On surullista, että Venäjä eristyy länsimaista. Suhteet eivät varmaan normaalistu minun elinaikanani. Venäjä on syyllistynyt niin hirvittäviin asioihin, että ne muistetaan pitkään - ja aiheesta.
Venäjällä on hienoa kulttuurihistoriaa. Dostojevskit, Tsaikovskit sun muut.
Olen käynyt kolme kertaa Kannaksella, joka toki on entistä Suomea, isäni kotiseutua. Leningradissa vierailin kerran silloin, kun se oli vielä olemassa. Olisi kiinnostavaa käydä katsomassa, miltä siellä nyt näyttää. Saattaa jäädä käymättä.
Minusta meidän on suhtauduttava normaalisti tavallisiin venäläisiin. He eivät voi mitään sille, mitä maan johto saa aikaan. Valitettavasti osa tukee sotatoimia, mikä johtunee propagandasta.
Kun seuraan venäläisiä katuhaastatteluja Youtubessa, voin todeta, että yllättävän moni uskaltaa kritisoida maan tilaa. Toki jotkut ovat varovaisia, mikä on ymmärrettävää. Ihmisistä saa vaikutelman, että kyllä heidän kanssaan tulisi toimeen.
Sekä Ukrainassa että Venäjällä äidit menettävät poikiaan, vaimot miehiään ja lapset isiään. Venäjällä ei kuitenkaan tarvitse pelätä pommituksia.
Ihmisen on syytä olla ihmiselle ihminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti