![]() |
| Tama66, Pixabay (https://pixabay.com/photos/cathedral-church-dom-religion-3457933/) |
![]() |
| Tama66, Pixabay (https://pixabay.com/photos/cathedral-church-dom-religion-3457933/) |
![]() |
| Kuva Eva Michálková Pixabaystä |
Saan itseni silloin tällöin kiinni lauseista kuten "Täytyypä kysyä vielä pääministeriltä".
Pääministeri on tietysti rakas vaimoni. Meille 50-luvulla syntyneille on taidettu säätää tehdasasetuksina asenne ylemmyydestä naisia kohtaan. Ylemmyys ei tosin liene paras ilmaus tässä.
Avataanpa tuo lausahdus. Lähtöoletus on tietysti, että mies on perheen pää eikä vaimo missään tapauksessa vertaudu asemassaan pääministeriin, koska mies on tietysti pomo. Se, että käännetään niin sanottuja itsestäänselviä asioita nurinniskoin, on tietysti olevinaan huvittavaa. Sitähän huumorin olemus on. Kun asia käännetään kesken tarinan arvaamattomaan suuntaan, se jostakin syystä naurattaa. Ei ole odotettavaa, että jalankulkija liukastuu banaaninkuoreen, mutta jos niin käy, meitä naurattaa. Toki menemme varmistamaan, tarvitseeko liukastunut apua.
Isäni kertoi joskus, kuinka pojat hänen nuoruudessaan saattoivat kutsua erästä aviomiestä Emäntä-Matiksi, koska hän ei pyhittänyt keittiötöitä vain vaimolleen. Isäni on kotoisin tilalta, joka sijaitsi Laatokan rannalla. Mummoni hoiti keittiöasiat, karjan ja vaatteet. Ukkini työmaat olivat Laatokalla, pelloilla ja talvisin metsässä savotassa. Tällaiseksi roolit olivat vuosisatojen aikana vakiintuneet ja siihen on varmasti syynsä.
Kun olin tuore isä ja olimme käymässä mummolassa, vaihdoin vaippaa pikkuisellemme. Mummoni sanoi, että tuota ukki ei olisi tehnyt. Vasta vuosia myöhemmin olen tullut ajatelleeksi, että kyseessä oli varmaan moite.
Isäni on toisaalta kuvannut vanhempiensa suhdetta siten, että ukki oli perheenpää, mutta mummoni sitä päätä käänteli.
Maailma on muuttunut, mutta asenteet liukenevat hitaasti.
Päätämme tietysti vaimoni kanssa yhdessä tärkeistä asioista. Vaimoni tulkinta on, että minä olen jo päättänyt, mutta kohteliaisuuttani kysyn myös häneltä. Mitäpä tuohon voisi sanoa?
Kun vaimoni taannoin ehdotti muuttamista Turkuun, ammuin idean heti alas. Kun sitten aikani asiaa pohdittuani tulin tulokseen, että ideassa on monia hyviä puolia, voin todeta kirjoittavani tätä tekstiä kotonamme Turussa.
Puolustuksekseni voin sanoa, että kun 70-luvulla muutimme Turusta Helsingin seudulle, se tapahtui siksi, että vaimoni niin halusi.
Menneiltä ajoilta juontavat väheksyvät ilmaukset kuten naistenlehdet, naisen paikka, akkojen puhe, kälätys jne.
Tämän kaiken saattaa selittää Witgensteinin määrittämä ilmiö kielipeli.
Oikeastaan monet noista esimerkkisanoista ovat sujuvasti myös naisten käytössä. Jos naisia on koolla juttelemassa, emäntä saattaa sanoa, että tila on täynnä kälätystä, kieli poskessa tietenkin. Minä tietenkin myöntelisin, koska ymmärrän toki ironisen viestin.
Missä tuollaisia ilmaisuja olisi syytä välttää?
Juhlapuheissa ja asiallisissa kirjoituksissa tietenkin. Samoin myös seurassa, jossa tasa-arvotietoisuus on hyvin symmetrinen.
Tietenkin on muutoinkin osattava olla tahdikas. Dialogiin voi ryhtyä, vain jos kokee, että dialogi varmasti pysyy dialogina.
Historia on tuonut meidät tähän asetelmaan pitkien aikojen kuluessa. Miehet ovat tietenkin surutta käyttäneet valta-asemaansa myös väärin. Kuultuani vaimoni kokemuksista, METOO-liike tuntui hyvin tarpeelliselta. Wokestakin on voi varmaan ottaa opikseen eikä hylätä kirosanana kokonaan.
On hienoa, että naiset voivat nykyään hoitaa maailman vastuulisimpiakin tehtäviä.
Luin jostakin tänään, että mustarastas saattaa hoitaa kolmekin pesällistä poikasia kesässä. Koiras ja naaras tarvittiin. Lisääntymisvietti on voimakas.
Joku asiantuntija totesi tänään, että vähäisen hedelmällisyyden vuoksi Suomen on otettava noin 40 000 pakolaista vuodessa ja että väestökadon kanssa ei voi neuvotella. Poliittinen ilmapiiri ei tunnu oikein suosivan maahanmuuttoa.
Helppo minun on tässä miehenä jaaritella. Olisi luultavasti kauhistuttavaa ajatella, että minun olisi kannettava ja synnytettävä lapsia. Luoja on kuitenkin järjestänyt lisääntymisen tavalla, jolle emme voi mitään.
Mielestäni asiat pitäisi järjestää siten, että naiselle ei synnyttämisestä ja äitiyslomasta koidu minkäänlaisia taloudellisia menetyksiä eläkkeet mukaan lukien. Hänen työsuhteensa ei saa myöskään vaarantua tilanteen vuoksi.
Kukin pari jakakoon hommansa siten kuin hyvältä tuntuu. Minunkin saattaa olla syytä pohtia, olenko jumittunut liikaa menneisyyteen. Minulla on kuitenkin estoni. Pitsinnypläys olisi varmaan hieno harrastus, mutta ei minussa ole miestä sen aloittamiseen.
Kun yrityksiin ja julkiselle sektorille valitaan pomoja, valittakoon aina parhaat sukupuolesta riippumatta.
Jos puhun aivan päättömiä, olkaa hyvät ja laittakaa minut ruotuun.
#tasa-arvo #ihmisoikeudet #naistenasema #sukupuoli #hedelmällisyys #metoo #woke #alistaminen #sovinismi
![]() |
| Kuva Grégory ROOSE Pixabaystä |
Olen potenut jo yli viikon jotakin tuhannen kiertolaistautia.
Alkuun vain nukuin, päivällä unta ja yöllä sitä samaa.
Kuumetta ei juuri ollut, eikä varmaan ole ollut koko aikana.
Välillä on repinyt lihaksia.
Yskiminen ei tunnu loppuvan millään.
Yhtenä päivänä kävin ulkona kuvaamassa pikkulaskiaisriehaa, mutta se ei tainnut olla viisasta.
Olen jatkuvasti väsynyt. Torstaina ajattelin mennä avoimeen studioon taiteilemaan, mutta en jaksanut. Tänään kävi samoin. Eilen olisi ollut kiva osallistua kirjapiiriin, mutta en sitten viitsinyt lähteä kylään yskimään.
Lepääminen on sinänsä tylsää, mutta kun väsyttää, meneehän tuo.
Miksi tämä ei lakkaa? Keuhkoputkentulehdus?
Varmaan syytä mennä valkotakkista tapaamaan.
No mitäpä tässä enempää marisemaan. Tämä nyt on kovin pientä.
#virus #tauti #sairaus #yskä #lääkäri
![]() |
| Harald Sinihammas, Sven Haaraparta ja Knuut Suuri |
Areenassa on kuusiosainen sarja, jossa kerrotaan noista melskeiden, juonittelun ja vallanhimon ajoista. Harald Sinipartaan ja muutamaan muuhun sankariin Geni löytää minulle sukuyhteyden.
Harald Sinihampaalla oli ilmeisesti huonot hampaat, siksi hänelle on jälkeen päin annettu tuo lisänimi. Svenillä oli tietenkin haaraparta ja Knuut sai suuria aikaan. Herrat olivat isä, poika ja pojanpoika.
Riehuivat Tanskassa, Norjassa ja Englannissa.
Harald Siniparta oli Tanskan ja Norjan kuningas (valtakausi 958-986). Hän yhdisti Tanskan ja osan Norjaa.
On merkillistä, että langaton tiedonsiirtotekniikka bluetooth on saanut nimensä Harald Siniparrasta. Tämä vertautuu siihen, että Harald Sinihammas yhdisti kansoja.

Bluetooth-siirtotekniikan logo on saatu yhdistämällä kyseisen kuninkaan nimen alkukirjaimet (Hagall ᚼ ja Bjarkan ᛒ) riimuina.
Harald toi kristinuskon Tanskaan, joskaan ei saanut sitä täysin juurrutetuksi.
Kun Harald oli kääntynyt kristinuskoon, hän aloitti yhteistyön Saksan Otto I Suuren kanssa ja he liittoutuivat. Otto halusi levittää kristinuskoa ja valtaansa pohjoiseen. Otosta tuli myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari.
On epävarmaa, miten Harald kuoli. Tapahtuma saattoi liittyä sisäisiin valtataisteluihin.
Olen minä Genin mukaan sukua tuolle Otollekin, mutta annetaan sen olla.
![]() |
| Emma Normandialainen, Knuut III Hardeknut, Aelfgifu Northamptonilainen ja Harald I Jäniksenkäpälä |
Emma oli kotoisn Normandiasta, joka oli viikinkiseutua. Hän oli kahden kuninkaan puoliso, anglosaksisen Aethereld II Neuvottoman ja tanskalaisen Knuut Suuren. Emma oli vehkeilijä, joka järjesteli asioita taustalla. Hän oli lisäksi kahden kuninkaan äiti, Knuut III Hardeknutin ja jonkun toisen.
#historia #sukuhistoria #suku #sukupuu #myytit #viikingit #keskiaika #polveutuminen #tanska #tanskanhistoria #norja #norjanhistoria #valhalla #birgerjaarli #englanti #englanninhistoria #skandinavia #normandia #haraldsinihammas