Olin Saaran mukana tänään lääkäriä tapaamassa. Meille kerrottiin hänen rintasyöpänsä hoitosuunnitelmasta.
Leikkaus tapahtuu tämän kuun 19. päivänä. Samalla poistetaan varjoimusolmukkeita leikkauskohdan lähettyviltä. Niistä patologi voi todeta, onko syöpä levinnyt.
Myöhemmin Saara saa sädehoitoa päivittäin parin kolmen viikon ajan. Jos tilanne vaatii, hän voi saada myöhemmin sytostaatteja.
On todennäköistä, että kaikki menee hyvin, mutta tämä on silti pahalaatuinen syöpä.
Olemme nyt samassa tilanteessa kahden ystäväpariskunnan kanssa, kolme vaimoa ovat vakavasti sairaina. Saaran tilanne näyttää hyvältä, mutta en voi olla olematta huolissani.
En halua menettää tuota kuvassa olevaa ihanaa ihmistä, jonka kanssa vietimme äskettäin kultahäitä.
Me kaikki kolme miestä joudumme pelkäämään eroa puolisosta ja sitä seuraavaa yksinäisyyttä.
Voimme vain odottaa ja toivoa parasta, rukoilla toistemme puolesta.
Päälle seitsemänkymppisenä tiedostan hyvin elämän rajallisuuden. Edessä on elämää paljon vähemmän kuin takana. Olen huomannut jo totuttautuvani historiaan siirtymiseen. Olen ollut vain lehden värähdys ja maailmankaikkeudessa en sitäkään.
Lapset kumppaneineen ovat toimivia osia yhteiskunnan koneistossa. Vastuu on siirtynyt heille ja he kantavat sen paremmin kuin mihin minä kykenisin. Lastenlapset ovat myös kasvamassa samaan yhteiskuntaa ylläpitävään ja kehittävään joukkoon.
Ihmettelen yhä, miksi sairastin omia syöpiäni niin huolettomasti.
Valitsin tunnuslauseekseni "Hyvinkin voi käydä".
Nyt se ei tunnu auttavan.
#elämä #vanheneminen #kuolema #vanhuus #syöpä #sairaus #leikkaus #sairaala #pelko #huoli #lääkäri #toivo
3 kommenttia:
Heikki ja Saara, täälläkin rukoillaan! Kymmenen vuotta sitten rukoilitte minun puolestani ja Jumala kuuli ja auttoi.
Ihana Saara kuvassa. Teillä on ollut niin hyvä elämä yhdessä kaikkinensa. Rukoillaan sille vielä jatkoa!
Rintasyöpä on ennusteeltaan yksi niitä parhaita. Viiden vuoden jälkeen elossa on jopa 91% sairastuneista. Minäkin olen sairastanut sen kahdesti.
Toivotaan, että vartijaimusolmukkeista ei löydy mitään, joten selviätte leikkauksella ja ehkä sädehoidolla. Sädehoito on pikkujuttu, kunhan vaan muistaa rasvata ihoaan, eikä tee kuten eräs tyhmä, joka unohti sen ja iho kivuliaasti kärähti.
Lähetä kommentti