 |
| Image by AiArtista from Pixabay |
Kun geenimme ovat sieltä, täältä ja tuolta, eikö maahanmuuton hyväksyminen olisi vain paluuta normaaliin.
Aloitan Aatamista
Muistan nuorena nähneeni jossakin historian kirjassa kuvan maalauksesta, jossa suomalaiset rantautuvat veneissään Suomenniemelle. Maalari on ilmeisesti ajatellut heidän lähteneen alkukotina pidetystä Volgan mutkasta. Tänne he jäivät sinisilmäisinä ja vaaleatukkaisina lisääntymään ja levittäytymään omissa oloissaan.
Tuoreilla muinais-DNA:ta koskevilla tutkimuksilla on osoitettu tuo teoria aivan vääräksi.
Yhtenä virheen lähteenä lienee olettamus, että kieli ja geenit kulkevat samoilla jaloilla.
Todellisuudessa tänne on tultu monesta suunnasta pitkän ajan kuluessa ja tieteellisen tutkimuksen mukaan kaikki alkoi Afrikasta.
Voitaisiin todeta pähkinänkuoressa, että suomalaisten kieli on idästä ja perimä lännestä.
Geeniperimämme koostuu samoista aineksista kuin muiden Euroopan kansojen. Kun Suomen kamara vapautui jääkauden peitteestään, tänne tuli porukkaa, joista ei tiedetä keitä he olivat, mitä kieltä he puhuivat ja miltä he näyttivät. Sen jälkeiset ovat tulleet kulttuurinsa kehittyneisyyden mukaisina aaltoina.
Geenikomponenttimme ovat varhaiset maanviljelijät, jamnat, metsästäjä-keräilijät ja siperialaistyyppinen perimä.
Varhaisia tulokkaita olivat itäiset ja läntiset metsästäjä-keräilijät ("harhailijat"). Nämä ryhmät olivat muodostuneet sekoittumalla erilaisista geeniaineksista. Itäisessä Euroopassa asui tietenkin itäisiä ja läntisessä niitä toisia.
Eurooppaan saapui Musta meren pohjoispuolen aroilta runsaasti sotaisia jamnoja, jotka mahdollisesti toivat mukanaan indoeurooppalaiset kielet. Jamnat jättivät jälkensä myös suomalaisten perimään.
Varhaisten maanviljelijöiden geenit ovat lähtöisin Anatoliasta eli nykyisestä Turkista. Viljelytaito levisi hyvin pitkän ajan kuluessa tänne Pohjolaan. Alkuperäisten geenien kantajat sekoittuivat muihin matkalla, joten Suomeen kyseinen perimä päätyi välillisesti.
Jossakin vaiheessa Suomen länsirannikolle saapui ilmeisesti germaanitaustaisia tulokkaita, jotka kuitenkin assimiloituivat täällä jo oleviin. Tätä aaltoa ei pidä sekoittaa ruotsalaisiin, jotka asettuivat Suomen rannikoille 1200-luvulla.
Ugrilainen aalto saapui Suomeen ajanlaskun alun tienoilla. Täällä oli vastassa saamelaisia mutta myös muiden geenikomponenttien kantajia. On jännää ajatella, että siperialaistyyppinen perimä on täällä itse asiassa aika tuoretta. Jotakin kertonee perimän elinvoimasta, että nykyään lähes kaikki Suomessa syntyneet puhuvat suomalais-ugrilaista kieltä.
Mahtoivatko pari tuhatta vuotta sitten tänne tulleet uralilaiset olla blondeja?
Sitä sopii miettiä.
Tällaisia olemme
Viron nuorakeraamikkoja tai jamnoja muistuttavaa perimää 49-57 %, metsästäjä-keräilijöitä, 15-18 %, varhaisia maanviljelijöitä 16-27 % ja siperialaistyyppistä perimää 8-10 %.
Me näytämme pohjoisen ihmisiltä kuten muutkin näillä suunnilla, mutta maailman mittapuussa olemme erityisiä. Maailman ihmisistä vain kahdeksan prosenttia ovat sinisilmäisiä ja kaksi prosenttia vaaleatukkaisia. Muistaakseni Suomessa on suhteessa eniten maailman maista vaaleatukkaisia.
Ylhäällä olevassa kuvassa on tekoälyn näkemys suomalaisista nuorista.
Suomalainen perimä poikkeaa monista muista eurooppalaisista siinä, että meillä siperialainen annos on suurempi. Sitä on muuallakin, englantilaisillakin prosentin verran.
Meidän perimämme koostumus on hyvin samanlainen kuin venäläisillä, mikä onkin hyvin uskottavaa.
Norjalaisilla on meitä enemmän varhaista maanviljelijää, jamnaa suunnilleen saman verran, harhailijaa vähemmän ja siperialaista selvästi vähemmän,
Unkarilaiset poikkeavat kielisukulaisuudestaan huolimatta huomattavasti meistä. He muistuttavat lähinaapureitaan.
Virolaisilla ja liettualaisilla on meitä selvästi vähemmän siperiaa suonissaan.
Entä sitten?
Suomen väestökasvussa on ollut pullonkauloja, jolloin geeniperimää on jatkanut varsin pieni joukko. Tästä on seurannut, että me olemme alkaneet näyttää omanlaisiltamme. Kun minä arvuuttelen kotimaatani ulkomailla, usein veikataan Pohjoismaita, mutta kerran eräs kreikkalainen tunnisti minut ensiarvauksella suomalaiseksi. Erään toisen kreikkalaisen toinen arvaus osui. Hyvin lotottu!
Jotakin erityistä meissä täytyy olla.
Perimämme on muotoutunut aikojen saatossa erilaisista aineksista.
Olemmeko nyt huipulla? Pitäisikö rajat sulkea kunnolla?
Ainakin se pysäyttäisi pitkän prosessin. Tänne on saapunut tumma- ja vaaleaihoisia, sini- ja ruskeasilmäisiä, blondeja, brunetteja ja varmaan hyvin tummatukkaisiakin (ainakin äitini oli hyvin tummatukkainen ja ruskeasilmäinen). Tietyt piirteet ovat korostuneet, mihin pohjoinen ilmasto voi olla osasyyllinen.
Syntyvyys on Suomessa hyvin alhainen. Olemme saattamassa kansamme saattohoitoon. Kun närpiöläinen opettaja sammuttaa valot, suomalainen kulttuuri kuolee.
Synnytystalkoita tuskin tulee. Tarvitsemme maahanmuuttajia, jotka tuovat omat geeninsä ja kulttuurinsa, jotta suomalaisuus ei katoa. Se muuttuu niin kuin se on tehnyt ennenkin. Muuttuminen on paljon parempi vaihtoehto kuin loppuminen.
Metsästäjä-keräilijät tuskin tiesivät saunomisesta mitään. Jamnat eivät olisi ymmärtäneet sanaakaan muinaissuomesta. Tuskin kaikki geeninkantajat ovat olleet ujoja ja vaiteliaita.
 |
| Image by Gerd Altmann from Pixabay |
Sitä paitsi
Siihen, että minä tässä itsenäni tuotan tekstiä, on tarvittu kaikki nuo jamnat, siperialaiset ja niin edelleen. On tarvittu joka ikinen.
Tarkemmin ajatellen kaiken on pitänyt mennä juuri näin, jotta voin olla olemassa. Jos jotakin jamnasoturia olisikin väsyttänyt jonakin tiettynä iltana, pelini olisi menetetty. Tämä yksi pikkuruinen aikaikkuna lukemattomien muiden joukossa on ollut oman elämäni kannalta ratkaiseva.
Tuo pistää nöyräksi.
Joku tulevaisuuden suomalainen saattaa tulla ajatelleeksi, että häntä ei olisi ilman Suomeen vuoden 2025 jälkeen tulleita maahanmuuttajia. Vaihtoehtoisesti joku väestötieteilijä saattaa intoutua vertaamaan kuollutta suomalaista ja sen tilalle tullutta kulttuuria.
Maahanmuuttajien kotouttamisessa on tunnetusti haasteensa. Saattaa ilmetä kulttuurien yhteentörmäyksiä, syrjäytymistä, rikollisuutta jne. Kotouttaminen on lisäksi hyvin vaativaa ja kallista, mutta onko meillä vaihtoehtoa?
Suomalaiset ovat assimiloituneet varsin yhtenäiseksi väestöksi ja kulttuuriksi tuhansien vuosien aikana. Tätä voisi kutsua menestystarinaksi, kun vertaa esimerkiksi Yhdysvaltojen tilanteeseen, jossa kärjistäen sanoen valkoisten Euroopasta tulleiden jälkeläiset ovat hyvin etuoikeutettuja.
Minulla ei ole ratkaisua muukalaisten ja täkäläisten välisiin mahdollisiin ongelmiin. Sen toki tiedämme, että yhdeltä suunnalta tulevat sopeutuvat paremmin kuin toiselta tulevat matkalaiset, Ehkä aika hoitaa, esimerkiksi tuhat tai kolme tuhatta vuotta.
Yritän tässä katsoa, mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa. Erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti hyvin vaikeaa, Se tulee tietenkin olemaan toisenlainen kuin kuvittelen.
Tämän hetkinen politiikka pyrkii sulkemaan rajat ja taikomaan nopeasti vanhenevan kansakunnan tuottamaan pelastavaa taloudellista kasvua.
Ehkä kannattaisi mennä laatikon ulkopuolelle pohtimaan syvällisiä.
#syntyvyys #huoltosuhde #lapsipula #kasvu #talous #maahanmuutto #sukupuutto #tulevaisuus #geenit #väestönvaihto #pakolaiset #työvoima #työvoimansaatavuus #kotouttaminen #muinaisdna #dna #segregaatio #varhaisetmaanviljelijät #metsästäjäkeräilijät #jamnat #jamnaja #ugrilaiset #rasismi #perimä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti