Suomessa on ollut keskiajalla 40 linnaa
Kaikki me muistamme Turun-, Hämeen- ja Savonlinnan. Ne ovat yhä näyttäviä rakennuksia. Keskiaikaisista linnoista on ylivoimaisesti suurin osa ollut puurakenteisia, joten niistä ei ole juuri mitään jäljellä.
Tuossa yläkuvassa on rekonstruoitu kuva Eurajoella olleesta Liinmaan linnasta. Juuri muista puurakenteisista linnoista ei ole tällaista kuvaa pystytty tekemään.
Tämän perusteella voitaneen tehdä oletuksia muiden ulkonäöstä.
Tästä kuvasta käy ilmi, että linna oli aikoinaan varsin pienessä saaressa, joten sitä oli helpompi puolustaa kuin esimerkiksi sisämaassa olevia linnoja.
Kuva lintuperspektiivistä
Osa puurakenteisista linnoista on rakennettu hyvin myrskyisessä vaiheessa. Ruotsia hallitsi saksalainen, mutta vahvasti skandinaavisjuurinen vaalikuningas, Albrekt Mecklenburgilainen. Tilanne oli hähmäinen, koska Albrektilla oli läheiset suhteet vitaaliveljiin, jotka olivat merirosvoja. He olivat kuitenkin toimineet Ruotsin tukemina kaappareina.
Albrekt Mecklenburgilainen menetti kuitenkin valtansa kunigatar Margaretalle, joka astui uuden Kalmarin unionin puikkoihin.
Albrekt oli pyrkinyt saamaan Ruotsia paremmin hallintaansa antamalla saksalaisylimyksille läänityksiä valtakunnasta. Uusia puulinnoja rakennettiin osoittamaan, että kruunu on läsnä. Veroja kerättiin näihin linnoituksiin. Linnoitukset olivat puolustusvarustuksia novgorodilaisia, vitaaliveljiä, maan sisäisiä uhkia ja myös talonpoikia vastaan. Maanviljelijöiden asema oli aika vahva, koska he tuottivat verovarat, jotka olivat yleensä viljaa ja voita. Talonpojat saattoivat kapinoida, jos veroasioissa ilmeni vedätystä.
Linnat olivat paikallisia keskuksia. Niissä oli päällikön lisäksi muun muassa kokkeja, sotilaita ja seppä sekä pappi.
Kun valta siirtyi Margaretalle, hän antoi purkaa puulinnoituksia, koska ei ollut varma millä puolella kussakin niistä toimittiin.
Kuvat ovat peräisin historioitsija Tuomas Keskimäen blogista Alla kasvon kaikki vallan - Tarinoita historiasta.
Ylen Elävä historian jakso "Wartholm - linna joka katosi" kertoo Uudellamaalla olleesta linnasta, josta on vain kaksi lähdemerkintää historiassa.
Ohjelman toimittaja lähti selvittämään neljästä ehdokkaasta, josko joku niistä oli Wartholm. Nämä paikat olivat Helsingin Vartiokylän linnavuori, Sipoonlinna, Porvoon iso linnamäki ja Pernajan Husholmen. Kaikki nämä ovat olleet käytössä hyvin lyhyen ajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti