Spektaakkeli Napoleonin maihinnoususta Ranskaan matkalla toiseen keisariuteensa

 

Saimme seurata kolme vuotta sitten, kun Napoleon Elban saarelta karattuaan nousi maihin Ranskan Rivieralle lähelle Antibesia.

Oikeasti tämä tapahtui vuonna 1815, mutta tässä tapahtumaa näyteltiin samassa paikassa. 

Napoleon oli tehnyt Ranskan vallankumouksen jälkeen häikäisevän uran sotilaana ja noussut lopulta maan keisariksi. Hän valloitti suuria osia Euroopasta, mutta hänen hyökkäyksensä Venäjälle oli täydellinen fiasko.

Hän jatkoi kuitenkin sotimista, mutta lopulta hänen joutui antautumaan maille, jotka olivat liittoutuneet häntä vastaan. 

Napoleon nimitettiin vuonna 1814 ironisesti keisariksi Toscanan rannikon liepeillä Välimeressä olevaan pieneen Elban saareen, josta tehtiin Elban ruhtinaskunta.  

Vuonna1815 hän siis rantautui noin tuhannen miehen voimin kuvissa näkyvään Golfe-Juaniin, josta hän eteni muutaman päivän aikana Grenobleen. Hän sai puhutuksi häntä pysäyttämään lähetetyt joukot puolelleen. 

Tätä reittiä kutsutaan Route Napoléoniksi.  

Grenoblesta Napoleon eteni Alppien yli Pariisiin. 

Napoleon sai kootuksi melkoisen armeijan. Pariisissa ei vuodatettu verta. Kuningas Ludvig XVIII pakeni ja Napoleon julistautui keisariksi. 

Euroopan suurvallat liittoutuivat Napoleonia vastaan. 

Napoleon aloitti sotaretken Belgiaan.

Kesäkuun 18. päivänä käytiin Waterloon taistelu. 

Me kaikki tiedämme miten siinä kävi. 

Napoleon luopui vallasta. Tähän päättyi "sadan päivän keisarikunnan" historia. 

F. Sandman: Napoleon Saint Helenan saarella
Wikimedia Commons


Napoleon päätettiin karkottaa riittävän kauaksi. Hän vietti lopun elämäänsä Saint Helenan saarella Etelä-Atlantilla ilman poliittista valtaa. Hän kuoli vuonna 1821. 

Sen pituinen se. 





Seuraavaksi vielä otoksia näkemästämme spektaakkelista. 

Napoleonilla on ansionsa Ranskan lainsäädännön kehittäjänä.

Hän on kuitenkin vastuussa lukemattomien ihmisten kuolemasta ja kärsimyksistä. 

Suomen kannalta merkittävää on, että hänen lanseeraamansa mannermaasulkemus vaikutti välillisesti siihen, että Suomesta tuli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Tästä asemasta Suomi ponnistautui myöhemmin itsenäiseksi valtioksi. 

#napoleon #bonaparte #historia #elba #ranska #vallankumous #sota #suomensota #keisari #venäjä #waterloo #diktaattori 

Louhisaaren kartanon pääovesta sisään

 

Linnantupa

Portaali lienee Flemingien ajoilta. Tyylikäs on. 

Alareunassa oleva teksti kertoo, että rakennus on vuodelta 1655 ja Herman Fleming on uudistanut sitä vuonna 1761. 

Flemingien vaakuna.

Nimi paljastaa, että suku lienee flaamilaista alkuperää. 

Louhisaaren tilan varhaisin omistaja on Elin, jonka sukunimeä ei tiedetä. Hän avioitui 1400-luvun puolivälissä asemies Magnus Flemingin kanssa ja tila periytyi sitten polvesta polveen Flemingien suvussa kunnes siirtyi Mannerheimeille 1700-luvun lopussa.

Louhisaaren linnan rakennutti Herman Classon Fleming, oli vaatimattomasti amiraali, kamarikollegion presidentti ja Suomeen kenraalikuvernööri. 

Suomen pinta-alasta oli 1600-luvun puolivälissä kaksi kolmasosaa läänitetty aatelistolle, mikä tuli valtiolle todella kalliiksi, koska verotulot jäivät aateliston käsiin ainakin suurelta osin. Asia päätettiin korjata. Sotimiseen tarvittiin varoja. Herman Fleming joutui johtamaan hanketta toteuttavaa kollegiota ja sai ymmärrettävästi säätyveljien vihat päälleen. Aikomus jäi aateliston vastustuksen vuoksi torsoksi, mutta myöhemmin peräti 80 prosenttia maista palasi kruunulle. 

Noihin aikoihin muuan Staffan Skytt ennusteli ihmisille tulevaisuutta Satakunnassa ja joutui tilille noituudesta, mutta vältti tuomion. 

Pääovi on komea, mutta ei kovinkaan vanha. Ammoin talossa on turvallisuussyistä ollut vain yksi ulko-ovi, mutta palveluväkeä varten on jossakin vaiheessa laitettu toinenkin ovi. 

Tässä on ikivanhaa museotavaraa, johon saa koskea. Uuteen oveen on asennettu vanha lukko ja hantaaki.  

Hilpareita ei ole käytetty satoihin vuosiin. Lienevätköhän nämä varhaisten Flemingien aseita?

Talon ulkopuolelta ei arvaisi, että täällä on holveja. 

Täällä kerrotaan turistien huviksi tarinaa, jonka mukaan joku Fleming olisi pitänyt vaimoaan kaapissa. Todellisuudessa tuossa yläkammiossa on varmaan nukkunut piika, joka on mahdollisesti saanut passauskomentoja läheisestä makuuhuoneesta. 

Isännän työhuone.

Tässä on varhainen nokialainen. Sisäpuhelin.

Ylhäistää maata sopii myydä Ylhäisille. Itse kartano on yhteiskunnan omaisuutta, mutta ympäristö on myyty yrittäjäpari Kaarina ja Taito Ylhäiselle, jotka pitävät turisteille ravintolaa. Pariskunta on reippaasti eläkeiässä, mutta Kaarina apulaisineen meitä palveli. 

#historia #aatelisto #fleming #mannerheim #marski #kartano #ruotsi #askainen #venäjä #ruotsinvallanaika #venäjänvallanaika #suomensuurruhtinaskunta #reduktio

Marskin synnyinpaikassa Louhisaaren kartanossa

 

Ensin täällä olivat Flemingit pitkään ja sitten Mannerheimit. Ensin mainitut 1400-luvulta ja Mannerheimit 1700-luvun lopulta. 

Tässä kuvakatselmuksesssa on otoksia kartanon pihapiiristä ja puistoista. 

Näyttävä kartanorakennus on noussut 1600-luvulla. 

Olin retkellä mukana Saaran ja hänen yhden elämäkertakirjoittajaryhmänsä mukana.  

Leikkimökki on muistaankseni 1800-luvulta. Liekö Pikku-Calle leikkinyt kotia jonkun tutun aatelistyttösen kanssa.

Kylpyrakennuksen takana on aikoinaan ollut meri. 

#historia #aatelisto #fleming #mannerheim #marski #kartano #ruotsi #askainen #venäjä #ruotsinvallanaika #venäjänvallanaika #suomensuurruhtinaskunta