Erottavatko lehmät hyvän ja huonon musiikin toisistaan?

 

Kuvakaappaus videosta

Serenading My Cows with 6 Trombones

Tässä videossa on jotakin koskettavaa. Panee miettimään, kuinka paljon lehmissä ja ihmisissä on yhteistä. 

Videon alku on arvattava, mutta lopussa tapahtuu jotakin hyvin yllättävää. 

Miten lehmien käytöksen voisi selittää?

Vai onko tämä jokin harjoiteltu näytelmä?

#luonto #lehmät #musiikki #musikaalisuus #aistit #vasket #torvet #yllätys

Flyygeli helähteli ja urut jyrähteli tänään Turun tuomiokirkossa

 

Kuva vuodelta 2023Pi

Kerroin hiljattain, että olimme Naantalin kirkossa kuuntelemassa, kuinka Iida-Leena Sorsa ja Riina Rautakoski sulauttivat pianon ja urut tuottamaan epätavallisen kauniin konsertin (Kaksi kohtaamista, joissa keskustelut ulottuivat hyvin kauaksi).

. 

Tänään sama toistui kansallispyhäkössämme osana Tuomiokirkon kesämusiikkisarjaa. 

Nyt Iida-Leenalla ja Riinalla oli käytössään flyygeli ja kirkon etuosan urut. 

Ison katedraalin pitkä kaiku teki oikeutta esitykselle. Flyygelin ääni kantoi ihmeen hyvin urkujen soinnin rinnalla. 

Tässä  kaksi osaa Edvard Griegin Henrik Ibsenin näytelmään säveltämästä musiikista: 

Anitran tanssi

Vuorenkuninkaan luolassa

#turku #turuntuomiokirkko #duetto #urut #flyygeli #sovitus #musiikki #konsertti #turunjakaarinanseurakunnat #kirkko #seurakunta 

Vatsastapuhujista olen kuullut, mutta että joku osaa laulaa vatsasta

 

7:23

Tässä perinteinen show. Kevin Johnson ja kaksi puppettia. 

Aivan riittävän ällistyttävää. 

2:29

Osataan sitä Suomessakin.

Ari Lauanne

Mistä  ihmeessä tässä on kysymys?

Wikipedia tietää:

"Vatsastapuhuminen eli ventrilokvismi on taito, jossa henkilö on opetellut hallitsemaan suunsa lihaksia niin hyvin, että kykenee puhumaan liikuttamatta lainkaan ulospäin näkyviä lihaksia. Vatsastapuhumisessa käytetään apuna kasvonilmeiden vaihtelua. Tyylisuuntaa käytetään lähinnä humoristisissa tarkoituksissa. Monilla vatsastapuhujilla on mukanaan käsinukke, jonka kanssa he keskustelevat ja nuken repliikit tulevat tällöin vatsastapuhuttuina."

Ja nyt sokerit pohjalla!

4:46

Espanjalainen Celia Muños laulaa vatsastaan – tai eihän ääni oikeasti vatsasta tule – ja hämmästyttää tässä esityksessä peräti ilman nukkeja. 

"Lahjat ovat moninaiset."

#ventrilokvismi #vatsastapuhuminen #show #viihde #taito #lahjakkuus #kyky #hämmästyttävä #uskomaton #illuusio #harhauttaminen #esitys

Tältä Kökarissa näyttää

 

Tervetuloa ajelulle. Yhtä lukuunottamatta lyhyitä videovälähdyksiä Kökarin maisemista. 

9 s.

Saavutaan Kökarin satamaan.

10 s.

Punainen mökkeröisemme Klobbarsissa.

20 s.

Rantaa

23 s.

Kalasatama

13 s.

27 s.

Hellsön kylää

21 s.

16 s.

16 s.

22 s.

13 s.

1:26

Pidempi pätkä. Saavumme Finnön puolelta sillan yli Karlbyhyn, joka on kunnan keskusta. Sillan jälkeen vasemmalla oleva punainen talorykelmä on Brudhäll Hotel. Karlby jää tien vasemmalle puolelle. Pysähdymme Kökarin ainoan kaupan eteen, joka osoittautuu olevan kiinni. 

Mitä ihmettä tarkoittaa "obemannad" tässä yhteydessä? Sisältä tuli joku pariskunta. Olisiko kauppiaan saanut paikalle soittamalla?

17 s.

17 s. 

28 s.

Videon lopussa vilahtaa Kökarin paloasema. 

21 s.

21 s. 

6 s.

Aika karua. 

Tässä yleiskuvaa Kökarista. 

Palataan aiheeseen. 

Erittäin hyvä terveyskeskuskokemus tänään

 

Miten asiat voivat sujua näin hyvin haukutusssa julkisessa sairaanhoidossa?

Minulla oli kipu - hirrrvittävä kipu, mutta aletaanpa alusta. 

Kävimme äitienpäivänä Halistenkoskella.

Tässä Aurajoen kuohuja:

Näit tuossa etualalle melkoisia kivenlohkareita. Minä tapani mukaan filmasin koskea sieltä ja täältä. Noilla kivillä kaaduin, löin pääni rauta-aitaan ja selkäni ties mihin. 

Selvisin kuitenkin eteenpäin, mutta pahin oli tulossa. 

Kivut kävivät ankariksi, mutta olen sinnitellyt. Ajattelin, että aika hoitaa. 

Liikun varovasti, mutta silti arvaamattomissa asennoissa iskee kauhea kipupiikki selkään. Sängystä nouseminen oli tänä aamuna hyvin hankalaa, tuntui lähes mahdottomalta. Jotenkin kivuliaasti hivuttamalla selvisin. 

Minusta tuntui, että minulla on selässä jokin tietty lihas, johon isku oli osunut. Ollessani seisaallaan, jokin aivan mitättömän pieni liike voi laukaista tulisen tuskan selässä. 

Kävelin tänään vaivalloisesti Keskustan terveysasemalle muissa asioissa. Se on kivenheiton päässä kodistamme. Olin varannut ajan piikitykselle, jonka joudun ottamaan kuuden viikon välein. Johtuu syöpähistoriastani. 

Kaksi hoitajaa toimitti asiaa. Toinen oli kai aloittelija ja toinen tukena. Auttoivat ystävällisesi minua selviämään toimenpiteestä, kun huomasivat tuskaisuuteni.

He alkoivat ehdotella, että varaisin huomisaamuna ajan lääkärille tai että menisin jo tänään päivystykseen.

Huomasin toisen kirjoittelevan verkkoon ja päättelin, että sinne kuvataan tilannettani. Mainitsin asiasta. Kävi ilmi, että he viestittelivät alakertaan selvittääkseen, voisinko tavata lääkärin jo paikan päällä. Sanoivat, että lääkäri voisi tulla samaan tilaan, jos olen kovin tuskainen. Arvelin selviäväni alas. 

Järjestely onnistui ja siirryin ala-aulaan odottamaan. 

Jonkin ajan kuluttua olin kahden hoitajan pakeilla tai oikeastaan toinen oli harjoittelija. Minua haastateltiin. Kohta sanottiin, että lääkäri tulee minuutin päästä, mikä voi tosin käytännössä olla viisi minuuttia. Hän tuli hyvin pian. 

Lääkäri haastatteli ja sanoi sitten, että minun pitäisi mennä Turunmaan sairaalaan kuvattavaksi. Lääkäri sanoi soittavansa kuvauksen jälkeen. Tosin voi mennä seuraavaan päivään. Ilmeisesti kuvan piti käydä jossakin lausunnolla.

Sain vielä kipupiikin ennen lähtöäni. 

Minua kehotettiin menemään taksilla. Lupasin, ja minulle tilattiin kyyti. 

Ilmoittauduin Turunmaan sairaalan röntgeniin. Aluksi oli pieni hämmennyksen hetki, koska minut oli erehdyksessä kirjattu väärään paikkaan. Asia oli pian korjattu ja siirryin odottamaan.

Odottelin seisaallani liikkumista välttääkseni. Jonkin ajan kuluttua minut kutsuttiin sisään. Sain saman tien kipukohtauksen, joten kutsujalle selvisi heti, missä mennään. 

Kaksi henkilöä palveli. Auttelivat minua huomaavaisesti. Kuvat otettiin. Sain apua lenkkareiden laittamiseen. 

Siirryin taksilla kotiin. 

Asetuin nojatuoliin kivuttomaan asentoon läppärini pariin.

Aika pian lääkäri soitti. Kuulin, että 11. rintanikamani on vaurioitunut. Juuresta puuttuu kolmasosa.   

Kysyi onko kipupiikki auttanut. En ollut huomannut erityistä muutosta. 

Kuva kalhh Pixabaystä

Nikaman pitäisi luutua kolmessa viikossa. Lääkäri kehotti ottamaan tarvittaessa yhteyttä ajanvaraukseen tai menemään päivystykseen. 

Hän määräsi minulle kolmiokipulääkettä.

Lääkäri aikoi järjestää minulle myös TT-kuvauksen. Minulle soitetaan asiasta. 

Kuva G.C. Pixabaystä 

Olisinko voinut saada missään tämän parempaa palvelua?

Loppukevennykseksi video Halistenkosken kalaportaista: 

Ranska on sekaisin tänään

 

Kun ranskalaiset todella vastustavat jotakin, he protestoivat niin, että varmasti tuntuu.

Tänään on kansallinen mobilisaatiopäivä, josta johtuen kotikatumme Avenue Jean Jauréskin jumittaa (kuva yllä).

Kyseessä kahden kovan kaksintaistelu, Macron vastaan kansa. Presidentti on päättänyt nostaaa eläkeiän 64:än, mitä ei sulateta. 

Liekö Macron aikeissa uhrata jopa seuraavan kautensa asian hyväksi.

Protestimarsseja on järjestetty ympäri maata.

Poliisit ohjaavat rannan puoleisen risteyksen liikennettä. Vasemmalle Nizzaan johtavan tien rannanpuoleinen kaista on tukossa. Siksi sinne aikovat autoilijat ohjataan kotikadullemme ja sieltä hitaammalle Avenue de Nicelle. 

Onkohan poliisitkin mukana protestissa, kun tuo kaista on pois käytöstä. Sitä pitkin pääsisi muutaman kilometrin päässä olevalle lentoasemalle, jonka kohdalla on ollut protestimarssi. Siitäkö tukos johtuu? Protestoijat ovat kuitenkin edenneet päinvastaiseen suuntaan.  

Osaa lento-ja junavuoroista ei toteuteta. Opettajat ja virkahenkilötkään ei kaikki ole töissä. 

Liikenne rantatellä (Promenade de la Plage) Antibesin suunnalta tännepäin on jumittanut niin pitkälle kuin silmä on kantanut. 

Nyt kello tulee puoli kolme ja rantakaista Nizzaan on auki. Poliisit ovat kaikonneet. Tilanne rauhoittuu.

Tämä on Ranska. 

Kuvat ja videot olen filmannut parvekkeeltamme.

Bonne journée!

Au revoir

Vielä Napoleonia - soppatykki, sotaseppä ...

 

11 s.

Sotaseppä puuhissaan.

14 s.

Koreita herroja soppatykillä.

Tämä on julma, mutta varmaan todenmukainen.

19 s.

Joku muinainen peli tai leikki. 

43 s.

Tättärää ja Napoleonkin mukana. 

44 s.

Ain laulain sotaan mee ...

22 s.

Luurankoherroja ja tykinruokaa. 

Gauche, gauche ... (Vasen, vasen ...).

17 s.

Ja vielä kerran tinasotilaita ja vähän muitakin, jos jaksat katsoa.  

Napoleon-näytelmä päättyy tähän. 

Bonne journée!

Au revoir

Lisää Napoleonia

 

36 s.

Punahousuisuus taitaa olla krenatöörin merkki. Tässä tuntuvat olevan vähän hukassa.

46 s.

Tram, tram, tram ...

Pii, paa, poo ...

Tram ...

20 s.

Sehän on itse N!

6 s.

Alikersanttiko?

18 s.

Harmaahapsia ...

19 s.

Ja nuoria miehiä ...

On se hyvä, että tämä on vain leikkiä.

24 s.

Profiileja

36 s.

Lisää tykinruokaa - onneksi ei oikeasti.

Kiitos kun jakroit katsoa!

Bonne journée

Au revoir

Napoleon nousi maihin Ranskanmaalla - videoita

 

Klikkaaamalla saat videot näkymään suurempina:

8 s.

Vene on "laivan" luona. 

9 s.

Odottelu jatkuu. Napoleon on veneessä.

22 s. 

Napoleon on rannalla.

64 s.

Napoleon marssii leiriin. Joukot seuraavat. Rumpu pärisee.

23 s.

Naisia rannalla. 

12 s.

Leirissä

6 s. 

"Laiva" ja vene lähdössä.

17 s.

Armeija marssii.

10 s.

Muotoon.

14 s.

Muotoon.

9 s.

Liikkeelle

Minulla on tästä vielä materiaalia. Saatan laittaa lisää. 

Bonne journée!

Au revoir

Vielä isompia aaltoja videoilla

 

Kun aallot kasvoivat eilen vielä mahtavammiksi, oli pakko lähteä taas kuvaamaan. 

Tässä on tällä kertaa kunnon pläjäys. Kukin katsoo sen verran kuin tuntuu mukavalta. 

Ota hyvä asento ja nauti!

Jäikö kohina soimaan korviin?

Au revoir

Mahtavia aaltoja videoilla

 

Tänään on ollut navakka tuuli ja aallot sen mukaiset. 

Luonnonvoimien katsomisessa on jotakin terapeuttista. 

Ota mukava asento, rentoudu ja nauti aaltohetkistä

27 sek.

25 sek. 

27 sek.

24 sek. 

50 sek.

22 sek.

Kiukkuiset tiirat häätivät joutsenet ja minut (videoita)

Sain seurata äskettäin Turun saariston Norrskatassa, kuinka ankarasti tiirat suojelevat poikasiaan. Joutsenet olivat avuttomia, kun tiirat hyökkäsivät, vaikka olivat paljon suurempia.

Joutsenet joutuivat kääntymään takaisin.

Tiiran poikanen oli aidatun pation edessä olevassa kivikossa.

Kun menin patiolle, tiirat tekivät minulle selväksi, että sille ei ole nyt asiaa.

Keltaliivejä asialla

Olin tulossa runsas pari viikkoa sitten lenkiltä tilapäiseen kotiimme, kun kohtasin mekkalan yhdellä Antibesin keskustan pääkaduista. Kadun varrella näytti olevan presidentti Macronin kansalaisliike La République En Marchen toimisto.

Ranskassa pidetään maaliskuussa kunnallisvaalit. Toimistossa oli ilmeisesti kampanjoimassa En Marchen ehdokas François Zema. 

Tulkitsen tilanteen niin, että keltaliivit olivat järjestäneet mielenosoituksen paikalle, koska vastustavat presidentin uudistuksia. Porukka ei ollut iso. Keltaiset liivit oli vain osalla. Ympärillä tilannetta seurasi ohikulkijoita, osa varmaan turisteja (kuten minä). Paikalla oli myös joukko poliiseja. 

Olen kuunnellut Annastiina Heikkilän kirjaa Miksi Ranska raivoaa? Macron ja keskiluokan kapina. Ranskassa toimiva toimittaja kertoo siinä seikkaperäisesti viime vuosien tapahtumista. Presidentti on yrittänyt ajaa uudistuksia läpi maan talouden vahvistamiseksi ja myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kuten tunnettua keltaliivit ovat järjestäneet raivokkaita kampanjoita ja saaneet paljon tuhoa aikaan. Presidentti on yrittänyt ottaa heidän vaatimuksiaan huomioon ja siten rauhoittaa mellakoitsijoita. Toistaiseksi hän ei ole täysin onnistunut. Keltaliivit ilmeisesti haluavat saada presidentin viralta. 

Paikalla ollessani läheltäni meni pitkätukkainen henkilö. Joku poliiseista pani hänet merkille. Poliisi tarttui häntä käsipuolesta ja aivan apuna oli kaksi muutakin poliisia. Henkilö vietiin hyvin määrätietoisesti sivuun. Hän saattoi olla joku, joka on aikaisemmin riehunut vastaavissa tapahtumissa tai muutoin niin sanotusti poliisin tuttu. 

Pikainen vierailu Marseillessa 2 - videovälähdyksiä kaupunkikierrokselta

Kuten kunnon turistit menimme toisena Marseillen päivänämme turistibussikierrokselle. Näiden videoiden avulla pääset mukaamme. Kun klikkaat videon oikeaa alanurkkaa, saat videon näkymään koko ruudun kokoisena.

Sataman sanotaan olevan Marseillen toiseksi tärkein nähtävyys. Kierroksemme alkoi suojaisan satama-altaan pohjoisrannalta ja kiersi sen ympäri.

Tultuamme satama-alueelta matkamme jatkui meren rantaa myötäellen etelään.

Selostuksessa kerrottiin, että Marseille kärsi rutosta 1700-luvun alkupuolelle. Kataloniassa luultiin kaikkien marseillelaisten kuolleen, joten sieltä muutti paljon väkeä Marseilleen.

Aleksandre Dumas sijoitti romaaninsa Monte-Criston kreivi sankarin kärsimään tuomiota Marseillen edustalla olevaan saareen.

Rantatien jälkeen bussimme lähti kiipeämään rinteellä risteileviä teitä kohti kauaksi näkyvää katedraalia.

Auto seisahtui toviksi ei kovinkaan kauaksi katedraalista. Emme lähteneet kiipeämään nähdäksemme sen läheltä.

Ajoimme kierroksen jälkeen taksilla hotellille. Tämä oli kolmas kerta, kun käytimme taksia Marseillessa. Matkat eivät olleet kovin pitkiä, mutta hinta tuntui silti kohtuulliselta. Jäi jokaisella kerralla alle kymppiin. Tuntuivat veloittavan mittarin mukaan. 

Marseille on omintakeinen kaupunki kuten moni muukin Ranskan keskuspaikoista. Suuruus saa sen tuntumaan hieman kolkolta. Kesällä se on varmasti kuhisevan värikäs paikka. 

Palasimme junalla Antibesiin. Osalla matkaa rata kulki viehättävästi meren tuntumassa. Tämänkertainen tilapäinen kotipaikkamme tuntui kirkonkylältä Marseillen jälkeen.

Pikainen vierailu Marseillessa 1

Sovimme siirtoauton omistajien kanssa, että ajamme auton Marseillen lentokentälle, josta heistä toinen hakee sen jatkaakseen sitten matkaa kohti Espanjan etelärannikkoa. Saimme näin kimmokkeen tehdä yhden yön vierailun Ranskan toiseksi suurimpaan kaupunkiin, jossa emme ole ennen käyneet.

Ajomatka sujui hyvin mainiota moottoritietä. Lyhyen kohtaamisen jälkeen jatkoimme vaimoni kanssa bussilla matkaa kohti Marseillen keskustaa. Etäisyyttä oli noin 25 kilometriä. Koko matka oli kaupunkiympäristöä, mikä kertoo asutuskeskittymän koosta. Ympäristö mukaan lukien asukkaita on noin puolitoista miljoonaa. Paikoitellen näimme valtavia asuntokolosseja. Kaupunkimaisema vaikutti jollakin tavoin espanjalaiselta.

Bussimatka sujui yllättävän nopeasti. Saavuimme keskustan rautatieasemalle, joka on iso ja moderni. Ylläolevalla videolla on tunnelmapala sieltä. Hotellimme on aivan aseman vieressä. Asetuimme taloksi.

Iltapäivä oli ehtinyt jo pitkälle, kun lähdimme tutustumaan kaupunkiin. Lähdimme kulkemaan varjoisia katuja alas satamaa kohti. Näkemämme vahvisti asian, josta olin jo lukenut. Kaduilla oli runsaasti ihmisiä. Väki oli etnisesti voimakkaasti afrikkalais- ja arabitaustaista. Melkein kaikki olivat miehiä. Vaimoni tunsi olonsa tukalaksi, koska hänelle vilkuteltiin silmää.

Saavuimme leveälle bulevardille. jonka ravintolat olivat yhä nimiltään itämaisia kuten Ankara Grill ja Istanbul City Kebab. Etsimme ruokapaikkaa, mutta vaimoani arvelutti vatsansa puolesta emmekä menneet mainittuihin paikkoihin. Siirryimme läheiseen kauppakeskukseen ja ilmapiiri muuttui hetkessä länsimaiseksi. Sen ravitsemuslaitokset olivat kuitenkin jo sulkemassa, joten jäimme ilman syötävää.

Ilta oli jo pimentynyt, emmekä olleet vielä selvinneet satamaan. Se kuuluu olevan kaupungin merkittävin nähtävyys. Ajoimme taksilla takaisin hotellille ja menimme rautatieasemalle etsimään ruokailupaikkaa. MacDonald's oli auki, mutta ei houkutellut meitä. En pidä heidän kehittämästään asiointiprosessista, jossa tilaukset tehdään suurella ruudulla ja sitten jonotetaan niiden valmistumista. Onneksi löysimme aasialaistyylisen ravintolan, jossa nautimme maukkaat wokkiannokset.

Yllä toinen tunnelmapala asemalta. Kuulet kuinka yhdessä sivusyvennyksessä joku mies soittaa toivottoman epävireistä pianoa. Huomasin saman soiton kuuluvan taustalla myös aikaisemmalla videolla.

Huomenna aiomme tutustua kaupunkiin paremmin ennen kuin palaamme junalla Antibesiin.

Vaikuttavaa katseltavaa

Eipä näihin juuri lisäämistä. Eilen kuvasin lenkilläni.

Villa et Jardins Ephrussi de Rothschild

Nimestä Rothschild tulee varmasti useimmilla mieleen raha ja varakkuus. Kyseessä onkin maailman ehkä tunnetuin pankkiirisuku.

Kävimme eilen vaikuttavassa paikassa, joka liittyy Rotschildeihin.

Suvun kantaisä oli Mayer Rotschild, joka eli 1744-1812. Hän osasi tehdä rahaa ja niin osasivat hänen viisi poikaakin, jotka perustivat pankkeja eri puolille Eurooppaa. Joku Rotchild on rahoittanut autonomian ajan Suomeakin, kun muut mahdolliset lainoittajat eivät maahamme luottaneet.

Yksi Mayerin pojista asettui Pariisiin. Hänen pojantyttärensä Béatrice de Rothschild (1864-1934) meni naimisiin erään toisen juutalaistaustaisen pankkiirisuvun edustajan, Maurice Ephrussin, kanssa. Tämän suvun jälkeläinen Edmund de Waal on kirjoittanut sukuhistorian "Jänis jolla oli meripihkan väriset silmät", joka kertoo Ephrusseista käyttäen punaisena lankana erään suvun edustajan hankkiman japanilaisen pienoisnukkekokoelman vaiheita.

Avioliitto päättyi eroon vuonna 1904. Seuraavana vuonna Béatricen isä kuoli ja tytär peri valtavan omaisuuden. Béatrice rakennutti tämän palatsin ja sen hienon puutarhan Saint-Jean-Cap-Ferratiin, joka on Nizzan jA Monacon välillä. 

Béatrice keräsi taidetta ja tämä palatsi onkin upea paikka teosten esittelyyn. Elämänsä lopulla hän lahjoitti koko kiinteistön Académie des Beaux-Artsille. Puistossa kulkiessa tulee mieleen, että hän varmaan keräsi kasvejakin. 

De Waalin kirja kannattaa muuten lukea. Se on syvä luotaus Euroopan historiaan ja kulttuuriin. Se on myös surullinen kertomus siitä kuinka juutalainen suku yritti sulautua täydellisesti yhteiskuntaan, mutta eivät onnistuneet.

Tälläkö Béatricea kuljetettiin hänen puutarhassaan? No ehkä se on keräilyesine. 

Puutarhan suihkulähteet kytkeytyvät päälle säännöllisin väliajoin. Klassinen musiikki soi taustalla. Jos haluat tunnelmoida hetken, klikkaa alla olevaa videolinkkiä.

Lähettyvillä on toinenkin kulttuurikohde, jossa tosin emme vierailleet. Villa Keryloksen rakennuttivat antiikin kreikkalaiseen tyyliin arkeologi Theodore Reinach ja hänen vaimonsa Fanny, jonka äiti oli omaa sukua Ephrussi ja Maurice Ephrussin sisko.