 |
| Kuvakaappaus Kielikellon sivuilta |
Minua ärsyttää, kun joku sanoo kesken suomenkielisen puheen vaikkapa, että "siirrytään nextille levelille" tai "mennään dinnerille".
Kun kieltä halutaan siivota tai varjella, joutuu miettimään, mikä on "oikea" kielen vaihe. Lainoja on saatu muista kielistä kautta aikojen.
Next level ja dinner nyt kuitenkin joutaisivat lehmän koivuun eli hevon kuuseen.
Keskisarjakin hyväksyy lainasanat.
Lueppa nämä umpisuomalaisilta kuulostavat virkkeet:
Raivaan märkää metsää.
En lupaa kultaa enkä kunniaa.
Armaani pakottaa ostamaan keihään, miekan, kirveen ja vasaran.
Äitini, sisareni ja morsiameni ovat saunassa.
Saanko esitellä taloni ja tarhani?
Orpo tyttö kiusaa sairasta porsasta.
Rahvaalle röykkiö rahaa ja ruokaa.
Yksi tovereistani on pappi ja toinen pakana.
Paljastan nyt, että kaikki kaatuvilla kirjaimilla näppäillyt sanat ovat lainoja muista kielistä.
Tunnetusti kielemme on kulkeutunut tänne pitkän ajan kuluessa ilmeisesti Volgan mutkan tienoilta. Esivanhempamme olivat jo tuolloin kosketuksissa indoeurooppalaisiin, joilta on saatu mukaan esimerkiksi sanat orpo, ostaa, porsas ja vasara.
Länteen siirryttäessä suomalais-ugrilaiset kohtasivat baltteja eli muinaispreussilaisia, liettualaisia ja latvialaisia. Tämä tapahtui ehkä 4 000 - 4 500 vuotta sitten. Esimerkiksi sanat metsä, märkä, kirves, tyttö, sisar, morsian talo ja tarha ovat kaikuneet keskuudessamme sen koommin (kyllä, kyllä, oikeakielisyyttä olisi vain käyttö kieltosanan yhteydessä).
Vuodet vierivät. Noin 1500 - 1000 eKr. aloimme saada tartuntoja myös germaaneilta. Sanat armas, hallita, raha, röykkiö, sauna, kulta, kunnia ja äiti ovat noista päivistä alkaen koristaneet puhettamme germaanisina lainoina.
Venäjäkin on antanut meille sanoja, vaikka nämä lainat lienevät aika tuoreita verrattuina muihin yllä esitettyihin. Näitä ovat muun muassa toveri, pappi ja pakana.
Ruotsista olemme saaneet muun muassa housut, apinan ja hatun. Saamesta tulevat tunturi, kenttä ja nuotio. Italian tuomisia ovat passi, kassa ja makaroni. Espanja on lahjoittanut paraatin ja karamellin.
Asia on pihvi, sanomme. Englannista se pihvi tietysti on peräisin. Sikäläiset lainat ovat kielemme nuorta kerrostumaa.
Inflaatio, organisaatio, depressio, prosessi ja muut vastaavat ovat varmaan tulleet jäädäkseen.
On todella vaikea sanoa, miten kieltämme voitaisiin suojella. Sanojen käyttöä ei voida oikein ohjailla. Kun uusia ilmiötä ilmaantuu, voidaan tietysti pyrkiä priorisoimaan kotoperäisiä sanoja, mutta ei se helppoa ole.
Muistan aikaa, jolloin tietotekniikka oli nuori ilmiö. Softwaresta, harwaresta ja processorista haluttiin käytettävän ilmauksia pehmo, kovo ja suoritin. Ovatko tuttuja?
Minä en keksi keinoja, miten kielen suojelu pitäisi toteuttaa ja mihin sillä pitäisi pyrkiä. Mission impossible?
Ehkä sitä ei juuri tarvitsisi tehdäkään. Ehkä kieli on omalakinen elävä vyyhti, jota ei juuri voi ohjailla.
Keskisarjan moite esimerkiksi sairaalan osastojen merkitsemisestä vain englanniksi on mielestäni aivan aiheellinen.
Niin, entäs brändit? Se ansaitsisi oman artikkelinsa.
Ajatelkaa, että Turussa toimii liikkeet Housumies, NP Housukauppa ja Housumaailma.
#kielenhuolto #lainasanat #suomalaisugrilaiset #anglismit #suomalaisugrilainen #balttilainen #keskisarja #teemukeskisarja #perussuomalaiset #politiikka #suomenkieli
anastotyössä oli kaksi eriävää pyrkimystä. Toiset halusivat kansainvälistää eri alojen termistön viestinnän tehostamiseksi yli kielirajojen. Toisten pyrkimyksenä oli taas luoda omapohjainen sanasto, mikä mahdollistaisi asioiden helpomman omaksumisen ja sitä kautta viestintä suurelle yleisölle helpottuu. Myös esimerkiksi ranskan kielessä termistö on paljolti omapohjaista.[10]
Suomessakin on 1800-luvulta lähtien, osittain jo aikaisemminkin tullut käyttöön suuri joukko latinalais- ja kreikkalaisperäisiä, kansainvälisiksi tulleita sanoja. Useimmiten ne ovat kuitenkin tulleet muiden kielten, aikaisemmin yleensä ruotsin, joskus myös saksan, mutta nykyään tavallisimmin englannin välityksellä. Tällaisia latinalais- ja kreikkalaisperäisiä sanoja on suuri joukko käytössä varsinkin tieteellisinä termeinä, mutta myös esimerkiksi poliittiseen ja yhteiskuntaelämään liittyviä lainasanoja on runsaasti. Varsinkin alkuvaiheessaan monet niistä olivat yleensä vain korkeasti koulutettujen tuntemia ja niitä sanottiinkin sivistyssanoiksi.
Pääasiassa ruotsin välityksellä suomeen on tullut muistakin kielistä peräisin olevia kansainvälisiä, useimmissa eurooppalaisissa kielissä käytettyjä sanoja. Ranskasta suomeen ovat lainautuneet esimerkiksi sanat terassi, marinoida, kulissi ja essee, kun taas saksalaisperäisiä ovat muun muassa aspiriini ja plankton. Italialaisperäisiä ovat esimerkiksi kassa, altto, passi ja makaroni. Espanjasta ovat taas lainautuneet muiden muassa sanat karamelli ja paraati.[10]
Viime aikoina selvästi eniten lainasanoja on suomeen tullut englannista. Suomi on ollut englannin kanssa suorassa yhteydessä vasta vähän aikaa. Vanhemmat englantilaiset lainat pyrittiin mukauttamaan suomeen oman mallin mukaan, kuten pihvi (engl. beef). Uudempia kieleen mukautuneita sanoja ovat esimerkiksi hitti ja jeeppi, kun taas alkuperäisen asunsa säilyttäneitä tai hiukan muuttuneita sanoja ovat muun muassa cowboy ja happening.[10]
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)