Pääsimme sairaalasta

 

Saimme me ruokaa eilen, noin kello 19. 

Luoksemme tupsahti myös mies, jonka päättelin lääkäriksi siitä, että jostakin pilkisti stetoskooppi. Kyseli vointiamme. Kävi sitten ilmi, että voisimme lähteä vaikka heti. Sovimme, että lähdemme aamulla. 

Kun aamu koitti, meidät laitettiin taas tiputukseen. Mikään ei viitannut lähtemiseen. 

Menin jossakin vaiheessa ylihoitajan puheille ja kerroin asiasta. Hän sanoi juttelevansa lääkärin kanssa. 

Mitään ei kuitenkaan kuulunut. 

Lähdin taivaltamaan osastolle. Näin eräässä huoneessa valkotakkisen miehen. Lääkärihän se siinä. 

Hänkin kyseli vointiamme. Hän kehotti sitten minua palaamaan huoneeseeni ja odottamaan kaksikymmentä minuuttia. 

Yllättäen hän saapuikin luoksemme aika pian. Hän lupasi meille tarvittavat paperit. Kysyin, voisiko hän soittaa meille taksin. Ei voinut. Kehotti soittamaan itse. 

Päätimme pyytää kyytiä vuokraisännältämme Gunnarilta, joka saapuikin pian. 

Saimme mukaamme reseptit apteekkiin. Saara saisi lääkkeen äänettömyyteensä ja minä antibioottipiikit kuudelle päivälle. 

Saimme italialaissuomalaisen delegaation auttamaan meitä alkuun. He toivat meille runsaasti ruokaa ja hakivat lääkkeemme apteekista. Voi teitä ihania! Kiitos!

Emme ole kunnossa, vaikka sairaalasta pääsimmekin. Emme jaksa kumpikaan juuri mitään. Lepäämään meitä kehotetaankin. 

Poteminen siis jatkuu, mutta meiltähän se sujuu. 

Huomenna joudun tekemään ensimmäisen rokotustempun. Minun pitäisi piikittää itseäni takapuoleen. 

Löytyisiköhän Youtubesta mallisuoritus?

#matkailu #italia #automatkailu #rooma #turismi #sairaala