Satu Oliviasta, joka soittaa mummille Taivaaseen

             karigamb08, Pixabay

– Martta, kuuluu kännykästä.

– Hei mummi. Olivia tässä. Kiva kun ehdit vastata. 

– Hei Ovilia-kulta, eihän tässä hätää, sulkiani vain tässä kampailin.

– Mummi, minä olen OLIVIA. 

– Anteeksi kulta, en ole tottunut vielä nimeesi. Miten siellä maassa jaksetaan?

– Ihan hyvin. Mummi, miksi sinä kuolit niin kauan sitten? Äitikin oli vasta koululainen. 

– Voi kulta, minulle tuli sellainen paha syöpä. Sitä ei osannut kukaan parantaa. 

– Mutta kun Tommi-sedälläkin oli syöpä. Se vain meni sairaalaan ja parani. 

– Niinkö? Onpa ihmeellistä. Oletko kulta nukkunut hyvin?

– Joo-o. Välillä mä kyllä kuuntelen kännykkää peiton alla. Äiti ei tykkää. 

– Mikä se semmoinen kännykkä on?

– Mummi, se on puhelin. 

– Jaa, sinä juttelet kavereiden kanssa. Eikös se puhelin ole aika iso sinne peiton alle? Kiva, että sinulle on laitettu töpselinreikä sinne sängyn lähelle.

– Ei kun minä kuuntelen kirjaa. Se kännykkä on ihan pieni. 

– Ai, voiko niinkin tehdä? Joku sukulainenko sinulle lukee kirjaa puhelimessa?

– Ei kun se on sellainen palvelu. Se tulee nauhalta.

– Ennen oli sellainen Neiti Aika. Sillä oli siellä tarkka kello. Sille kun soitti, se katsoi sitä ja sanoi, paljonko se on. 

– Kummallista. Eikö silloin ollut omia kelloja?

– Oli oli, mutta eivät ne olleet kovin tarkkoja. Neidiltä sai oikean ajan. 

– Joudutko sinä kauan odottamaan puhelimessa, jos on ruuhkaa? Jos vaikka moni haluaa kuulla samaa kirjaa. 

– Mummi, se on netissä. Ei siellä tarvitse kenenkään odottaa. Eikä tarvitse soittaa mihinkään. 

– Nyt en ymmärrä. Miten puhelimella voi kuunnella, jos ei soita mihinkään?

– Ei tarvitse. Minä vain menen verkkoon, sellaiseen internettiin. Sieltä voi kuunnella ja sieltä voi katsellakin. 

– Mutta ethän sinä voi yöllä sieltä mihinkään lähteä. 

– Ei minun tarvitse. Mummi, etkö sinä ole koskaan mennyt verkkoon?

– Kyllä se sielunvihollinen viritteli niitä verkkojaan. Yritin kilvoitella, mutta joskus lankesin. Onneksi on armo.

– Mummi, onko se kilvoittelu jotakin miekkailua? Käytetäänkö siinä kilpeäkin?

– Ei se mitään tappelua ole. Yritetään vaan olla kunnolla. Pyydetään anteeksi tarvittaessa. Mutta Ovelia, mitä se verkkoon meneminen sitten on? 

– Minä olen OLIVIA. Otetaan kännykällä yhteys palveluun ja aletaan vaikka katsoa uutisia. 

– En minä ymmärrä. Mihin siinä puhelimessa katsotaan, niihin luurin reikiinkö? 

– Ei vaan näyttöruutuun. 

– Onko se semmoinen siinä numerolevyn luona siinä itse puhelimessa eikä luurissa. 

– Mummi-kulta, en nyt ymmärrä. Siinä luurissa on kaikki. 

– Ai? Miten niin luurissa on kaikki? Miten se niin voi olla?

– Siinä luurissa on pieni ruutu ja sen alla näppäimet. Se on kätevää. Laittaa luurin taskuun ja  lähtee vaikka kavereita katsomaan. 

– Ethän kulta nyt vain narraa.  Riittääkö se johto sitten vaikka naapuriin?

– Ei ole mitään johtoa. 

– Mistä se ääni ja kuva sitten kulkevat?

– Jostakin avaruudesta kai. 

– Nyt kyllä narraat. Onko tämä joku sputnik-juttu?

– Mummi, mikä on sputnik?

– Sellainen tekokuu. Lähettivät sellaisessa koirankin maata kiertävälle radalle. 

– Nyt mummi puhuu ihan höpöjä. Eihän kuussa voi koiria olla. Mitä pahaa se koira oli tehnyt, kun sille niin tehtiin?

– Ei kai mitään. Varmaan kokeiltiin, miten se siellä pärjää. 

– Mistä se sitten sai ruokaa? 

– Ehkä ne panivat pari luuta mukaan evääksi.

– Miksi piti olla toinenkin kuu? Eikö tuo yksi riittänyt? 

– Siinä kai kokeiltiin jotakin avaruusmatkailua. Ei se kuu sinne taivaalle jäänyt. 

– En kyllä ymmärrä, mihin tarvitaan toinen kuu, joka vain käy siellä ylhäällä. 

– No eihän se ollut mikään oikea kuu. Tekokuu vain. Sellainen pieni tynnyri kai, jota voitiin jotenkin ohjata. Kai sellaisella voi jotakin tehdä, jos saadaan toimimaan. 

– Mummi puhuu varmaan satelliitista, jollaisten kautta ne kännykätkin toimivat. 

– Lääkäri puhui joskus selluliitista, mutta miten se tähän liittyy? 

– Siis SATELLIITTI. Sellainen pieni avaruusasema. 

– Ahaa. Taidan ymmärtää. Että sellaisiakin. Mutta eihän siellä voi olla kukaan lukemassa kirjoja ääneen.

– Mummi, sinä olet niin vanha, ettet osaa näitä juttuja.

– En minä vanha ole. Minähän kuolin nuorena ja sellaiseksi jäin. Olin ehtinyt yhden mukulan pyöräyttää. 

– Eikö sinulla sitten ole ryppyjä naamassa. 

– Ei toki. En ehtinyt sellaisia saada. Sitä paitsi minä olen nyt siivekäs sielu valkoisissa vaatteissa. Minulla on hyvä olla. 

– Ihanaa. Millaista siellä on?

– Aivan taivaallista. 

– Tosi hyvä tietää.

– Mutta kultamuru. Tämä on ulkolinjapuhelu, tämä tulee tosi kalliiksi. 

– Ei se haittaa. Isä maksaa. 

– Kyllä se haittaa. Ei saa tuhlata. 

– Mutta tämä on tärkeää. En ole koskaan tavannut sinua. 

– Niin se on. Käytetään kuitenkin säästellen. Hienoa, että sinulla on puhelin, joka ulottuu Taivaaseen. 

– Niin on. Oli ihana jutella mummi. 

– Olet niin rakas pikkuinen. Soittelehan taas.  

– Soitan varmasti. Hei hei. 

– Hei hei kulta. 

#satu #tarina #kertomus #taivas #enkeli #usko #mummo #mummi #lapsenlapsi

 

 

 

 

Erottavatko lehmät hyvän ja huonon musiikin toisistaan?

 

Kuvakaappaus videosta

Serenading My Cows with 6 Trombones

Tässä videossa on jotakin koskettavaa. Panee miettimään, kuinka paljon lehmissä ja ihmisissä on yhteistä. 

Videon alku on arvattava, mutta lopussa tapahtuu jotakin hyvin yllättävää. 

Miten lehmien käytöksen voisi selittää?

Vai onko tämä jokin harjoiteltu näytelmä?

#luonto #lehmät #musiikki #musikaalisuus #aistit #vasket #torvet #yllätys

Pari haaveria ja vähän muutakin

Aurajoella sattuu ja tapahtuu 

Hyvästi Turun linnan ulkoilmamuseo. Kuvasin viime maanantaisella kävelylläni sen mitä pari päivää  aikaisemmin palaneesta niin sanotusta Perniön tuvasta oli jäljellä. Tämä aitta saattoi olla yli kaksi sataa vuotta vanha. 

Turun linnan pihapiiriin perustettiin vuonna 1906 ulkoilmapuisto Tukholman Skansenin tyyliin. Paikalle kuljetettiin muualta vanhoja rakennuksia. 

Valitettavasti sodan pommitukset tuhosivat sekä linnan että suuren osan puiston rakennuksista. Jäljelle jäi vain tämä ja Suomusjärven aitta, joka on siten viimeinen. 

Ulkoilmamuseon pidosta on luovuttu aikoja sitten. Kuinkas pidät, jos pidettävää ei juuri ole. 

Päiväkotilaisten taidetyöpajojen satoa

Aurajoen varressa on linnan lähettyvillä museolaiva Bore, joka toimii samalla hostellina. Tässä on koreasti yhdeltä puolelta maalattu varasto, jossa luultavasti säilytetään Boren tavaraa. 

Voisiko joku asiasta tietävä kertoa, miksi Suomen Joutsenen ja Sigynin takila pitää aika ajoin purkaa alas. 

Tällä Suomessa valmistetulla S/Y  Anya -nimesellä kaunottarella on käyty Venezuelassa, Grönlannissa ja Välimerellä. Osallistunut pari kertaa Tall Ships Raceen. 

 

Tälle paatille voi päästä opettelemaan purjehdustaitoja.

Tuossa ei ole tavallisesti tuollaista. 

Saunalautta Turku tarjoaa saunomista erilaisilla mausteilla joko rannassa tai ulapalla. 

En tiedä, missä on lautan kotisatama. Liekö tuossa jotakin seuruetta löylytetty. 

Tuolla tapahtuu jotakin.

 

Troolari on uponnut. Mikähän sille tuli. 

Luultavsti noita lukuisia paatteja, joita Aurajoen varsilla kelluu päivästä toiseen. 

#turunlinna #turku #linnanpuisto #aurajoki #suomenjoutsen #purjelaiva #bore #aitta #museo #anya #saunalautta #matkailu #nähtävyydet #historia #tulipalo #päiväkävely

Sittenkin sytostaatteja!

 

Kovin tutulta kuulostaa.

Lääkäri selosti tänään miten Saaran hoidot jatkuvat. Sytostaateilla aloitetaan. 

Tiedossa pahoinvointia, hiustenlähtöä ja väsymystä, tällä kertaa rakkaimmalleni.

Ensi talven matkasuunnitelmat menevät uusiksi. 

Vaimollani oli sellainen käsitys, että sytostaatit voitaisiin välttää. Lääkäri kertoi, että asia on hiinä ja siinä. Sädetys- ja hormoonihoidot joka tapauksessa, solunsalpaajat joko mukaan tai ei.

Kuulimme Saaran syövän olevan harvinaista laatua ja vähän ärhäkkä, musinoosi tai jotakin. Sytostaatit hyödyttäisivät. 

Saara epäröi. Kahden syövän veteraanina kehotan ottamaan kaikki, mitä on saatavissa, sanoin. Jos kärsii yhden talven (menemättä etelään), saa ehkä monta vuotta lisää.

Kun minä sairastin, Saara pelkäsi ja hermoili ja minä olin levollinen. Nyt tunsin jännitystä Saaran ratkaisusta, koska pelkäsin menettäväni hänet.   

Sanoin, että voisimme tehdä kevätretken, vaikkapa Wieniin. 

Saara alkoi taipua. Suostui sitten. 

Ensin sytostaatit, sitten sädetys ja lopuksi hormoonihoito. Jonnekin maaliskuulle menee. 

Onneksi hän ei saa yhtä hurjia myrkkyjä kuin minä aikoinani. Salpaajahoito voidaan myös keskeyttää, jos käy liian rankaksi. 

Paluumatkalla Saara kävi hakemassa jonkun tavaran torin lähellä olevasta liikkeestä. Autolla ei päässyt aivan kohdalle, joten jäin autoon ja Saara lähti kävelemään kohti liikettä. 

Olin kai herkkänä, koska nähdessäni hänen loittonevan ja kääntyvän kulman taakse, koin kuin hän olisi poistunut elämästäni. Kauhea tunne!

Onneksi hän palasi. 

#syöpä #rintasyöpä #sytostaatit #solunsalpaajat #lääkäri #sairaala #leikkaus

 

Kun geenimme ovat muuttuneet kautta vuosituhansien, eikö prosessi voisi jatkua?

 

Image by AiArtista from Pixabay

Kun geenimme ovat sieltä, täältä ja tuolta, eikö maahanmuuton hyväksyminen olisi vain paluuta normaaliin. 

Aloitan Aatamista

Muistan nuorena nähneeni jossakin historian kirjassa kuvan maalauksesta, jossa suomalaiset rantautuvat veneissään Suomenniemelle. Maalari on ilmeisesti ajatellut heidän lähteneen alkukotina pidetystä Volgan mutkasta. Tänne he jäivät sinisilmäisinä ja vaaleatukkaisina lisääntymään ja levittäytymään omissa oloissaan. 

Tuoreilla muinais-DNA:ta koskevilla tutkimuksilla on osoitettu tuo teoria aivan vääräksi. 

Yhtenä virheen lähteenä lienee olettamus, että kieli ja geenit kulkevat samoilla jaloilla. 

Todellisuudessa tänne on tultu monesta suunnasta pitkän ajan kuluessa ja tieteellisen tutkimuksen mukaan kaikki alkoi Afrikasta. 

 Voitaisiin todeta pähkinänkuoressa, että suomalaisten kieli on idästä ja perimä lännestä. 

Geeniperimämme koostuu samoista aineksista kuin muiden Euroopan kansojen. Kun Suomen kamara vapautui jääkauden peitteestään, tänne tuli porukkaa, joista ei tiedetä keitä he olivat, mitä kieltä he puhuivat ja miltä he näyttivät. Sen jälkeiset ovat tulleet kulttuurinsa kehittyneisyyden mukaisina aaltoina. 

Geenikomponenttimme ovat varhaiset maanviljelijät, jamnat, metsästäjä-keräilijät ja siperialaistyyppinen perimä.

Varhaisia tulokkaita olivat itäiset ja läntiset metsästäjä-keräilijät ("harhailijat"). Nämä ryhmät olivat muodostuneet sekoittumalla erilaisista geeniaineksista. Itäisessä Euroopassa asui tietenkin itäisiä ja läntisessä niitä toisia. 

Eurooppaan saapui Musta meren pohjoispuolen aroilta runsaasti sotaisia jamnoja, jotka mahdollisesti toivat mukanaan indoeurooppalaiset kielet. Jamnat jättivät jälkensä myös suomalaisten perimään. 

Varhaisten maanviljelijöiden geenit ovat lähtöisin Anatoliasta eli nykyisestä Turkista. Viljelytaito levisi hyvin pitkän ajan kuluessa tänne Pohjolaan. Alkuperäisten geenien kantajat sekoittuivat muihin matkalla, joten Suomeen kyseinen perimä päätyi välillisesti. 

Jossakin vaiheessa Suomen länsirannikolle saapui ilmeisesti germaanitaustaisia tulokkaita, jotka kuitenkin assimiloituivat täällä jo oleviin. Tätä aaltoa ei pidä sekoittaa ruotsalaisiin, jotka asettuivat Suomen rannikoille 1200-luvulla. 

Ugrilainen aalto saapui Suomeen ajanlaskun alun tienoilla. Täällä oli vastassa saamelaisia mutta myös muiden geenikomponenttien kantajia. On jännää ajatella, että siperialaistyyppinen perimä on täällä itse asiassa aika tuoretta. Jotakin kertonee perimän elinvoimasta, että nykyään lähes kaikki Suomessa syntyneet puhuvat suomalais-ugrilaista kieltä.

Mahtoivatko pari tuhatta vuotta sitten tänne tulleet uralilaiset olla blondeja?

 Sitä sopii miettiä. 

Tällaisia olemme

Viron nuorakeraamikkoja tai jamnoja muistuttavaa perimää 49-57 %,  metsästäjä-keräilijöitä,   15-18 %, varhaisia maanviljelijöitä 16-27 % ja siperialaistyyppistä perimää 8-10 %. 

Me näytämme pohjoisen ihmisiltä kuten muutkin näillä suunnilla, mutta maailman mittapuussa olemme erityisiä. Maailman ihmisistä vain kahdeksan prosenttia ovat sinisilmäisiä ja kaksi prosenttia vaaleatukkaisia. Muistaakseni Suomessa on suhteessa eniten maailman maista vaaleatukkaisia. 

Ylhäällä olevassa kuvassa on tekoälyn näkemys suomalaisista nuorista. 

Suomalainen perimä poikkeaa monista muista eurooppalaisista siinä, että meillä siperialainen annos on suurempi. Sitä on muuallakin, englantilaisillakin prosentin verran. 

Meidän perimämme koostumus on hyvin samanlainen kuin venäläisillä, mikä onkin hyvin uskottavaa. 

Norjalaisilla on meitä enemmän varhaista maanviljelijää, jamnaa suunnilleen saman verran, harhailijaa vähemmän ja siperialaista selvästi vähemmän, 

Unkarilaiset poikkeavat kielisukulaisuudestaan huolimatta huomattavasti meistä. He muistuttavat lähinaapureitaan. 

Virolaisilla ja liettualaisilla on meitä selvästi vähemmän siperiaa suonissaan. 

Entä sitten?

Suomen väestökasvussa on ollut pullonkauloja, jolloin geeniperimää on jatkanut varsin pieni joukko. Tästä on seurannut, että me olemme alkaneet näyttää omanlaisiltamme. Kun minä arvuuttelen kotimaatani ulkomailla, usein veikataan Pohjoismaita, mutta kerran eräs kreikkalainen tunnisti minut ensiarvauksella suomalaiseksi. Erään toisen kreikkalaisen toinen arvaus osui. Hyvin lotottu!

Jotakin erityistä meissä täytyy olla. 

Perimämme on muotoutunut aikojen saatossa erilaisista aineksista. 

Olemmeko nyt huipulla? Pitäisikö rajat sulkea kunnolla?

Ainakin se pysäyttäisi pitkän prosessin. Tänne on saapunut tumma- ja vaaleaihoisia, sini- ja ruskeasilmäisiä, blondeja, brunetteja ja varmaan hyvin tummatukkaisiakin (ainakin äitini oli hyvin tummatukkainen ja ruskeasilmäinen). Tietyt piirteet ovat korostuneet, mihin pohjoinen ilmasto voi olla osasyyllinen. 

Syntyvyys on Suomessa hyvin alhainen. Olemme saattamassa kansamme saattohoitoon. Kun närpiöläinen opettaja sammuttaa valot, suomalainen kulttuuri kuolee. 

Synnytystalkoita tuskin tulee. Tarvitsemme maahanmuuttajia, jotka tuovat omat geeninsä ja kulttuurinsa, jotta suomalaisuus ei katoa. Se muuttuu niin kuin se on tehnyt ennenkin. Muuttuminen on paljon parempi vaihtoehto kuin loppuminen. 

Metsästäjä-keräilijät tuskin tiesivät saunomisesta mitään. Jamnat eivät olisi ymmärtäneet sanaakaan muinaissuomesta. Tuskin kaikki geeninkantajat ovat olleet ujoja ja vaiteliaita.

Image by Gerd Altmann from Pixabay

Sitä paitsi

Siihen, että minä tässä itsenäni tuotan tekstiä, on tarvittu kaikki nuo jamnat, siperialaiset ja niin edelleen. On tarvittu joka ikinen. 

Tarkemmin ajatellen kaiken on pitänyt mennä juuri näin, jotta voin olla olemassa. Jos jotakin jamnasoturia olisikin väsyttänyt jonakin tiettynä iltana, pelini olisi menetetty. Tämä yksi pikkuruinen aikaikkuna lukemattomien muiden joukossa on ollut oman elämäni kannalta ratkaiseva. 

Tuo pistää nöyräksi. 

Joku tulevaisuuden suomalainen saattaa tulla ajatelleeksi, että häntä ei olisi ilman Suomeen vuoden 2025 jälkeen tulleita maahanmuuttajia. Vaihtoehtoisesti joku väestötieteilijä saattaa intoutua vertaamaan kuollutta suomalaista ja sen tilalle tullutta kulttuuria. 

Maahanmuuttajien kotouttamisessa on tunnetusti haasteensa. Saattaa ilmetä kulttuurien yhteentörmäyksiä, syrjäytymistä, rikollisuutta jne. Kotouttaminen on lisäksi hyvin vaativaa ja kallista, mutta onko meillä vaihtoehtoa?

Suomalaiset ovat assimiloituneet varsin yhtenäiseksi väestöksi ja kulttuuriksi tuhansien vuosien aikana. Tätä voisi kutsua menestystarinaksi, kun vertaa esimerkiksi Yhdysvaltojen tilanteeseen, jossa kärjistäen sanoen valkoisten Euroopasta tulleiden jälkeläiset ovat hyvin etuoikeutettuja. 

Minulla ei ole ratkaisua muukalaisten ja täkäläisten välisiin mahdollisiin ongelmiin. Sen toki tiedämme, että yhdeltä suunnalta tulevat sopeutuvat paremmin kuin toiselta tulevat matkalaiset, Ehkä aika hoitaa, esimerkiksi tuhat tai kolme tuhatta vuotta. 

Yritän tässä katsoa, mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa. Erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti hyvin vaikeaa, Se tulee tietenkin olemaan toisenlainen kuin kuvittelen. 

Tämän hetkinen politiikka pyrkii sulkemaan rajat ja taikomaan nopeasti vanhenevan kansakunnan tuottamaan pelastavaa taloudellista kasvua. 

Ehkä kannattaisi mennä laatikon ulkopuolelle pohtimaan syvällisiä. 

#syntyvyys #huoltosuhde #lapsipula #kasvu #talous #maahanmuutto #sukupuutto  #tulevaisuus #geenit #väestönvaihto #pakolaiset #työvoima #työvoimansaatavuus #kotouttaminen #muinaisdna #dna #segregaatio #varhaisetmaanviljelijät #metsästäjäkeräilijät #jamnat #jamnaja #ugrilaiset #rasismi #perimä

Puolet peruskouluista suljetaan vuoteen 2040 mennessä

 

Pixabay

Asiantuntijat sanovat suomalaisten loppuvan nykymenolla. 

Mitä sitten, voisi kysyä? Eihän tällainen uutta ole, sillä esimerkiksi Baltiassa asuneet muinaispreussilaiset ovat kuolleet sukupuuttoon samoin kuin sillä seudulla asuneet liiviläiset, joita on jäljellä kourallinen, jos heitäkään.  

Onko sellaisella kansalla edes oikeutusta olla katoamatta, joka omin toimin tyrehdyttää elinvoimansa? 

Tämä on minulle rakas maa ja rakas kansa. Todella toivoisin tämän välttävän sukupuuton. 

Valitettavasti tälle kehitykselle ei ilmeisesti voida juuri mitään. Valtio ei voi määrätä kansaa lisääntymään. Suomessa on jo hyvin korkeatasoinen perhepoliittinen etujärjestelmä ja erinomaisen parantamisen vaikutukset olisivat marginaaliset. Ongelma lienee voimakkaan kulttuurinen. Aiheen herkkyyttä todistavat reaktiot, joita asian esiin nostaminen on kirvoittanut. 

Image by Hai Nguyen Tien from Pixabay

Meillä vaimoni kanssa on viisi lasta ja yhdeksäntoista lastenlasta. Emme me voi silti paukutella henkseleitämme, sillä meidän vakaumuksemme on keskivertokulttuuria huomattavasti voimakkaampi tekijä. Jos emme olisi uskovaisia, olisimme varmaan aivan samanlaisia kuin useimmat suomalaiset tässä asiassa.

Nyt eläkeläisenä koen, että jälkipolvemme on kaikkein merkityksellisin asia elämässäni. Muilla asioilla ei sen rinnalla ole kummoistakaan merkitystä. Elämä on ollut haastavaa, mutta se on ollut täyttä elämää. Meillä ei olisi tällaista dynastiaa ilman vakaumustamme. Tässä on jotakin hyvin erityistä, jota voi olla vaikea tunnistaa ilman yhteyttä tällaiseen. Lastenlapsillamme on sisaruksia, serkkuja, tätejä ja setiä. Olen hyvin kiitollinen sukukunnastamme. 

Väestöliiton asiantuntija Venla Bergin mukaan suomalaiset haluaisivat enemmän lapsia. Työelämän vaatimukset ovat niin vahvat, että moni siirtää lasten hankintaa niin pitkälle, että lapsia ei enää saadakaan. Paras hedelmällisyysaika on jo kaukana takana. Jotkut pakastavat munasolujaan, mutta vain hyvin pienen osan on todettu palaavan asiaan aiotulla tavalla. Munasolujen talteenotto ja varastoiminen on myös kallista ja niitä pitäisi ottaa riittävästi. 

Toinen asiaan vaikuttava asia on parisuhteiden hauraus. Ei uskalleta sitoutua ja lasten saaminen ei ole itsestäänselvää. Jos Tinder jauhaa jatkuvasti esiin nykyistä parempia kumppaneita. Elinolosuhteita halutaan rakentaa pitkälle ennen kuin koittaa lasten aika. 

On aivan ymmärrettävää, että naiset haluavat luoda uraa, kehittyä ammatillisesti ja verkostoitua. Biologialle emme kuitenkaan voi mitään. 

On todennäköistä, että syntyvyys ei tästä tilanteesta korjaudu. Ainut keino lienee maahanmuutto, josta puhuttaessa on minusta syytä pitää erillään sen humanitääriset ja ammatilliset muodot. 

On ymmärrettävää, että maahanmuuttoon liittyviä kustannuksia punnitaan varsinkin tällaisina aikoina. Tuntumani on, että humanitäärinen maahanmuutto on erityisen kallista. Mielestäni on kuitenkin muistettava, että ihmisiä on joutunut hirvittäviin tilanteisiin ja he tarvitsevat apua. Myös maailman mittapuussa korkean elintason Suomella on mielestäni velvollisuus kantaa osuutensa hädänalaisten auttamisessa. 

Suomessa on paljon työttömyyttä ja samanaikaisesti yrityksillä on pulaa pätevistä työnhakijoista. On ehdotettu maahanmuuttajien pisteytystä. Ajatuksena ilmeisesti olisi, että Migri näyttäisi vihreää niille, jotka saavat korkeita pistemääriä. 

Mielestäni voisi kysyä, eivätkö yritykset tiedä parhaiten, keitä he haluavat töihin. Eikö olisi hyvä, että yritykset ja oleskeluluvan hakijat saatettaisiin tietoisiksi toisistaan. Kun työmarkkina-tinder alkaa jauhaa, osumia alkaa syntyä. Migri päästäisi valittuja vihreille niityille, joita tosin välillä peittää ankara lumi. 

Paljon valitetaan kotouttamisen vaikeutta ja kustannuksia. Onko tilanne kuitenkin kuin maanpuolustuksessa, että on pakko polttaa rahaa, jota ei ole?

 

#syntyvyys #huoltosuhde #lapsipula #kasvu #talous #maahanmuutto #perhe #perhepolitiikka #sukupuutto #ilmastonmuutos #tulevaisuus #geenit #väestönvaihto #pakolaiset #työvoima #työvoimansaatavuus #pätevä #työttömyys #työllisyys 

Loppuvatko suomalaiset?

 

Kuuntelin Väestöliiton johtavan tutkija Venla Bergin haastattelua Ylen uutis-bodcastista "Suomalaiset loppuvat pian" – Onko taistelu syntyvyyden lisäämiseksi jo hävitty?

Arkkiatri Arvo Ylppö oli syntyvyydestä huolissaan jo 80-luvulla. Ajan mittaan kysymys on siitä, että Suomen kansa elää tai sitten kuolee.  

Syntyvyys on Ylpön päivistä jatkanut hiipumistaan. Venla Bergin ennuste on samoilla linjoilla kuin taannoinen arkkiatrimme.

Toteutuneen perhepolitiikan vuoksi Pohjoismaat ovat olleet paras paikka saada lapsia. Täällä on osattu yhdistää naisten työssäkäynti, päivähoito ja syntyvyys hedelmällisellä tavalla. Kunnes tuli käänne. 

Se aika on mennyttä. Suomen syntyvyys on laskenut jopa alle Japanin tason. 

Haluan painottaa tässä vaiheessa, että tämä uhka on sekä meidän miesten että naisten asia. Syyttävä sormi mutkalle nyt. Kyse on kulttuurisesta ilmapiiristä ja politiikasta. Edut olisi mielestäni järjestettävä niin, ettei äitiyslomalle jäävälle koidu yhtään taloudellista tappiota. Tämän lisäksi äitiyttä pitäisi arvostaa työelämässä ansiona ceeveessä. Tähän ei tietysti mikään mahtikäsky auta. 

Venla Berg esitti yllättävän näkökulman. Nykyinen perhepolitiikka ei kata lapsien elatuskustannuksia kokonaan. Siksi lapsiperheet sijoittavat rahaa ja aikaa yhteiseen hyvään. 

Miksi olemme joutuneet tähän?

 Koin jonkinlaisen valaistumisen. Venla Berg sanoi, että syntyvyys on laskenut nopeasti vuodesta 2010 lähtien. Minulla tuli mieleen, että Suomen talous on junnannut tuon saman ajan. Orpo ja muu hallitus kamppailee saadakseen kasvua, joka tuntuu aina vain olevan tulossa. Mikä osuus on lapsipulalla tässä taistelussa? Arkijärki sanoo, että syntyvyyden kasvu toisi orgaanista kasvua. 

Maahanmuutto auttaisi, mutta sen toteuttamista hankaloittavat ristikkäiset intressit. Voi olla, että taustalla haamuilee huoli suomalaisten säilymisestä sinisilmäisinä vaaleaverikköinä. Suomalaisia yhdistää tämä rakas itäperoinen kielemme. Geenejä olemme saaneet monesta suunnasta. Täällä on nykytiedon mukaan vaikuttanut erikielisiä ryhmiä, jotka ovat vähitellen assimiloituneet toisiinsa ja tulleet suomalaisten näköisiksi. Seisova geenivesi kuitenkin happamoituu. Siksi olisi hyvä saada virkistävän poikkeavaa geenivirtaa Suomenniemelle. 

Suomessa poliittinen sihti ulottuu vain seuraaviin vaaleihin eikä se ulotu pitkälle muuallakaan.  Samalla tavalla kuin lapsipulaan suhtaudumme ilmastonmuutokseen. Senkin haittavaikutukset äityvät kimppuumme vasta tulevaisuudessa.

Jos syntyvyys laskee dramaattisesti joka puolella, jää vähemmän ihmisiä kilpailemaan vähenevistä resursseista. Ei kovin ruusuinen näky ihmiskunnalle. Viimeinen sammuttaa valot. Jonkun vanhan ennusteen mukaan viimeinen suomalainen on närpiöläinen opettajatar. Kukahan on maailman vihoviimeinen valokatkaisimen käyttäjä. Kiinalainen tekoälyn kehittäjä?

Historia on pullollaan hätää ja mullistuksia. Nyt vain skaala laajenee. Toivo pitää kuitenkin säilyttää. Ihmisellä on taidot muuttaa suuntaa, jos haluaa. Pitäisi vain sotimiselta ja saastuttamiselta ehtiä kilometrin läpimittaiseen neuvottelupöytään sopimaan kestävämmästä kehityksestä. 

Toivoa on siinäkin, että maailmanmeno on liian monimutkainen ennustettavaksi. Skenaariot ovat kenties laskettu väärin. Ehkä näkymistä huolimatta käykin hyvin. 

Niin käy kuin Luoja antaa käydä. 

Mielestäni meidän velvollisuutemme on kuitenkin yrittää varjella luontoa ja ihmiskuntaa. 

Hyvää yötä!

#syntyvyys #huoltosuhde #lapsipula #kasvu #talous #maahanmuutto #perhe #perhepolitiikka #sukupuutto #ilmastonmuutos #tulevaisuus #geenit #väestönvaihto #pakolaiset 

Saaran kirja julkaistu Latviassa

 

Eilen iltana ovikello soi ja Saara sai paketin, joka sisälsi kolme kappaletta Haaveiden haaksirikon latviannosta. Teos on julkaistu viime vuonna. 

Kaunis kansi, eikö. 

Kirjan nimi on siellä "Ellija gleznotaja mūza" eli suomeksi "Elli - maalarin muusa". 

Näin  teoksesta kirjoitettu Latvian julkisen median sivuilta. Kuvakaappausten väleissä konekäännökset.

Taidemaailman vieraita. Uusimpien kirjojen «Elli. Maalarin muusa» ja «Sattumanvarainen keräilijä» hyllyllä

Kirjan "Ellija. Maalarin muusa" on suomesta kääntänyt Gunta Pāvola. Se oli mielestäni erityisen mukaansatempaava, koska se antaa minulle mahdollisuuden paitsi tutustua Ellija Forselen persoonallisuuteen paljon paremmin, myös tarkastella 1900-luvun alun Latviaa hieman eri näkökulmasta, ikään kuin sivusta, ja tutustua Jani Rozentālsiin eri näkökulmasta. Ja tämä on hänen vaimonsa Ellijan näkemys. Heidän avioliittonsa kesti 13 vuotta, kunnes Rozentāls kuoli 50-vuotiaana.

Kirja yhdistää Ellija Forselen elämäntarinan lainauksilla hänen kirjeistään, joissa Ellija on usein hyvin avoin ja tunteellinen.

Hän tapaa Rosenthalin esiintyessään ensimmäistä kertaa Riiassa Grosvaldien kotiin kutsuttujen vieraiden edessä. Heidän joukossaan on taidemaalari, ja heidän välilleen leimahtaa heti tunteet, ne ovat autuaita tunteita, he ovat molemmat lumottuja. Ja kun konsertti-illan jälkeen isäntä kysyy taidemaalarilta, mitä hän pitää vieraasta, ilmeisesti tarkoittaen tämän laulua, Rosenthal vastaa: "Kuinka hän ei voisi pitää hänestä, hän on tuleva vaimoni!". Ja niin tapahtuu, he kihlautuvat pian ja menevät naimisiin. Ellie kirjoittaa kirjeessään perheelleen Suomeen: "Iloitkaa ja riemuitkaa kanssamme! Kaksi sielua, jotka ovat kuuluneet toisilleen syntymästään asti, ovat löytäneet toisensa kohtalon, ei, Jumalan ihmeellisen käden, ohjaamina. Ensimmäistä kertaa minäkin rakastan. Rakastan hänen sieluaan. Hänen suurta taidettaan."

Hääjuhliin Janis luo omat kansallistyyliset kutsukorttinsa, joissa on pari purjeveneessä, jossa on ilmatäytteinen purje, aaltoilevan meren ympäröimänä. Tietäen, miten heidän yhteinen elämänsä myöhemmin kehittyi, näyttää siltä, ​​että tämä tiedostamaton symboliikka sisälsi tuolloin eräänl

Heidän yhteinen elämänsä on täynnä onnen hetkiä, kolme lasta syntyy, mutta heidän välilleen syntyy yhä enemmän komplikaatioita ja jännitteitä. On aikoja, jolloin Janis käyttäytyy täysin arvaamattomasti, minkä vahvistaa myös Ellien sisarelleen kirjoittama kirje: "Jan ajaa minut hulluksi käytöksellään ja julmuudellaan tai on niin katkera häntä kohtaan, että hän vie minulta kaiken rakkauden ja muuttaa sen syvimmäksi kaunaksi ja vihaksi." Yhdessä vaiheessa Ellie on niin epätoivoinen, että kirjeessään sisarelleen Annalle hän jopa neuvoo tätä olemaan ryhtymättä vakavasti suhteeseen kenenkään kanssa: "Rakas Anniņa, (...) rakkaudesta sinuun sanon – yritä pysyä poissa avioliitosta, tai ainakin älä mene naimisiin ulkomaalaisen, taiteilijan, äläkä missään tapauksessa latvialaisen, kanssa..."

Miksi niin tylyt sanat – vastaus löytyy kirjasta. Toisaalta – koko elämäntarinan lukeminen kokonaisuutena jättää silti tunteen, että he olivat todella luotuja toisilleen kaikista vaikeuksista ja monista koettelemuksista huolimatta. Että – elleivät he olisi toisiaan varten – ei olisi niin valtavaa panosta ja perintöä, jonka sekä Janis Rozentāls että Ellija Forsele ovat jättäneet kulttuurimaisemaamme.

Palaan vielä tähän asiaan. 

#kirjallisuus #haaveidenhaaksirikko #saaravaherjokihonkala #vaherjoki #elämäkerta #elliforssell #parisuhde #aviolitto #tietokirja #latvia #guntapaavola #minerva #janisrozentals #rozentals #rozentalsseura #baltia #kuvataiteilija #laulajatar #sopraano 

Unboxing – oi miten ihanaa!

 

Youtube pullistelee unboxing-videoita. Teinpä sellaisen. Tuleekohan tykkäyksiä?

Unboxing?  Onko se epänyrkkeilyä vai kenties nyrkkeilemättömyyttä? Vastalaatikointia? Vastapakkaamista?

Ei taida olla nasevampaa suomennosta kuin "pakkauksen purkaminen". 

Voisi kuvitella, että ei ole tylsempää videoaihetta. Jotakin näissä täytyy olla, kun peukutuksia näyttää olevan kosolti. 

Osa 1

Osa 2

Henkkamaukan tuotteiden sanotaan myyvän hyvin. Vaikka tällä viikolla ostaisi jotakin päällepantavaa, ensi viikolla täytyy ostaa taas jotakin vastaavaa. Kyse lienee itse ostamisen viehätyksestä. 

Nikkarityyppi saattaa vierailla usein rautakaupassa katsomassa, josko sattuisi löytymään jotakin kivaa. 

Ehkäpä pakkauksen avaamisessa on jotakin vastaavaa viehätystä. Kuuluu samaan asiaan. Ehkä nautinto jotenkin välittyy, kun joku videolla innostuneena kuorii ostostaan esiin. 

#unboxing #pakkauksenpurkaminen #huumori #youtube #vitsi #viihde #komiikka #blogi #hupi #some

Suomi ampui "Mainilan laukaukset"

 

Tänne osuivat Mainilan laukaukset
Kuva: Pete Aarre-Ahtio, Iltasanomat 14.4.2017

Tekstin teema on sotaisa, mutta lopussa on tiedossa hauskaa. 

Venäjä on lähettänyt drooneja Puolaan. Meillä boomereilla tulee mieleen Mainilan laukaukset. 

Jos et tiedä Mainilan laukauksista, niin 26.11.1939 yllä olevaan maisemaan Neuvostoliiton puolelle jysähti tykin ammuksia, johon vedoten iso naapurimme hyökkäsi Suomen kimppuun 30.11.1939. Alkoi talvisota. Porissa asuva reservin sotamies Yrjö Jylhäsaari - isoisäni - sai kutsun puolustamaan isänmaata.

Neuvostoliitto syytti suomalaisia neljän punasotilaan kuolemasta.

Minä tahallani puijasin teitä otsikossa. Suomalaiset todella ampuivat Mainilaan, mutta se tapahtui jatkosodan alussa. Se oli kai jonkinlaista huumoria.

Vuoden 1939 tapahtuma oli Neuvostoliiton lavastus jolla saatiin syy sodan aloittamiseen. Mainila on lähellä silloista rajaa Inkerissä. Suomen rajavartijat olivat tähystämässä ja näkivät, ettei kyseisellä pellolla ollut ketään kuolemassa. Suomalaisilla ei ollut tykkejä lähimaillakaan. Venäläiset ovat itse tunnustaneet provokaation, kun  suuri ja mahtava oli romahtanut. Voi olla, että nyt on totuuden ääni kadonnut kellosta. 

Wikimedia Commons

Entäs Puola?

Onko Venäjä äskeisellä provokaatiollaan yllyttämässä Puolaa ja Natoa kimppuunsa? 

Tilanne muistuttaa talvisodan neitsytlaulua, mutta asetelma on kuitenkin kovin toisenlainen. Tässä ei ole ylivoimainen imperiumi härnäämässä lillukan kokoista maata vaan vastassa on hyvin varustautunut Puola ja sillä Nato tukenaan. Nato oli jo toimessa mukana ampumassa drooneja alas. 

Nyt leikitään tulella. 

Nato ei taatusti halua suursotaa Venäjää vastaan. Toisaalta sen on reagoitava jotenkin ollakseen uskottava. 

Kyseessä voi tietysti olla aito vahinko. Venäläiset osaavat tunaroida. En tiedä, kuinka paljon voi yleistää, mutta jonkinlainen huoleton suurpiirteisyys kulttuuriin mielestäni kuuluu. 

Venäjä kieltää syyllisyytensä tapahtuneeseen. Osa drooneista on tiettävästi lentänyt varsin syvälle Puolan ilmatilaan. Olisi erikoista, että sellaista tapahtuisi vahingossa. 

Jos Venäjä haluaisi rauhoittaa tilanteen, sen pitäisi osoittaa, miten vahinko tapahtui. Luulen, että länsi olisi halukas olla ainakin uskovinaan, koska pelissä on niin paljon. 

On spekuloitu, että Venäjä haluaa koetella Naton sietokykyä. Jos länsi reagoi laimeasti, se voisi mennä vielä pidemmälle. Mutta eihän tämmöisessä leikittelyssä ole mitään järkeä. Miksi avata uusi rintama, jos Ukrainassakin eteneminen on takkuista? 

Putinin ajatusten kulkua ei taida ymmärtää juuri kukaan. Miksi ajaa maansa vielä suurempaan ahdinkoon? Ehkä tämä on hullun miehen taktiikkaa eli arvaamattomuutta. 

Lännen johtajat voivat tuntea joutuvansa paineeseen. Eikö nyt pitäisi jo tehdä jotakin? Rautaa rajalle! 

Kun jopa maailmansota uhkaa, on edettävä kieli keskellä suuta. Varmaan kannattaisi vain nopeuttaa varustautumista ja edistää yhteistyötä. Miksei pakotteita lisätä niin, että Putin joutuu polvilleen? Jos Venäjä irrotettaisiin SWIFT-järjestelmästä, se ei pystyisi hoitamaan maksujaan.  Venäjän öljy- ja kaasuasiakkaita voisi myös sanktioida kunnolla. 

Kerro kissasta:

Kissalla on yhteensä neljä jalkaa, kaksi edessä juoksemista varten ja kaksi takana jarruttamista varten. 

Millä hevosta ruokitaan:

Käsillä.

Mitä metsäkanalintuja tiedät:

Metso, teeri, pyy ja kajaani. Näistä kajaanin olen nähnyt. 

Onko naakka nisäkäs:

Ei. Se on munakas. 

Nämä hauskuudet kirjasin Aristoteleen kantapäästä, jossa haastatellaan koululaisten riemukkaita koevastauksia kerännyttä opettaja Tea Mäkipereä. 

#sota #talvisota #puola #drooni #provokaatio #ukraina #nato #euroopanunioni #historia #jatkosota #puolustus #venäjä #neuvostoliitto #putin 

 

12 819 denialistisoturia –Ilmastofoorumi ry

 

Image by Myriams-Fotos from Pixabay

Näin erään facebook-kaverini sivulla kytköksen Ilmastofoorumi ry:n sivulle. 

Olen joskus penkonut kyseisen yhteisön tuottamia sisältöjä ja huomannut niiden olevan ryhmän neutraalilta kuulostavasta nimestä huolimatta hyvin denialistisen agendan mukaisia. 

Järjestön sivuilta:

Ilmastofoorumi ry on vuonna 2007 perustettu tavallisten kansalaisten ympäristöjärjestö, joka kantaa huolta ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista ja pelkää, että ilmastonmuutokseen keskitytään ja panostetaan liikaa todellisten ympäristöongelmien kustannuksella. Yhdistyksen tavoitteena on osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen ilmastopoliittiseen ja -tieteelliseen keskusteluun. Ilmastofoorumin näkemyksen mukaan tieteellinen todistusaineisto ei puolla ihmisen merkittävää osuutta ilmastonmuutokseen, joka on pikemminkin täysin luonnollista vaihtelua, jolla on lukuisia ihmisestä riippumattomia syitä. Ilmastofoorumin mielestä ihmisten hyvinvointia ei pidä uhrata kuvitteellisten tai kestämättömin perusteluin väitettyjen ympäristöuhkien vuoksi, vaan ympäristöä tulee vaalia sekä ihmiskuntaa sen osana.

Tämä on sinänsä aivan ok. Kaikenlaiset ihmisten päätelmät on alistettava kritiikille. On myös syytä välttää resurssien upottamista kestämättömiin hankkeisiin. 

Minusta vaikuttaa kuitenkin, että tässä on tulos asetettu ensin ja sitten etsitään vain haluttuun tulokseen pääsemistä edistäviä argumentteja. 

Ilmastofoorumin FB-sivuilla on 12 819 jäsentä. Jos oletetaan varovaisesti jokaisella olevan 200 kaveria, saadaan potentiaalisesti noin 2,6 miljoonaa vaikutusreittiä. Tietenkin tämä on olettamukseen perustuva teoreettinen maksimi. 

Silti Ilmastofoorumilla on hirmuinen vaikutusvoima. 

Image by Tumisu from Pixabay

Seuraavaksi lainaus Ilmastofoorumin agendasta. Foorumin sivuille otsikoitu väite ja ryhmän vastaväitteet:

Ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa

Ei pidä paikkaansa, vaan muutos on ilmaston luonnollinen olotila. Tämä väite perustuu itse asiassa siihen, että hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, ja jos mikään muu ei muutu, ihmisen aiheuttama hiilidioksidimäärän lisääntyminen ilmakehässä aiheuttaa maailmanlaajuisesti keskilämpötilojen nousua.

Yllätyin huomatessani 38 FB-kaverini ja -ystäväni olevan kyseisen järjestön sivuston jäseniä. Tunnistankin monen heistä esittäneen foorumin agendan mukaisia näkemyksiä päivityksissään. 

Varmaan jotkut ovat liittyneet vain kuullakseen myös ilmastotiedettä haastavia näkemyksiä ja toiset "huvikseen". 

Minusta järjestön toiminta ei vaikuta luotettavalta. Lobbausrahaa varmasti liikkuu paljon sekä  tieteeseen perustuvan ilmastotietoisuuden lisäämiseksi että sitä vastaan. Tietysti meidän on syytä muistaa, että myös IPCC:n raportit ovat alttiita lobbaukselle ja korruptiolle. 

Vaikuttaa siltä, että mitä tahansa ilmastotiede tuo esiin, Ilmastofoorumi väittää vastaan. Toki toivon, että tutkimus ottaa huomioon heidän mahdollisesti perusteltuja väitteitään. 

Minun kompetenssini ei riitä osoittamaan, että käsittääkseni merkittävä tieteellinen konsensus ihmisen vaikutuksen todellisuudesta on luotettava tai päinvastoin. Luotin taannoisen leukemiani hoidossa lääkäreihin ja aikanaan gradua tehdessäni ohjaajiin. Miksi en tässäkin luottaisi ammattilaisiin?

Ymmärrän senkin, että hyvin monimutkaisissa asioissa tiedekin voi erehtyä. Minusta olisi kuitenkin järkevää varautua siihen, että tiede on riittävästi kartalla asiassa. 

Ilmastofoorumi tarjoaa sivustollaan "Skeptikon käsikirjan", joka neuvoo miten erilaisiin ilmastonmuutosta huolestuneiden argumentteihin kannattaa vastata. Viittasin yllä varovaisuusperiaatteeseen. Foorumin kanta on tässä:

”Entä varovaisuusperiaate?”

Se pätee molempiin suuntiin. Jos Afrikan köyhiä kielletään käyttämästä hiiltä, he joutuvat

hengittämään puun poltosta syntyviä pienhiukkasia. Monet lapset saava keuhkotauteja. Metsiä

kaadetaan polttopuiksi. Jos kuorma-autot kulkisivat sähköllä, tuoreen ruuan hinta nousisi.

Nälkäiset ihmiset metsästävät jopa apinoita ruuakseen ja edistävät sukupuuttoja. Lapset sairastuvat

syödessään pilaantunutta lihaa tai saavat proteiinin puutteesta johtuvan kwashiorkor-taudin.

Yhä useammat lapset jäävät vaille kylmäketjusta riippuvaisia rokotteita ja kuolevat, esimerkiksi

punatautiin. Samaan aikaan lännessä rahaa voitaisiin käyttää geeniterapioiden kehittämiseen ja

syöpätutkimukseen. Lääketieteen kehityksen hidastuminen kymmeneksi vuodeksi johtaisi ehkä

puolen miljoonan ihmisen ennenaikaiseen kuolemaan – nämä ihmiset voitaisiin hoitaa samalla

summalla, joka on suunniteltu käytettäväksi vaarattoman

kaasun pumppaamiseen maan alle. Teimme niin tain näin,

meillä ei ole varaa epäonnistua. Sen vuoksi vastuullisinta

on perustaa politiiset valinnat tieteelliseen näyttöön.

Varmasti on paljon hyviä asioita, joihin rahaa pitäisi käyttää. Tämä on minusta kuitenkin whataboutismia, jossa vedotaan tunteita herättäviin asioihin. Minusta voidaan myös kysyä, eikö meillä ole mitään vastuuta tulevien sukupolvien elinolosuhteista. Jos eri alueet maapallolla muuttuvat elinkelvottomiksi, siitä ei seuraa mitään hyvää. 

Minulle sopii hyvin, että denialistit voittavat kisan olemalla oikeassa. Silloinhan maailma pelastuu. Minä en luota ihmiskunnan kykyyn torjua riittävän kattavasti ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Todennäköisesti tulevat sukupolvet joutuvat sopeutumaan siihen. Sillä voimme lohduttautua, että muutokset ovat olleet ennenkin valtavia. Vain 10 000 vuotta sitten Suomen peitti kilometrin paksuinen jää. Ihmiskunta säilyi silloin muualla. 

Image by Drassari from Pixabay

Skeptikon käsikirja kertoo, millä asioilla ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei voi todistaa:

Näytöksi EI kelpaa:

• Pohjoisen jääpeitteen pieneminen

• Jäätiköiden vetäytyminen

• Koralliriuttojen vaaleneminen

• Kilimanjaron lumen sulaminen

• Madagascarin lemurien tekemiset

• Neljän jääkarhun jääminen myrskyn armoille

• Jonkun lintu-, puu- tai hyönteislajin sukupuuton uhka

• Muutos hirmumyrskyjen esiintymisessä

• Kuivuudet

• Jokien kuivuminen

• Tietokonemallit*)

• “Paremman” selityksen puute

• Jonkun fi losofi an tohtorin varmuus asiasta

• 2 500 tiedemiehen samanmielisyys

• Hallituksen asettaman komitean kirjoittama paksu mietintö

• Valtioiden päästökauppaan käyttämät sadat miljoonat eurot

• Geri “Ginger Spice” Halliwellin allekirjoitus skeptikkojen

vetoomuksessa

• Teologian opinnot keskeyttäneen entisen poliitikon dokumenttielokuva

*) Miksi tietokonemalllit eivät kelpaa näytöksi

Mallit ovat pitkälle kehittyneitä, asiantuntijoiden laatimia ja ne paranevat

jatkuvasti. Mutta vaikka ne pystyisivät ennustamaan ilmaston kehitystä

oikein (mitä ne eivät tee), vaikka ne perustuisivat päteviin ja todistettui-

hin teorioihin (eivät perustu), ne eivät siitä huolimatta kelpaisi näytöksi.

Monimutkaisten järjestelmien mallintaminen perustuu lukuisiin oletuk-

siin ja arvioihin, joiden taustalla on kymmeniä erilaisia teorioita. Yksi-

kään nykyisin käytössä olevista ilmastomalleista ei ennakoinut lämpöti-

lojen nousun pysähtymistä vuosina 2001-2008. Niinpä reaalimaailmassa

vaikuttaa ainakin yksi tekijä, joka on tärkeämpi kuin hiilidioksidi, eivätkä

mallit tiedä mikä se on.

Näihin väitteisiin vastaamiseen ei pätevyyteni riitä. Ihmettelen kuitenkin tätä varmuutta asian esittämisessä. 

Järjestön hallituksen puheenjohtaja on lustotutkija Mauri Timonen. Lustotutkimus on varmasti tärkeä tutkimusala ilmastonmuutoksen kannalta. Heidän tuloksensa ovat kai ristiriidassa yleisen ilmastoparadigman kanssa. Tietääkseni heidän tuloksiaan on kuitenkin sisällytetty IPCC:n käyttämien tutkimusten malleihin. 

Sihteeri Jyri Virmalainen on isännöitsijä ja yrittäjä. 

Varsinaisia jäseniä ovat opettaja Simo Ruoho, Markku Save, Arto Puranen ja Katriina Aario. 

Tällaisen sivuston jäsenyys saa aikaan sen, että algoritmit valitsevat päivityksiä kunkin FB-sivuille. Me tiedämme, että toistaminen saa valheenkin muuttumaan totuudeksi. Kun nämä päivitykset saavat kenties vastaanottajat välittämään asiaa eteenpäin, toistovaikutus laajenee. 

Haluanko 38 kaveriltani denialismipostia? Jaksanko suhtautua mediakriittisesti kuten aina kuuluisi? 

Osa FB-kavereistani ovat läheisiä, enkä heitä halua unfriendata. On myös hyvä altistaa itseään erilaisille näkemyksile. Jotkut taas ovat kaukaisia ja jopa tuntemattomia. Tätä joukkoa varmaan harvennan. 

Olen ihmetellyt, miksi ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen torjutaan niin laajasti ja voimakkaasti. 

#ilmastonmuutos #denialismi #skeptisyys #denialisti #ilmastonmuutoskritiikki #ipcc #facebook #some #sosiaalinenmedia #sää