Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

sunnuntai 6. joulukuuta 2020

Onko diagnoosi sittenkään oikea?

Kuinka luotettavasti lääkäri voi tehdä oikean diagnoosin yhden tapaamisen perusteella? Alustavana sitä lienee pidettävä. Useat alaa ymmärtävät henkilöt kuuluvat hämmästelleen diagnoosin tekemisen nopeutta tapauksessani. Lääkäri viittasi masennukseen, mutta minulla on ollut sitä hyvin harvoin. Tosin viime aikoina minulla on ollut sellaisia tuntemuksia. 

Olisiko tauti ollut minulla jo aikaisemmin vai puhkesiko se vasta tänä syksynä? Voivatko temperamenttiini liittyvät piirteeni luoda vaikutelman maniasta? 

Jos en tulevaisuudessa koe maanistyyppisiä ja/tai masennuskausia, onko varmaa, että asia on seurausta lääkityksestä? Olisinko pärjännyt myös ilman sitä?

Tapaan palaverissa mukana olleen hoitajan vielä tänä vuonna. Voin ottaa näitä asioita esiin silloin. Jos hän ei osaa perustella, hän voinee tarkistaa lääkäriltä ja palata asiaan. 



14 kommenttia:

Rainer Kukko kirjoitti...

Minä suosittelen second opinion toiselta lääkäriltä ( yksityinen). Se on monesti hyvä tapa saada asiaan selvyyttä.

Heikki Honkala kirjoitti...

Voinkin katsoa, löytyykö Omakannasta jotakin osastolääkärin lausuntoja.

Anonyymi kirjoitti...

Kuulostaa kyllä hyvin erikoiselta että lääkäri pystyisi diagnosoimaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhden tapaamisen perusteella. Vaihtoehtoisia diagnooseja on kuitenkin todella paljon. Kannattaa kyllä todellakin selvittää asiaa myös muilta asiantuntijoilta.

Heikki Honkala kirjoitti...

Sanopa muuta. Perustunee ainakin osittain osaston lääkärin havaintoon.

Soile Juujärvi kirjoitti...

Käsittääkseni diagnoosi edellyttää useita mielialan aaltoilun jaksoja tietyn ajan sisällä. Ei voi yhden episodin perusteella antaa. Voin olla väärässäkin. Sairauden luonnetta ei kuitenkaan voi noin lyhyen seurannan perusteella päätellä.

Soile Juujärvi kirjoitti...

Käsittääkseni diagnoosi edellyttää useita mielialan aaltoilun jaksoja tietyn ajan sisällä. Ei voi yhden episodin perusteella antaa. Voin olla väärässäkin. Sairauden luonnetta ei kuitenkaan voi noin lyhyen seurannan perusteella päätellä.

Heikki Honkala kirjoitti...

Soile, olin osastolla viikon pari. Arvioi perustunee sen aikaisiin havaintoihin ja hoitokokouksiin sekä sen jälkeiseen avotapaamiseen. Silläkin lienee merkitystä, mitä olemme vaimoni kanssa kertoneet.

Heikki Honkala kirjoitti...

Hei kaikki! Luulen, että ylivoimaisesti suurin osa tämän blogini lukijoista tulee Fb:n kautta. Minulla on tällä hetkellä teknisluontoisia ongelmia blogini päivittämisen suhteen. Yksi ratkaisumahdollisuus on siirtyä kirjoittamaan nettijuttuni suoraan Facebookiin. jossa tilini on täysin julkinen. Kaikki lukijani eivät varmaan ole naamakirjassa. Heidän kohdallaan tekstieni seuraaminen edellyttäisi Facebookiin liittymistä. Valitettavasti en ole toistaiseksi keksinyt muuta ratkaisua, paitsi uuden blogin perustaminen. Bloggerissa kommentoiminen on hankalaa Facebookiin verrattuna. Luulen, että kokeilen Facebookin blogimaista käyttöä.

Anonyymi kirjoitti...

Harmi! En ole face bookissa, enkä aio liittyäkään. Olen pitkään seurannut blogiasi päivittäin. Toivon,että löytäisit jonkun muun ratkaisun kuin pelkän face bookin...Sinuna kävisin vielä jonkun toisen asiantuntevan lääkärin pakeilla diagnoosin varmistamiseksi..

Anonyymi kirjoitti...

Jos minulla olisi suuri tarve ilmoittaa julkisesti suureen ääneen eri somekanavilla saamani diagnoosit niin yrittäisin tutkiskella sisintäni miksi ja mistä kumpuaa tämä tarpeeni.

Heikki Honkala kirjoitti...

Olen hankalassa tilanteessa. En ole ehkä riittävän nörtti selvitäkseni kuiville, kun Blogger näyttää sivuni siten, että en löydä reittiä päivittämään blogiani normaalisti. Katastrofia syventää se, että olen kadottanut salasanavihkoni enkä muista kaikkia ulkoa.

Heikki Honkala kirjoitti...

Tuo viimeinen nimetön viesti satuttaa, mikä oli varmaan tarkoituskin. Silti kysymys on aivan perusteltu.

Anonyymi kirjoitti...

Hei

Olen seurannut blogiasi joitakin vuosia. Taiteellisilla ihmisillä yleensä mieli on herkkä. Tästä minulla on sukulaisteni kautta omakohtaisia kokemuksia. Niin varmasti on sinunkin laitasi. Samoin kaikki kokemukset ja fyysiset sairaudet lisäävät mielen sairastumisen riskiä.
Haluan kuitenkin kertoa sinulle yhdestä asiasta, joka voisi jossain tapauksessa tai jossain määrin selittää mielesi järkkymisen, tai sitten ei. Mutta jos epäilet diagnoosia tai haluat siille selitystä lue tämä. Yksi ystäväni, jolla on ollut toistuvaa masennusta käytti jonkin aikaa Stella nimistä unilääkettä ja se ajoi pitempään (enemmän kuin ne suositellut viikot ) käytettynä hänet psykoosiin. Hän toipui melko nopeasti siitä,mutta lopetti sen lääkkeen käytön. Muistan lukeneeni, että sinä olet käyttänyt univaikeuksiisi Stellaa. Olethan ollut siis tietoinen sen riskeistä?

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos varoituksestasi! Hyvä tietää tuostakin riskistä. Olen nyt onnistunut lopettamaan Stellan käytön.