Kerroin äskettäin Ukrainan sota -teemaisesta teoksestani, johon en ollut tyytyväinen (Pastellityö).
Päätin jatkaa sitä piirtämällä bambutussilla piikkilankamaisia kuvioita vanhojen päälle. Tällainen siitä tuli:
Tein toisen vastaavan, mutta ilman öljypastellikuvioita:
Tulos on siistimpi, mutta teemaa ajatellen ylempään verrattuna kovin säyseä. Ylemmässä on raatelevuutta, alemmassa ei.
 |
Kuva Nebraska Department of Education Pixabaystä |
Elämä on jatkuvaa ongelmien ratkaisemista. Täydellisiä ratkaisuja löytyy kuitenkaan tuskin mihinkään.
Nyt kun Suomi on tekemässä tulevaisuutensa kannalta hyvin merkityksellistä turvallisuuspäätöstä, saatetaan esittää whataboutistisia vasta-argumentteja. Voidaan viitata esimerkiksi Irakin sotaan. On totta, että Yhdysvallat hyökkäsi maahan heikoin perustein, mutta mutta kyseessä ei ollut Nato-operaatio.
Saatetaan myös todeta, että esimerkiksi Unkarin, joka kuuluu Natoon, ihmisoikeustilanne on huono. Tämäkin on totta.
On esitetty, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon, lisäisi jännitystä Pohjolassa. Sekin pitää todennäköisesti paikkansa. Pitää kuitenkin muistaa, että Natoon ei ole koskaan hyökätty. Kun jännitys lisääntyy, mutta samalla oman maan turvallisuus lisääntyy, on syytä priorisoida oman maan etua. Pohjola eräänlaisena Naton etuvartiona on kuitenkin varsin vahva pidäke Venäjää vastaan.
Nato-jäsenyyttä harkittaessa pitää miettiä, mitkä seikat ovat olennaisia. Kaiken lähtökohtana on oman maan turvallisuuden varmistaminen. Itänaapurimme käyttäytyy arvaamattomasti, sen aikeita on vaikea järkiperusteisesti ennakoida ja sen puheisiin ei voi luottaa. Ukrainassa tapahtuu hirvittävyyksiä, jollaisia ei ikipäivänä haluaisi omaan maahan.
Olen syvästi suomettumisen ajan ihminen ja Natoon liittyminen kieltämättä arveluttaa. Hyvät välit itään ovat olleet hyväksi koettu tae turvallisuudesta. Tilanne on kuitenkin muuttunut ratkaisevasti. ja mitä ilmeisemmin pitkäaikaisesti. On syytä toimia rohkeasti, kun tilanne sitä vaatii. Aikoinaan Suomi irtautui aika nopeasti YYA-sopimuksesta ja liittyi pian Euroopan Unioniin.
Keskittykäämme siis olennaiseen.
Mistä venäläiset saavat informaatiota? Youtube-kanava "1420" kertoo:
Aika lavea valikoima on. Sanomalehtiä ei lueta. Vain osa seuraa televisiota. Video on ladattu 15.4.2022.
Miten venäläiset suhtautuvat Suomeen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen?
Osa ei ota kantaa. Harva pitää uhkaavana. Jotkut toteavat, että Suomi päättää itse. Video on ladattu 24.4.2022.
Meitä mietityttää, mitä tavalliset venäläiset ajattelevat ja tietävät tämän hetken tilanteesta.
Eräs venäläinen nuorimies on perustanut Youtubeen 1420-kanavan, jossa hän julkaisee tavallisten kadunmiesten ja -naisten haastatteluja ajankohtaisista asioista. En tiedä, mitä numero 1420 tarkoittaa enkä tiedä edes mikä on hänen nimensä. Kiva kuitenkin kuulla välittömiä tuntemuksia suoraan Moskovan kaduilta.
Seuraavassa kysytään, mitä mieltä moskovalaiset ovat uudesta fake news -laista. Monet kertovat yllättävän avoimesti, mitä ajattelevat. Video on ladattu kuukausi sitten.
Mitä venäläiset ajattelevat sodan 44, päivänä. Nyt ihmiset ovat selvästi käyneet varovaisiksi ja varmaan hyvästä syystä.
Videoissa on englanninkieliset tekstitykset.
Kirjoittamalla Youtuben hakukenttään 1420, saat esiin muitakin samantapaisia videoita.
Haastattelut on tehty Moskovassa, joten mielipiteet eivät edusta koko maata.
 |
| Kuva 🌞 Myriam 🌞 Dreamer Pixabaystä |
Ukrainalaiset siviilit ja taistelijat ovat saarroksissa Azovstalin tehdasalueella Mariupolissa.
Putinin ja Soigun eilinen hyytävä näytelmäkeskustelu ennusti pahaa. Putin määräsi, ettei kärpänenkään saa päästä pakoon. Aiemmin on jollakin taholla uhkailtu jopa taistelijoiden eliminoimisesta.
Mieleen tuli, että nyt aiotaan siviilien ja sotilaiden kuolla nälkään. Toivottavasti näin kauhealta välinäytökseltä vältytään.
Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut, että siviilit voisivat poistua turvallisesti tehdasalueelta joko Ukrainan tai Venäjän miehittämille alueille. Antautumisen merkkinä olisi klassinen valkoinen loppu. Myös antautuvat sotilaat on luvattu säästää.
Kuulostaako tämä liian hyvältä ollakseen totta? Voiko Venäjään nytkään luottaa? Jos määräys olisikin annettu luvatusti, toimivatko sotilaat todella sen mukaan?
Jos ukrainalaiset suostuisivat ja toimittaisiin kuten on luvattu, toteutuisi kerrankin rehti peli. Mutta mitä tekevät ukrainalaiset? Voivatko he luottaa Venäjän sanaan?
On varmaan piinallista pohtia vaihtoehtoja.
 |
| Kuva Pam Simon Pixabaystä |
En pysty enää ahmimaan kuin kursorisesti tietoja Ukrainan tilanteesta niin kuin jaksoin sodan alkuvaiheessa. Järkyttävyyksiinkin tuntuu tottuvan. Butšan hirvittävät territeot ja muut vastaavat "läpimurrot" ovat aluksi kauhistaneet ja sitten muuttuneet vähemmän säväyttäviksi.
En jaksa enää kuunnella upseerien analyyseja sotatapahtumista.
Tällaiseen ei saa tottua.
Ukraina ei saa hävitä.
Ukrainalaisten kohtalo synnytti miltei rakkauden tunnetta kyseistä maata ja sen kansaa kohtaan. Sympatiaa tunnen vieläkin, mutta se on jonkin verran laimentunut.
Haluan silti kulkea ukrainalaisten rinnalla heidän hirvittävässä kohtalossaan. Mitä voin tehdä? No ainakin tuotan teoksia Ukrainan teemasta. Voisinko myydä niitä Ukrainan hyväksi? Miten verottaja suhtautuisi asiaan. Senkin voi selvittää.
Tavaroiden lajitteluhommaa Ukrainan pakolaisten hyväksi saattaisi olla tarjolla. En ole kovin käytännöllinen, joten asia mietityttää. Voisin kuitenkin soittaa ja kysyä, josko voisin tehdä jotakin muuta - esimerkiksi kuljettaa pakolaisia majapaikkoihin.
Yllä olevalla videolla laulavat Ukrainan kansallishymnin luultavasti ukrainalaiset lapset. On siellä jokunen aikuinenkin. Video on ladattu Youtubeen 28.2.2022 eli aivan sodan alussa. En tiedä, milloin hymni on filmattu.
Mitä näille suloisille lapsille nyt kuuluu?
 |
| Kuva Nord-bei-Nordost Pixabaystä |
Tulemme kesällä asuneeks jo viisi vuotta Turussa viimeisen muuton jälkeen. Niin se aika kuluu Eskoseni.
Alkuvaiheessa pohditutti, tilatako Turun Sanomia vai yhä Hesaria vai molempia. Paikallinen aviisi osoittautui kuitenkin kovin mitättömäksi vanhaan tuttuun verrattuna. Olemme sitten tilanneet Hesaria, vaikka olemmekin jääneet paitsi useimmista paikallisuutisista. Olen koukussa Hesarin laajaan sisältöön. Molempia lehtiä en raski tilata.
Eilen luin todella ilahduttavan uutisen (voi olla maksumuurin takana) Hesarista. Kun kyseisellä lehdellä on ollut vain yksi toimittaja Turussa, nyt on toimeen tarttumassa entisen toimittajan lisäksi viisi henkilöä.
”Olemme palkanneet todella ammattitaitoisen tiimin, jossa on kovaa journalistista osaamista ja visuaalista ammattilaisuutta. Tällainen iskuryhmä pystyy tarttumaan tapahtumauutisointiin ja kiinnostaviin paikallisilmiöihin sekä tekemään syventävää ja tutkivaa journalismia. HS Turku peilaa Hesarin toimitusta pienoiskoossa”
Kyllä nyt kelpaa!
