Keppostelua tarkoituksella ja ilman

 

Image by Daniel Dan outsideclick from Pixabay

Porkkanoita tuossa teille, että jaksatte lukea loppuun. Kyseisestä vihanneksesta tarinaa tuonnempana. Porkkana on oranssi kuten appelsiini ja Hollannin tunnusväri. Se myös viittaa tiettyyn dynastiaan ja kaupunkiin. No mitä sitten?


Hammastahna

Mutta ensin aiheeksi hammastahna. Olimme Lidlissä, ja vaimoni pyysi minua hakemaa valkaisevaa hammastahnaa. En tiedä, onko oikeasti valkaisevaa olemassakaan, mutta toin neljä vaihtoehtoa, joissa oli jokin viittaus valkoiseen. Vaimo valitsi niistä yhden. 

Ei liene suuri salaisuus, että jos ajattelen jotakin aivan muuta ja teen käsilläni jotakin arkista, saattaa seurata ongelmia. 

Päätin tehdä kotona pienen kepposen. Laitoin tarkoituksella valkaisevan hammastahnan valkoiseen jääkaappiin. Mietin sitten, kauanko kestää, että hän huomaa. Aika pian näin kävi, ehkä seuraavana päivänä. 

Hän totesi asian aivan neutraalisti. Kerroin, että laitoin tahnan kylmään tahallani. Ei tuntunut hetkauttavan häntä juuri mitenkään. Ehkä näitä keppostelujani on nähty riittävästi. 


Porkkanat

Seuraava kepponen oli tahaton, 

Ehkä olin ajatellut taas jotakin pilviä hipovaa, kun laitoin ruokia kaappeihin. 

Saara löysi tänään ostamamme porkkanapussin pakasteesta. Aivan olivat kalikoiksi jäätyneet. Piti tietysti maistaa tätä uutta innovaatiota. 

Olivat muuten maukkaita, erityisen makeita. Johtui varmaan pakastumisesta. 

Taidan pakastaa niitä toistekin. 

Sitten aasinsilta. Miksi hollantilaiset urheilijat pukeutuvat porkkanan värisiin tamineisiin? Eihän sitä ole heidän lipussakaan. 

Alankomaiden hallitsijasuku on Orange-Nassau, jonka alkuosa takautuu Orangen kaupunkiin Etelä-Ranskaan. Kyseisen kaupungin nimi ei kuitenkaan ole peräisin oranssista väristä. Jokin yhteys varmaan kuitenkin on. 

Appelsiini ja oranssi ovat sekä ranskaksi että englanniksi orange. Appelsiinikin sattuu olemaan oranssin värinen ja niin on perkkanakin. 

Hollannin tunnusväri oranssi viittaa kuningashuoneen sukuun. Valtion liussa on aiemmin ollut värit oranssi, valkoinen ja sininen. Jostakin syystä oranssi on korvautunut punaisella, mutta kuitenkin jäänyt tunnusväriksi. 

Porkkanat olivat alunperin violetteja, keltaisia ja vaaleita. Hollantilaiset onnistuivat jalostamaan oranssin porkkanan, mutta se ei ollut kuitenkaan kuningassuvun tilaus tai vaatimus. 

Jotenkin porkkanakin on värillään vahvistanut oranssin asemaa valtiollisena värinä. 

Keppi vai porkkana? Klassiset tavat kannustaa. Aaseihin ja hevosiin näitä on sovellettu. Annetaan kepistä tai ripustetaan alati pakeneva porkkana turvan eteen. 

Aasien hamuavat porkkanat eivät alkuun olleet oransseja. Motivointitapana porkkana on jalostusta vanhempaa perua. 

Aika alkeelliset ovat nämä konstit. Pätevät nöyriin ja/tai tyhmiin. 



Popsi, popsi porkkanaa ....
pakastettuna tai sellaisenaan. 



#porkkana #kannustaminen #motivointi #oranssi #hollanti #alankomaat #tunnusväri 

Filmasin katutaiteilijoita, kiusasin siivekästä ja kuuntelin kovaosaista

 

Aurajoella tapahtuu. 

Vein autoni tutkittavaksi Kaarinaan ja palasin seikkaillen kotiin. Kohtasin kaksi katutaiteilijaa, jahtasin lokkia ja juttelin "väsyneen" miehen kanssa. Ja tänään tätä kirjoittaessani! Aivan uskomaton yhteensattuma. 

Lähdin pajalta kävellen ensin Uudenmaan tielle ja sitten sen viereistä pyöräilijöiden ja jalkaijoiden väylää kohti Turkua. Sitten nousin bussiin ja olin hieman epävarma siitä, miten pitää toimia. Maksu hoitui korttia vilauttamalla, mutta en saanut lippua. Kuski sanoi "sen" olevan voimassa kaksi tuntia. Ihmettelin, miten todistaisin maksun mahdollisessa tarkastuksessa, mutta en jäänyt kyselemään. 

Jalkauduin Eerikinkadulla ja lähdin kautta Aurajoen rantain eteenpäin. 

Läntisen rantakadun ja Kristiinankadun risteyksessä oli meneillään performanssi. Kaksi katutaiteilijaa vauhdissa. 

Kilautin pari kolikkoa avoimeen matkalaukkuun saadakseni kuvausluvan ja aloin hommiin. 

Pekka Laamanen esitti perinteisiä akrobaattitemppuja ja minä filmasin. Mainitsin jossakin vaiheessa laittavani aineistoa nettiin ja tulkitsin sen olevan luvallista. 

Haastattelin lopussa esiintyjiä. 

Pekka Laamanen on sirkustaiteilija ja opiskellut Turun taideakatemian sirkuslinjalla. Hän opettaa lapsille sirkusasioita Aura Companyssa, jonka perustajajäsen hän on. Tämä katutaiteilu on kesäpuuhaa. 

Pekan säestäjä on ammatiltaan näyttelijä. Hän kertoi tehneensä Pekan kanssa yhteistyötä kahdeksan vuotta. Hänellä oli jokin laite, jota hän kutsui luupperiksi. Sillä kuulemma voi tehdä musiikkia ilman soittotaitoa. Kas kummaa, että sellainen. 

Tätä tänään kirjoittaessani tapahtui jotakin hämmästyttävää. Tutkin performanssin esiintymispaikkaa GoogleMapsilla, siirryin street viewiin - ja sesam aukene - sama pariskunta esiintymässä juuri samassa paikassa seitsemän vuotta sitten. 

Sama paikka, sama pari vuonna 2019. 

Lokit

Aurajoen lokit ovat hyvin urbanisoituneita. Ihmisten läsnäolo ei niitä juuri hetkauta. Ne ovat hyvin suomalaisia, koska kaikesta rauhallisuudestaan huolimatta ne pitävät turvaväliä kuten me ihmiset bussipysäkeillä. 

Kun niitä lähestyy, ne eivät lotkauta olematonta korvaansa mutta jos turvaraja ylitetään, ne siirtyvät hötkyilemättä pikkuisen eteenpäin. Jos pieni väistely ei riitä, ne vaivautuva liitelemään jonnekin lähistölle. 

Teki taas mieli koetella tuon turvarajan pitävyyttä. 

Sinne meni. 

Sulkeisharjoitukset

Juttukaveri

Lokkeja jahdatessani olin tullut lähelle rannassa istuvaa miestä, jolla näytti olleen kova jano. Hän kaipasi juttuseuraa viittoili minua istumaan maahan viereensä. Ajattelin, että onhan minulla aikaa, joten voin kuunnella, mitä hänellä on sydämellään. 

Hän kertoi nimensä. Sukunimi on Huotari. Turussa kertoi syntyneensä. Noin viisikymppiseltä näytti. 

Minua sukunimet, historia ja sen sellaiset kiinnostavat. Kysyin, onko hänellä Kainuun suunnalta tulleita esivanhempia. Tiesin, että siellä suunnalla asui Huotareita. Hän katsoi minua pitkään ja hämmästeli,  miten voin sen tietää. Kuhmosta oli isä tai isoisä tullut. Hänen äitinsä puolella on Ukkosia ja Nikkisiä. Kerroin tuntevai yhden Turussa asuvat Ukkosen. Hänen ällistyksensä jatkui. 

Kysyin hänen ikäänsä. Hän kertoi ja kysyi minun ikääni. Sanoin 72. Niin syntymävuosiko, hän totesi. Eikun olen 72 vuotta vanha. Ei hän uskonut. 

Kaivoin esiin ajokorttini. Ei hän saanut siitä selvää. Ohitsemme meni kolme nuorta tyttöä ja hän pyysi heiltä apua. 

Yksi heistä alkoi tutkia korttiani, sanoi 1954 ja totesi "vanha mies". 

#katutaiteilija #sirkus #akrobaatti #lokki #turku #aurajoki #kesä

Miten erotamme toden valheesta, kun kohta "kaikki" voidaan lavastaa

 

ChatGPT

Ihminen on vapautettu painovoiman orjuudesta!

Maailmassa on osattu valehdella kautta aikojen sekä pienissä että suurissa piireissä. Kun tuntuu, että maailman mahtajat ovat alkaneet syöttää estottomasti pajunköyttä, kyseessä on paluu vanhaan. 

Minun elinaikanani on ollut jaksoja, jolloin kansakunnat ovat voineet sopia asioista uskottavasti. Toki poikkeuksia on ollut. Sopimista edellyttävä luottamus tuntuu kuitenkin vähenevän. Palaamme "normaaliin". 

Vaikuttaa siltä, että valehtelemista pidetään vain yhtenä vaihtoehtoisena välineenä työkalupakissa. Jos joku moittii, saatetaan virnistää ja todeta, että meni läpi. 

Nykytekniikan avulla kuka tahansa saadaan puhumaan mitä hyvänsä näyttöruudulla tai televisiossa. Kuvia voidaan väärentää mielin määrin ilman, että kaltaiseni tavikset huomaavat mitään. Tekoälyn avulla voidaan tuottaa videota millaisista tilanteista halutaan. Tarvitaan vain pätkä ihmisen ainutlaatuista ääntä ja hänet saadaan nauhalle puhumaan uskottavasti mitä soopaa halutaan. 

Joudumme tottumaan tilanteeseen, jossa minkään todellisuudesta ei voida olla varmoja. Medialukutaito nousee arvoon arvaamattomaan. 

Eikä tässä kaikki!

Retoriikalla voidaan varmistaa, että väärä sanoma menee perille. Oppi-isämme Goebbels tiesi, ettävalhe muuttuu todeksi, kun sitä toistetaan riittävästi. Yllättävän moni tuntuu uskovan ennakkoluuloja, joita oma viiteryhmä on omaksunut. Totuus taipuu sen edessä, mitä joukkoa fanitetaan. "Vastustajan tekemä maali oli paitsio. Kaikkihan sen näkivät (ainakin tällä puolella katsomoa)!"Median pääominaisuudeksi luultavasti nousee luottamus. Tilaa on varmasti luotettaville toimijoille, jotka jaksavat tarkistaa asioita tiukassakin skuuppikilpailussa. 

Haasteena on sekin, että miten jaksamme olla skarppina. Jos media kysyy hankalia poliitikolta, jonka edustama puolue tai retoriikka miellyttää, on kiusaus yleistää ja ajatella, että tässä on toimittajalla jokin agenda. Merkittävimmät mediatoimijat tuottavat niin paljon ohjelmaa, ettei kukaan pysty oikeasti arvioimaan, suositaanko jonkun tahon edustajia vai ei. Kuka jaksaisi katsoa tai kuunnella median kaiken tarjonnan. On helppoa väittää parin kolmen esimerkin avulla, että tietty media on kallellaan sinne tai tänne. 

Joku saattaa vielä langeta kaninkoloon ja alkaa puhua salaliitoista. 

Pride-liikkeen ja seksuaaliterveysalalla toimivien lääkäreiden välinen skisma vakaumuksen tuottaman uskomuksen ja tutkimukseen perustuvan tiedon merkityksestä toiminee esimerkkinä tietämisestä ja "tietämisestä". Kyseiset lääkärit hoitavat sukupuolidysforiasta kärsiviä potilaita. Lääkärit ovat varovaisia hoitojen määräämisessä, koska vääristä valinnoista voi seurata merkittäviä ongelmia. Lääkärit haluavat olla varmoja, että hoidoista seuraa terveyshyötyjä. He toimivat tieteen pohjalta, mutta prideläiset haluaisivat, että hoitoihin ryhdyttäisiin jopa hyvin varhaisessa vaiheessa. Leikkaukset ennen puberteettia ja jälkimmäisen viivyttäminen voivat kuitenkin olla hyvin vahingollisia. Prideläisten mielestä lääkärit jarruttavat hoitoja. 

Yllä mainittu skisma manifestoitui siinä, että Pride-kulkueessa marssivien kylteissä oli hyvin halventavia tekstejä hoitavista lääkäreistä ja vieläpä nimeltä mainiten. Lääkärit kuitenkin toimivat oman ammattitaitonsa ja -etiikkansa pohjalta. Lääkäriliitto tuomitsi tällaisen aktivismin. 

Onko syytä huoleen?

Tiedämme, että maailmassa on ollut paljon pahuutta ja on yhä, mutta voimme silti nähdä ympärillämme myös paljon hyvää ja kaunista. 

Maailma on aina ollut tällainen. Jotkut suvantovaiheet ovat saattaneet harhauttaa meitä. Nyt olemme palanneet normaaliin. 

Vanhempamme, isovanhempamme ja esivanhempamme ovat kukin joutuneet käymään oman taistelunsa niissä olosuhteissa, joihin ovat syntyneet. Elämä ei ole todellakaan ole tasapuolinen jakaessaan voimavaroja ja mahdollisuuksia. 

Uskotaan huomiseen. Toivotaan parasta. Yritetään jaksaa yrittää, vaikka koettelemuksia tulee. Yritetään olla hyvän puolella. 

Hyvinkin voi käydä!

PS: Tasan kymmenen vuotta sitten saimme tiedon, että luuytimeni on puhdas. Olin saanut kantasolusiirteen kesän alussa. 

#fake #valeuutinen #media #transsukupuolisuus #seksuaaliidentiteetti #sukupuoli #seksuaalisuus #pride #politiikka #tekoäly #essee

Lintu, joka munii maan alle ja antaa kuoriutuvien poikasten selvitä sieltä omin päin

 

Wikimedia Commons

Hämmästeleminen on mukavaa. Ehkä se pitää mielen virkeänä. 

Ajatelkaa, että on olemassa lintu, joka munii munat maahan, pitää ne kuukausitolkulla 33-asteisina ja jättää ne sinne. Aikanaan poikaset kuoriutuvat, kaivautuvat maan pinnalle, oppivat kävelemään ja lentämään miltei saman tien ja alkavat elää ilman minkäänlaista emon varjelua ja opastusta. 

Tämä hämmästyttävä malleekana elää Australiassa. 

Malleeuros on vapauttanut kumppaninsa kokonaan hautomisen vaivasta. Unelmapuoliso mitä ilmeisimmin!

Tämä insinöörilintu on kehittänyt käsittämättömän järjestelmän saadakseen jälkeläisiä, joita se ei ilmeisesti koskaan edes näe tai ainakaan kaitse. Uros rakentaa jopa viisi metriä leveän ja metrin korkean kummun, johon naaras munii munansa. Tämän jälkeen malleekana voinee keskittyä kaakattamaan kavereittensa kanssa maailmaa paremmaksi, sillä uros hoitaa homman tästä eteenpäin kunnes poikaset kuoriutuvat maan alla ja ymmärtävät heti miten tulee toimia. 

Miten ihmeessä uros tietää, miten pesän lämpötila pidetään juuri oikealla tasolla? 

Sillä on kyky tunnistaa lämpötila hyvin tarkasti. Se on varautunut lämmön tuotantoon laittamalla pesään lehtiä ja oksia, jotka mätänevät ja tuottavat siten lämpöä. Uros pitää itsensä jatkuvasti tietoisena lämpötilan muutoksista. Se poistaa tai lisää hiekkaa säädelläkseen lämpötilaa. Savotta jatkuu kuukaudesta toiseen. 

Naaras munii jopa 35 munaa syyskuun ja helmikuun välillä. Uros ei jouda pahantekoon, kun puoliso pitää sen työllistettynä. 

Miten poikaset tietävät, että pitää kaivautua jonnekin ja mistä ne tietävät suunnan? Miten ne tietävät, miten maan päällä tullaan toimeen? Miten ne osaavat aikanaan hoitaa nuo kumpuhommat? Tiedostavatko ne edes, että on lisääntymisestä kysymys? Toimiiko kaikki vain viettien varassa? Onko se kukottaminen kaiken vaivan väärtti? 

Luojalla on ollut varmaan hauskaa, kun on tällaisenkin olion luonut meidän ihmeteltäväksi. 

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa ...

#lintu #biologia #eläintiede #lisääntyminen #ihme #luonnontiede #vaisto

Kesän heijastuksia Aurajoella 2026

Aurajoen uskomattoman värikkäät kuvajaiset, Aboa Vetuksen merkilliset seinäteokset, joessa lilluvat lasikuituiset haahkat, ihmiset ja muut eläväiset kesässä sekä kaunis musiikki. Näistä ollen laatinut videoteoksen, rapsodian, joka toivottavasti tuo iloa katsojilleen. 

Teos on tavallaan luonut itsensä intuitioni, mielikuvitukseni ja satunnaisuuden avustamana. 

Uljas, Urho ja Alfred ovat uineet kesäisin Aurajoessa Aboa Vetuksen kohdalla vuodesta 2011 lähtien. Tuolloin Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki Tallinnan ohella. 

Haahkat ovat kuvataiteilija Reima Nurmikon käsialaa. Niitä on muissakin paikoissa. Ainakin nämä kolme ovat uhanalaisia ainakin tässä sijainnissaan, sillä ne ovat myynnissä Taikossa kappalehintaan 5480 euroa. Linnuille on etsitty sponsoria niiden huollon ja muiden kulujen kattamiseksi. 

Jaa, siellä Taikon sivuilla linnut vielä ovat, mutta oheisen tiedotteen mukaan ne omistaa nykyään Kivikartio. Olisiko taiteilija unohtanut poistaa teokset Taikosta?

Toivottavasti Uljaan, Urhon ja Alfredin tulevaisuus on turvattu tutulla paikallaan.  

Reima Nurmikko on hyvin huolissaan ympäristön tulevaisuudesta, mikä luonnehtii hänen tuotantoaan. 

Aboa Vetuksen muureja elävöittää tällä hetkellä kuvataiteilija Ilona Niemen kollaasikokonaisuus Personae Aboensis. Hahmoja luonnehtivat ihmiset, eläimet ja eri aikakaudet. 

Ilona Niemen lapsuuteen liittyy traaginen tapahtuma, joka on mitä ilmeisimmin vaikuttanut ratkaisevasti hänen kehittymiseensä taiteilijana ja ihmisenä.Hän oli 13-vuotias, kun hänen ystävänsä katosi yllättäen vuonna 1988, eikä tätä ole koskaan löydetty. 

#video #kesä #turku #aurajoki #tunnelma #haahka #aboavetus #raimonurmikko #ilonaniemi #tragedia #ympäristö

 

Aurajoki lumosi minut taas

 

Olin tänään kävelyllä ja hämmästyin. Ohi kävellessäni en juuri huomaa mitään erikoista, mutta kun zoomaan iPhonellani, alkaa aarteita löytyä. 

Ja näin erilaisia aikaisempiin verrattuina. 

Kamera varmasti vahvistaa värejä, mutta hyvä niin. Eri värialueet myös näkyvät selvärajaisina. 

Toki näitä hieman tuunaan. 

Tämä on taidetta, jonka luonto valmistaa. Minun tehtäväni on vain löytää näitä. 

Tämä on tavallaan esittävää taidetta. Katsoja voi halutessaan arvailla, mitä nämä kuvajaiset heijastavat.

Värien rakastajana ja parantumattomana esteetikkona miltei haltioidun löydöistäni.  

Toivon, että sinäkin nautit.

#kuvataide #valokuvaus #kuvat #aurajoki #maisema #värit #turku #elämys #kesä

Automme oli kuollut kuin kivi, mutta kommellusten jälkeen pääsimme sillä Kustaviin

 

Kustavin Savipaja

Olin luvannut toissapäivänä, että viemme vieraamme Suvin Kustavin Savipajaan, jossa hän oli lupautunut tekemään vapaaehtoistyötä. 

Järkytyin, kun menin hakemaan autoa parkkiruudustamme. Primadonnamme oli täysin hengetön. Olin taas unohtanut valot päälle. Olen yrittänyt skarpata asiassa, mutta näin vain taas kävi. 

Edellinen unohdus tapahtui huhtikuussa. Olen kirjoittanut silloisesta seikkailustani artikkelissani "Laupias afganistanilainen". 

Soitin taas taksipalvelun numeroon ja tilasin sähköä. Pyysin tulenkantajan mukaan tällä kertaa jämäkämpää akkua, koska viimeksi virta ei riittänyt. Se luvattiin.Taksimies saapui ja hänellä oli mukanaan väkevämpi virtalähde. 

Parhaimmillaan joku mittariston valo vienosti vilahti, mutta auto ei käynnistynyt ja kantovirta alkoi ehtyä.

Vesiperä! 

Mikä ihmeen vesiperä? Pitipä se tässä tarkistaa. Sana liittyy alun perin kalastukseen. Jos kaloja oli nuotassa ollakseen, ne olivat pyydyksen perässä. Jos kaloja ei siellä ollut, se oli vesiperä. 

Taksimies (vai olikohan se seuraava auttaja) totesi akun olevan kuusi vuotta vanha, mikä on kuulemma paljon. Hän suositteli ottamaan yhteyttä johonkin hinausliikkeeseen. Niillä on vielä tuhdimmat kapineet. 

Soitin hinauspalvelu Redgouhun, josta luvattiin apua paikalle. Olin huomannut heidän nettisivuiltaan, että he voisivat tehdä muitakin remontteja paikan päällä ja tuoda myös uuden akun. Tilaus otettiin vastaan. Mainitsin mahdollisesta uudesta akusta.

Hinausmies soitti. Kotona päivysti. Sanoi, että uusi akku pitäisi hakea varastolta ja sitä varten tarvittaisiin tiedot siitä. Lupailin kuvaa. Juttelimme siinä ja päätimme, että pannaan nyt käyntiin ja sitten käyn Motonetissä tarkistuttamassa akun tilan. Tätä hän piti tärkeänä.

Hän saapui "hinausautolla". Ei niillä tosin enää hinailla siten kuin ennen. Nykyään viallinen auto kiskotaan kyytiin. 

Nyt ei tarvittu kyytiä. Virranluovutuslaite oli kooltaan hämmästyttävän pieni ollakseen tehokas, mutta auto käynnistyi kertalaakista. 

Lasku menee ensin vakuutusyhtiöön. Jos ei mahdu ehtoin, kolahtaa sitten kontollemme. 

Lähdimme matkaan ja poikkesimme matkalla Motonetin pikapalveluun. 

Ajotietokone kertoi, että akku on entinen. Se vaihdettiin. 

Sitten Kustaviin. 

Kustavin Savipaja


Tässä talossa on aikoinaan käyty koulua. Tässä kaukainen sukulaiseni Volter Kilpi on aloittanut opintiensä. 

Auttaakohan? 

Kannattaisiko vielä liimailla muuallekin lappusia tekstillä "Katse rattiin". 



Opin tänään, että Redgousta saa muitakin autoapuja sinne, missä nuotassa ei ole kaloja.

Autoboheemin on hyvä asua rintamailla moninaisten palvelujen äärellä. 




#auto #akku #asiakaspalvelu #kustavi #kustavinsavipaja #saviastiat #kommellus #vika