Luin uudestaan George Orwellin teoksen "Vuonna 1984". Kirja on julkaistu vuonna 1949.
Edellisestä lukukerrasta on aikaa. En muista siitä juuri muuta kuin kaukokaihtimen, joka toimi televisiomaisena väylänä propagandan leivittämiseen, asenteisiin vaikuttamiseen ja kansalaisten valvomiseen. Kirjasta on tehty kaksi suomennosta. Ilmeisesti olen lukenut molemmat, sillä toisessa viestintävälinetta kutsuttiin muistini mukaan kaukokaihtimeksti ja äsken lukemassani versiossa teleruuduksi.
Kyseessä on brutaali dystopia, joka kuvaa ankaran totalitaarista yhteiskuntaa ja joka muistuttaa Neuvostoliittoa ja kommunistista Kiinaa. Yhtymäkohtia tuntuu löytyvän myös nyky-Venäjään ja -Kiinaan, miksi ei myös Valko-Venäjään. Kansalaisia valvotaan hyvin tiukasti. Heitä kasvatetaan rakastamaan mystistä taustahahmoa, Isoaveljeä, jonka todellinen olemassaolo jää mysteeriksi.
Teoksessa käsitellään useita tyypillisiä totalitaariseen valtioon liittyviä teemoja: sananvapaus, ihmisten katoamiset, historian manipulointi, urkkiminen, vasikointi jne.
Kirjassa on myös rakkaustarina, jonka loppu on hyvin surullinen.
Teos on hyvä muistutus demokratian merkityksestä. Sen perusteella voi kuvitella mitä nykyisissäkin totalitaarivaltioissa mahdollisesti tapahtuu.
Aldous Huxleyn "Uljas uusi maailma" lienee samantapainen. Olen ajatellut lukea senkin ja olenkin pannut siitä varauksen kirjastoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti