Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Kotiutetun dilemma


Olen saanut olla kotona viime torstaista lähtien. Silloin pääsin 7B:ltä.

Kun pääsee yksiön piiristä alavammille aloille, huomaa oman kuntonsa heikkouden. Ei ihme, että lääkäri evästi alun olevan lähinnä nestetavoitteen juomista ja lääkkeiden ottamiseen paneutumista. Eipä tähän elämään juuri muuta mahdu. Uni maistuu, eikä sängystä tahdo päästä ylös. Seisominen tuntuu huteralta. Kävelemään ei pysty kovin pitkää matkaa kerrallaan.

Joudun syömään Temestaa pahoinvoinnin vuoksi. Lääkkeen huono puoli on se, että se väsyttää.  Kun väsyttää, ei tule liikuttua.

Olin kontrollissa eilen, eikä lääkäri tuntunut ihmettelevän tilannettani.

Jos vähennän Temestaa, voin huonommin ja tuskin tulen liikkuneeksi. Jos en vähennä, en liiku väsymyksen vuoksi. Mikä neuvoksi? Primperan ei kuulemma sovi tähän lääkekokonaisuuteen.

Tuntuu tylsältä, kun tilanne on jämähtänyt, enkä koe edistystä.


4 kommenttia:

Anne kirjoitti...

Hei!

Olen jo pidempään seurannut blogiasi anonyymisti ja lähettänyt sinulle usein mielessäni monia lämpimiä ajatuksia.

Tuosta pahoinvoinnista tuli mieleen: oletko kokeillut juoda inkivääriteetä? Sitä käytetään täällä Keski-Euroopassa yleisesti kemoterapian aiheuttamaan pahoinvointiin. Eli pala tuoretta inkivääriä kuppiin, kiehuvaa vettä päälle ja annetaan hautua 15 minuuttia.

Lisäksi pahoinvointia helpottaa myös kamomillatee. Rauhoittaa vatsaa ja on muutenkin ihmelääke Luojamme yrttitarhasta. Jos vatsa on kovalla, saa sen toimimaan, jos taas liian löysällä, kiinteyttää.

Toivottavasti voimasi alkavat palata pian. Ja uskon, että ne palaavatkin.

Anonyymi kirjoitti...

Ensinnäkin onnittelut hyvin sujuneesta siirrosta! Olet saanut hienon uuden mahdollisuuden! Toivottavasti kaikki jatkuu hyvin ja ilman takapakkeja.

Mielestäni lääkärisi ohje oli hyvä, ei sinun tarvitsekaan jaksaa nyt muuta kuin juoda riittävästi ja ottaa lääkkeet aikataulun mukaan. Anna itsellesi aikaa, älä vaadi liikaa. Olethan juuri käynyt läpi aika mullistavan toimenpiteen, joka on elimistölle valtava rasitus. Ei ole mikään ihme, että vaatii aikaa toipua.

Eiköhän mikään muukaan pahoinvointilääke sovi muuhun lääkekokonaisuuteesi? Primperanin lisäksi on muitakin, tehokkaampia ja parempia pahoinvointilääkkeitä (esim. Kytril/Granisetron, Zofran, Emend). Temesta tuntuu aika vanhanaikaiselta ja tilanteeseesi nähden "miedolta" tavalta lääkitä pahoinvointia, eikä lääkkeen aiheuttama lisäväsymys varmaan ole mukavaa. Voisitko kysyä näistä muista vaihtoehdoista? Varmasti olisi hyvä, jos saisit syötyä ja jaksaisit olla hieman jalkeilla.

Kuinka pitkään sinun nyt tulee olla eristyksissä ja noudattaa erikoisruokavaliota? Olen hieman hämmästyneenä ja huolestuneena lukenut teillä monena päivänä käyneistä vieraista. Eikö sellainen ole kielletty? Itse en tuossa vaiheessa ottaisi minkäänlaisia riskejä. Esim. vastaavassa tilanteessa olevilla lapsilla eristys kestää käsittääkseni vuoden tai jopa kauemmin. Vieraat ovat melkoinen infektioriski ja voivat muutenkin väsyttää liikaa. Jokainen tietysti osaltaan harkitsee, kuinka haluaa toimia. Itse noudattaisin ohjeita pilkuntarkasti ja eliminoisin kaikki riskit, joihin itse voin vaikuttaa. Yhteyttä kun voi helposti pitää myös puhelimen tai tietokoneen välityksellä.

Toipumista sinulle edelleen, toivottavasti kaikki jatkuu hyvin! Voimia ja kärsivällisyyttä prosessiin!

t. Pitkäaikainen lukijasi

Heikki Honkala kirjoitti...

Hei Anne! Kiitos lämpimistä ajatuksistasi, vinkeistä ja kannustuksesta. Vaimoni lupasi laittaa minulle inkivääriteetä. Kokeillaan, josko hyvinkin toimisi.

Heikki Honkala kirjoitti...

Lämpimät kiitokset onnitteluista, kannustuksesta ja neuvoista. Joo, yritän tyytyä voimiini ja tehdä jotakin pientä kunnon parantamiseksi. En tiedä, miksi keskittyvät niin Temestaan tuolla 7B:lla. Onneksi ruokahaluni on parantunut, mutta lievää pahoinvointia välillä tunnen. Voisinhan jutella lääkärin kanssa ensi maanantaina. Minulle ei ole määrätty eristystä enää. Saan käydä kaupassakin ja saan tapailla ihmisiä (terveitä tietenkin), kunhan kohtuudessa pysytään. Kyllähän vierailut voimiakin kysyvät, mutta ilahduttaa, kun ystävät haluavat tavata. Sai minulla eristyssellissäkin käydä vieraita, kunhan olivat terveitä. Voi tietysti tulla vaiheita, käänteishyljintää esimerkiksi, jolloin pitää olla erityisen varuillaan. Ruokarajoitukset ovat voimassa neljä kuukautta. Mukavaa kesää!