seuraava yö oli siinä suhteessa parempi.