 |
| Wikimedia Commons |
Olemme kaikki yhtä suurta perhettä.
Mieleeni juolahti katsoa Genin avulla, olisivatko nämä Vöyrin veijarit minulle sukua.
Olivathan he, kaikki kolme. Eivät tietenkään täysiä serkkuja, mutta jonkinlaisia kaukosellaisia.
Miten tämä on selitettävissä? Kolme ruotsinkielistä Vöyristä ja minä, umpi suomenkielinen ja juuret siellä sun täällä. Äitini oli porilainen ja isäni Kannaksen evakko.
Tämä kertoo siitä, että kielimuurin yli on avioiduttu.
Jakob Norrgård
Yhteiset esivanhempamme ovat Esaias Savo ja vaimonsa Sofia, os.Praka. Esaias on syntynyt Noormarkussa 1697ja Sofia, os. Praka, Söörmarkussa 1701. Esaias on päässyt vävynä Prakan torppaan.
Pariskunnan lapsista Kaisa naitiin Merikarvialle ja hänestä tuli rouva Norr-Rogel. Toinen tytär Maria löysi puolisokseen Vanhatalon ja asettui Siikaisiin, joka on Merikarvian naapurikunta
Minun äidinäitini syntyi Merikarvialla. Olen Kaisan jälkeläinen.
Marian pojan tytär Anna jäi leskeksi merikarvialaisesta miehestään ja hänen toinen miehensä oli ilmeisesti Oravaisista, jonne heidän on täytynyt asettua, koska heidän kaksi tytärtään, Greta ja Maria, syntyivät siellä. Jakob on Gretan jälkeläinen.
Oravainen on ruotsinkielinen kunta eikä kovin kaukana Vöyristä. Tässä kohtaa lienee kieli vaihtunut ruotsiksi.
Jakob on lapsieni kahdeksas serkku.
Kevin Holmström
Yhteiset esivanhempamme ovat talollinen Klemetti Kankkonen ja hänen vaimonsa, jonka nimeä Geni ei tiedä. Klemetti oli syntynyt Pedersören Kerttuassa ennen vuotta 1570. Hänen isänsä Paavo oli muuttanut paikkakunnalle Savosta.
Minulla ei ole juurikaan sukujuuria Savossa. Tassä on nyt kuitenkin yksi.
Pedersöre on hyvin ruotsinkielinen entinen kunta, Miksi savolainen oletettavasti suomenkielinen Paavo on muuttanut Pedersöreen? Kerttua kuulostaa suomenkieliseltä, mutta monet muutkin tuon seudun paikannimet juontuvat suomenkielisistä sanoista. Oliko hänen tuntematon vaimonsa paikallisia?
Klemetin ja hänen vaimonsa poika Paavo toimi uudistilallisena Kerttualla. Hänen vaimonsa oli Margeta.
Heidän poikansa Tuomas asettui Merikarvialle, josta hänen vaimonsa Saara oli mahdollisesti kotoisin. Tuomas käytti sukunimeään muodossa Kankku, mikä onkin tunnettu sukunimi pitäjässä. Hän oli mitä ilmeisimmin varakas mies, koska hän omisti laivan, jolla purjehti mm. Saksaan. Valitettavasti hän ilmeisesti hukkui laivansa mukana.
Äidinäitini isoisä oli Jaakko Norrbacka (Norr-Rogel), jonka kautta minulla on sukuyhteys sekä Jakobiin että Keviniin.
Kevinin esivanhemmista on aika hatarasti tietoa. Hän polveutuu Paavon siskosta, josta ei ole nimeä tiedossa. Sisko meni naimisiin Maunu Karfin kanssa, joka oli syntyisin Kerttualta. Nimi Karf oli muodostettu Karvosesta.
Karfin sukukunta näyttää asettuneen Munsalaan, joka kuuluu nykyään Uusikaarlepyyhyn. Viimeistään tässä vaiheessa lienevät alkaneen ruotsinkielistyä. Muutaman sukupolven jälkeen Karfeista polveutuva Christian Kuckus löysi vaimon Vöyristä, jonne pariskunta näyttää asettuneen. Sukujuonne jatkuu Vöyrissä monen sukupolven ajan. Kevinin syntymäpaikaksi on kuitenkin merkitty Oravainen. Kaksi edellistä sukupolvea on yksityisyyden suojassa, joten en osaa sanoa onko tullut mutka sukujuonteeseen.
Kevin on lastemme kolmastoista serkku.
Axel Åhman
Yhteiset esivanhempamme ovat kauhajokinen isäntä Hannu Ikkelä (s. 1594) ja hänen vaimonsa, jonka nimi jää mysteeriksi. Jossakin elämänvaiheessa Hannu oli ilmeisesti ainakin osittain sokeutunut.
Hannun pojan Yrjänän sukunimeksi on merkitty Turja, mikä on ilmeisesti perua hänen viljelemänsä autiotila Turialasta. Puoliso Valpuri oli myös syntyisin Kauhajoelta.
Yrjänän sisko oli myös Valpuri. Hänen toinen puolisonsa isäntä Lauri Luopajärvi oli kotoisin Jalasjärveltä, joka kuuluu nykyään Kurikkaan.
Yrjänän tyttären poika Juho Marttila muutti Ahlaisiin, joka kuuluu nykyään Poriin. Liekö syynä, että hänen vaimonsa Dordi oli syntyisin naapurikunta Pomarkusta. Erikoinen etunimi Dordi. Kuulostaa hienolta, mutta tavallisia maalaisia luulen hänen lapsuuden kotiväkensä olleen. Dordi saattaa olla muovautunut nimestä Dorotea.
Äitini isä oli kotoisin Ahlaisista, joten alkaa polttaa.
Seuraavan sukupolven pariskunta muutti naapurikunta Merikarvialle. Sieltä sukujuonne kiertyy takaisin Ahlaisiin kalastajaperheeseen, jonka poika isoisäni oli.
Axelin suku juonne jatkuu Jalasjärvellä, tekee mutkan Ilmajoelle kunnes Antti Rahnasto -niminen jälkeläinen pääsi ilmeisesti kotivävyksi sitten isännäksi Flygarin tilalle Mustasaareen eli Korsholmiin. Viimeistään seuraava sukupolvi alkoi käyttää sukunimeä Flygar.
Varmasti näissä vaiheissa kotikieleksi vakiintui ruotsi.
Sittemmin eräs jälkeläisistä avioitu Koivulahteen (Kevlax), joka nimestään huolimatta oli vielä 1960 lähes täysin ruotsinkielinen. Se kuuluu nykyään Mustasaareen. Elämä jatkui monta sukupolvea Koivulahdessa Axelin isoäitiin saakka. Äidin tiedot ovat yksityisyyden suojassa, mutta Axel on syntynyt Vöyrissä.
Axel on lapsieni kahdestoista serkku.
Kaikki kuusi yhteistä kantaesivanhempaa ovat mitä ilmeisimmin suomenkielisiä. Tosin kahden nimet eivät ole tiedossa. Minulle ei tässä tutkinnassa paljastunut yhtään ruotsinkielistä esivanhempaa.
Kaikissa tapauksissa on menty naimisiin kielimuurin yli. Kaikilla kolmella ruotsinkielisellä on sukupuussaan joku suomenkielinen ja sitä kautta taaksepäin enemmänkin. Kun vilkaisin heidän sukupuitaan, oli niissä joitakin suomenkielisiä nimiä. Jotkut näyttivät suomenkielestä sorvatuilta, kuten Storkarhu ja Honga. Kevinillä oli aika vähän sukutietoja Genissä.
Näiden tapausten valossa näyttää siltä, että suomen- ja ruotsinkieliset pysyttelevät omissa piireissään. Jos joku siirtyy kielirajan yli, suku ja elämä jatkuu siinä uudessa piirissä.
Tämä oli aika työläs matka. Genin parissa työskentely on aika hidasta.
Mukava oli kuitenkin tehdä tällainen sukujuurien syväluotaus. Jotenkin tunnen vahvistuneeni.
#kai #barabadabastu #euroviisut #suomenruotsalaisuus #vöyri #suku #sukulaisuus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti