Linnantupa
Portaali lienee Flemingien ajoilta. Tyylikäs on.
.jpeg)
Alareunassa oleva teksti kertoo, että rakennus on vuodelta 1655 ja Herman Fleming on uudistanut sitä vuonna 1761.
.jpeg)
Flemingien vaakuna.
Nimi paljastaa, että suku lienee flaamilaista alkuperää.
Louhisaaren tilan varhaisin omistaja on Elin, jonka sukunimeä ei tiedetä. Hän avioitui 1400-luvun puolivälissä asemies Magnus Flemingin kanssa ja tila periytyi sitten polvesta polveen Flemingien suvussa kunnes siirtyi Mannerheimeille 1700-luvun lopussa.
Louhisaaren linnan rakennutti Herman Classon Fleming, oli vaatimattomasti amiraali, kamarikollegion presidentti ja Suomeen kenraalikuvernööri.
Suomen pinta-alasta oli 1600-luvun puolivälissä kaksi kolmasosaa läänitetty aatelistolle, mikä tuli valtiolle todella kalliiksi, koska verotulot jäivät aateliston käsiin ainakin suurelta osin. Asia päätettiin korjata. Sotimiseen tarvittiin varoja. Herman Fleming joutui johtamaan hanketta toteuttavaa kollegiota ja sai ymmärrettävästi säätyveljien vihat päälleen. Aikomus jäi aateliston vastustuksen vuoksi torsoksi, mutta myöhemmin peräti 80 prosenttia maista palasi kruunulle.
Noihin aikoihin muuan Staffan Skytt ennusteli ihmisille tulevaisuutta Satakunnassa ja joutui tilille noituudesta, mutta vältti tuomion.
Pääovi on komea, mutta ei kovinkaan vanha. Ammoin talossa on turvallisuussyistä ollut vain yksi ulko-ovi, mutta palveluväkeä varten on jossakin vaiheessa laitettu toinenkin ovi.
.jpeg)
Tässä on ikivanhaa museotavaraa, johon saa koskea. Uuteen oveen on asennettu vanha lukko ja hantaaki.
Hilpareita ei ole käytetty satoihin vuosiin. Lienevätköhän nämä varhaisten Flemingien aseita?
Talon ulkopuolelta ei arvaisi, että täällä on holveja.
Täällä kerrotaan turistien huviksi tarinaa, jonka mukaan joku Fleming olisi pitänyt vaimoaan kaapissa. Todellisuudessa tuossa yläkammiossa on varmaan nukkunut piika, joka on mahdollisesti saanut passauskomentoja läheisestä makuuhuoneesta.
Isännän työhuone.
Tässä on varhainen nokialainen. Sisäpuhelin.
Ylhäistää maata sopii myydä Ylhäisille. Itse kartano on yhteiskunnan omaisuutta, mutta ympäristö on myyty yrittäjäpari Kaarina ja Taito Ylhäiselle, jotka pitävät turisteille ravintolaa. Pariskunta on reippaasti eläkeiässä, mutta Kaarina apulaisineen meitä palveli.
#historia #aatelisto #fleming #mannerheim #marski #kartano #ruotsi #askainen #venäjä #ruotsinvallanaika #venäjänvallanaika #suomensuurruhtinaskunta #reduktio
