Lymfoomasta selvinnyt, akuutista leukemiasta toipuva mies rakentaa uutta taiteilijaelämää

perjantai 11. lokakuuta 2019

Eettinen pähkinä - lentäen vai muulla tavoin Antibesiin?

Olemme lähdössä talvea pakoon Antibesiin Nizzan lähelle. Aiomme olla siellä vuoden alusta kolme kuukautta.

Mietimme tosissamme, miten voisimme välttää lentämistä. Tavoite on haastava, sillä voimavaramme ovat keskimääräistä alhaisemmat. Nuorena lomamatka autolla Ranskaan ja takaisin sujui aivan hyvin. Nyt kolmensadan kilometrin päivämatka on minulle kova urakka ja edellyttäisi mielellään lepopäivän sen perään.



Ensin suunnitelmissamme oli matkustaa junalla. Se onnistuisi 3-4 päivässä Tukholman kautta. Raskas matka sekin olisi, vaikka ei tarvitsisi ajaa. Junassa istuminen pitkään voisi olla koettelevaa vaimoni jäsenille. Tarvitsisimme ainakin pari majoituspaikkaa. Tällaisen kokonaisuuden kustannukset ovat varsin korkeat lentämiseen verrattuna.

Vaihtoehto alkoi tuntua kohtuuttomalta. Ostimme lentoliput menomatkalle.

Sitten meille tarjoutui toinen vaihtoehto. Eräs vaimoni sukulainen tarvitsisi auton Espanjaan. Me voisimme ajaa sen Antibesiin saakka ja he maksaisivat polttoaineet. Nyt suunnittelemme ajoa Baltian kautta. Voisimme samalla tavata ystäviämme Riiassa ja Puolassa, ehkä muuallakin. Vaihtoehto on haastava, koska päivittäinen ajomatka ei saisi ylittää voimavarojani. Aikaa meillä toki on, mutta majoituskustannukset huolettavat, koska pysähdyksiä tulee aika monta. Niitä täytyy selvitellä. Olimme saamassa matkalle kumppanin, joka olisi ajanut osan matkasta, mutta valitettavasti hänelle tuli este. Sillä tavoin olisimme selvinneet vähemmillä majoituspysähdyksillä.

Kuten yllä oleva Google Maps -kuva osoittaa, suoraviivainen reitti Helsingistä Antibesiin on noin kolme tuhatta kilometriä. Kun sitä vielä tarkennetaan majapaikkojen mukaan, matka nousee jonkin verran.

Jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuminen edellyttää myös sitä, että saamme lentolippumme myydyksi.

Täma case kertoo käytännön hankaluuksista, joita kohtaa, kun yrittää valita ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja. Pohdin, onko meillä jonkinlainen eettisesti perusteltavissa oleva oikeus lentää, koska emme ole enää nuoruutemme voimissa ja liikkuvuutemme on selvästi ikäistemme keskimääräistä alempi. Olemme valmiita maksamaan kestävästä ratkaisusta jonkin verran lentämisen hintaa enemmän, mutta mielestäni hintaero ei saisi olla kohtuuton. Matkamme syyt ovat terveydelliset ja meillä tulee etelässä olemisesta myös vuokrakuluja.

Jos päädymme lentämään, maksamme lentoaneita kuten viime talvena. Silloin rahat menivät puiden istuttamiseen.



4 kommenttia:

WealthProduct Reviews kirjoitti...

Heikki, hyvä pähkinä purtavaksi.

Minullahan on tunnetusti raskas kaasujalka, voisin hurrauttaa Saksan läpi päivässä ...mutta ilmeisesti minua tarvitaan muualla.On tärkeää, että auto toimii ja on lämmin ja on talvirenkaat alla. Monenlaista kelia voi olla matkalla.
Majoituksiin saattaisitte saada vihjeen tuost www.mindmyhouse.com sivulita. Onhan niitä muitakin toki
Jospa kaikki järjestyy nyt hyvin, uskomme niin
täältä Saint Forgetista

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos viestistäsi ja vinkeistäsi. Auton pitäisi olla kunnollinen ja kitkarenkaat alla. Olemme saamassa ajoapua, mutta lentolipuille ei ole vielä löytynyt ostajaa. Saa nähdä miten käy.

Riitta kirjoitti...

Minä olen kyllä sitä mieltä, että me seniorit saamme lentää hyvällä omatunnolla ja säästää siten omaa terveyttä ja voimavaroja. Minä tein ensimmäisen lentomatkan etelään vasta 40-vuotiaana. Nyt 73-vuotiaana lennän useamman kerran vuodessa Espanjaan, jossa poikani perheineen asuu. Siellä on 1,5 vuoden ikäinen pikkutyttö, jolle haluan olla mummina lähelläkin, en vain viedopuhelun päässä. Nykyinen opiskelija- ja työssäkäyvä sukupolvi on lentänyt ympäri maailmaa jo lapsesta lähtien. He saavat kyllä tunteakin lentohäpeää ja matkustaa autolla ja junilla.
Toivotan sinulle ja vaimollesi mukavaa oleskelua Antibes'issa.
Terveisin, Riitta

Heikki Honkala kirjoitti...

Tuo onkin haastava tilanne, kun mummi ja pikkuinen ovat niin kaukana toisistaan. Meilläkin olisi vastaava tilanne, jos asuisimme pidemmän aikaa etelässä, koska läheisemme asuvat Suomessa. Ympäristösyistä lentämistä olisi syytä rajoittaa ja silloin tulee priorisointi eteen. Luultavasti helpoin tapa olisi lentämisen verottaminen, jolloin me isovanhemmat joutuisimme maksamaan enemmän, jotta näkisimme lastenlapsiamme. Yksi tapa voisi olla lentämisen kiintiöiminen siten, että kukin saa lentää tietyn maksimimäärän. Yksi kuluttaisi kiintiönstä nuorena, toinen vanhana ja kolmas säästellen pidemmän jakson aikana. Sellaista järjestelmää tuskin kuitenkaan tulee, koska vaatisi aikamoisen järjestelmän.

Kiitos Riitta. Hyviä syyspäiviä sinulle!