Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

lauantai 31. joulukuuta 2022

Oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta kaikille

 

Kuva blizniak Pixabaystä

Huomenna jatkamme matkaa. Vähän paljolta tuntuu yhden päivän urakaksi, joten ehkä yövymme Grenoblessa tai jossain. 

perjantai 30. joulukuuta 2022

Sveitsiin

 

Näkymä hotellin ikkunasta


Baanaa, baanaa ja baanaa ...


Saksassa näyttää olevan runsaasti tuulimyllyjä. 

Tänään en ollyt aamupäivällä yhtä väsynyt kuin eilen. Ajoin kunnon rupeaman ensimmäiseen taukoon mennessä ja tuntui siltä, että en jaksa jatkaa. Huilaaminen virkisti kuitenkin ja sitten eteenpäin. 

Välillä oli ruuhkaista. Liikenne sumppuuntui ja hidastui. Kärsivällisesti eteenpäin. 

Ajaminen Saksassa ei ole moottoriteillä yhtä villiä kuin ennen, jolloin sai ajaa niin kovaa kuin uskaltaa melkein missä vain. Nyt on ihan oikeita rajoituksia. Mutta välillä tulee vastaan merkki, joka ilmoittaa 120 rajoituksen loppuvan eli hanaa!

Skarppina pitää olla. Kaistaa on syytä vaihtaa tilanteen mukaan. 



Kahvipaikat tuntuvat olevan toistensa kopioita. Pienempiä kuin ABC:t Suomessa, mutta huoltoasemapalveluja ehkä enemmän. 


Pidimme toisen tauon, kun matkaa oli satakunta kilometriä jäljellä. Sitten pinnistelin lopun.

Tiesimme, että tarvitsemme Sveitsissä maksullisen tarran tuulilasiin, jotta saamme ajaa käkikellomaassa. Ajattelin, josko sellaisen saisi Saksan puolelta huoltoasemalta. Ajauduimme kuitenkin rajalle. Siellä oli vastassa rouva, joka myi meille kyseisen tarran 40 frangilla ja liimasi sen tuulilasiimme. Sillä voi ajaa nyt ja koko ensi vuoden Sveitsissä. 




Nyt olemme Pratteln-nimisessä paikassa lähellä Baselia. Olemme täällä kaksi yötä ystävämme luona. 

Huomenna vierailemme Ranskan puolella eräässä suomalaisperheessä, mutta sinne kuuluu olevan vain parinkymmenen minuutin matka. 

Ihanaa, että saan nyt levätä. 

torstai 29. joulukuuta 2022

Saksaan

 

Tältä näytti keli aamulla Tanskassa

Kuskia väsytti aivan hirmuisesti. Tuntui että väkisin nukahdan. 


Rødby

Kiva että jonottajia on muistettu ...

... paitsi että juuri nyt ...


Onneksi lauttamatka kesti puolisen tuntia. Sen jälkeen ajaminen jo sujui. Punnertelin sitten kunnon siivun. 

Tuonne jäi Rødby

Tuolla häämöttää Saksa

Puttgardeniin

Vihertää

Taukopaikka

Olimme viime yön Radisson-hotellissa, joka kuulostaa hienolta minun korvissani. Ilta-aterialla  ravintolan tarjonta oli kuitenkin etupäässä burgeriannoksia. Sellaiset söimme,

Tuolla taukopaikallakin on Burger Kingin valikoima ja vieressä paistinperunoita/uuniperuna kera makkaran tai lihan. Taisi jotakin muutakin pikatyylistä olla tyrkyllä. Vessakäynnistä joutuivat asiakkaatkin pulittaa euron ja tankkaus piti käydä sisällä maksamassa. 

Olemme nyt hotellissa Göttingenissä. Päivä ajosuoritukseksi kertyi lähes kuusi sataa kilometriä. 

Tunnustan, että jaksamisen äärirajoilla mennään. 

Saa nähdä miten huomenna sujuu. Seuraavaan etappiin Baseliin onvähintään saman verran ajoa kuin tänään. Siellä voimme ystävämme huomassa viettää pari yötä. 

Jaksaa jaksaa ...

keskiviikko 28. joulukuuta 2022

Tervehdys Tanskasta


Saavuimme viime yönä Viking Gracella Åbosta Stockholmiin. Sattui mukavasti, kun nuorempi tyttäremme oli perhekuntineen samassa laivassa matkalla Norjaan kavereita tapaamaan. Yhdessä pistelimme pizzaa laivan ravintolassa.

Päästiin aika varhain laivasta ja sitten vain baanalle kohti Helsingborgia. 

Alkuun oli aika hyvä keli, mutta sitten alkoi näyttää tällaiseltä:



Ajaminen oli välillä todella raskasta, kun erityisesti sisäkaistalla oli loskaa. Sai olla tarkkana ratissa. Olin jo todella väsyksissä, mutta tauot huoltoasemilla auttoivat.

Reitin lähettyvillä oli ainakin kolme köpingiä. Linköpingin kohdalla tuntui olevan aikaisempaa enemmän lentokoneita betonivarsien päissä. Varmaan ne jo olivat pari vuotta sitten, mutta nyt huomasin, että niitä on aika monta. Kai niitä on Linköpingissä sitten tehty. 

Reitti tuo Vätternin itäpuolta. Vastaranta näkyy hyvin. Järvi näyttää yllättävän kapealta. 

Jossakin siellä oli tuttu rauniolinna, johon kauan sitten tutustuimme, kun olimme lasten kanssa reissun päällä. 

Loppupäässä keli taas suosi.  

Lauttamatka Helsingborgista Helsingöriin kesti ehkä varttitunnin. 


Helsingborg

Tanska näkyy

Helsingborg


Vaimo varasi matkalla meille majoituksen Park Inn Radissonista Köpiksen liepeiltä. Ehdimme perille hämärtymisen tienoilla. Nyt lataamme itseämme huomiseen koitokseen.  

Tuli aikamoinen ajourakka syöpäläiselle. Katsotaan miten pitkälle huomenna jaksetaan. 



lauantai 24. joulukuuta 2022

Joulutervehdys

 

Kuva Alexa Pixabaystä 


Mikään ei ole ennallaan tämän vuoden jälkeen. Tai oikeastaan nyt vasta kaikki ovatkin ennallaan. Naamiot ovat pudonneet. Maailma onkin arvaamaton ja julma. Ei kovinkaan kaukana meistä suurvalta harjoittaa keskiaikaista sodankäyntiä. Aikaisemmin pahuus oli toteutunut niin kaukana meistä, että se jäi meiltä huomiotta. 

Ukrainalaiset kokevat evakkoina, sotaleskinä ja -orpoina samaa kuin isäni, mummoni ja äitini aikoinaan. 

Maailma ei ollutkaan kehittymässä demokratian kautta parempaan. Tosin äärimmäinen köyhyys on vähentynyt.

Kuolema voi kohdata kenet vain ja milloin vain.

Onko kaikki siis pelkkää sattumaa, kuten eksistentialistit ajattelevat. Se on järkeen sujuvasti lohkeava ajatus. 

Ukrainan sota saattaa kestää kauemmin kuin minulla on elinvuosia jäljellä. Se, mitä seuraa kuoleman jälkeen, on uskonvaraista. 

Nyt on joulu. Juhlan merkitys kiteytetään helposti hetken rauhoittumiseksi ja ystävällisyydeksi toisiamme kohtaan. Joulun perimmäinen merkitys on kuitenkin jotakin aivan muuta. 

Minä olen pieni ja epäilevä ihminen, joka haluaa turvautua siihen, mihin yllä olevassa kuvassa tapahtuma johtaa. Kaikki syntini ovat lunastettu. Tämä vanhanaikainen usko on turvani tässä uhkakuvien maailmassa. 


Oikein hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta itse kullekin!


perjantai 23. joulukuuta 2022

Lähtö lähestyy

 

Kuva Zdravko Shishmanov Pixabaystä

Tiistaina laivaan ja sitten ajaen halki Euroopan Nizzan naapuriin Cagnes-sur-Meriin, jossa tarkoituksemme on asustaa kolmisen kuukautta. 

Olemme molemmat olleet reporankoina sitkeän yskän vallassa. Minulla se on kestänyt jo toista viikkoa. Vaimo tulee hiukan perässä. 

Olen vältellyt paikkoja, joissa voisin ruiskia tautia lähimmäisiin. Keskiviikkona oli kirjastossa hyvin kiinnostava luento. Päätin mennä. Ajattelin, että paikalla on väljää ja voin yrittää olla sivussa. No eipä ollut. Näin lasiseinän läpi, että harmaat pantterit olivat vallanneet kaikki tuolit. Ovi oli jo lukossa. Hyvä näin. Olisi ollut liian tiivistä yskätautiselle. 

Olimme menossa erääseen joulukonserttiin, mutta jätimme väliin. 

Ystävät ovat käyneet meille kaupassa. 

Eilen tohdin jo mennä kirjakauppaan hankkimaan joululahjat eräälle läheiselle. 

Olemmeko lähtökunnossa tiistaina? Siitä on lähdettävä. 

Yritin tänään valmistautua matkaan, mutta pieleen meni. Motonetin pikapalvelu ei suostunutkaan vaihtamaan öljyjä. Pääpuoti heillä oli jo kiinni. Ajoin sitten Sataman Nesteelle käyttääkseni kärryämme pesukoneessa ja imuroidakseni sen sisältä. Kiinni oli. 

Laiva lähtee onneksi vasta 20.55, joten ehtiipä sitten ahkeroida näitä. 




Nyt on jo joulu lähellä. Pohdimme tämäniltaista CCI:n (Chorus Cathedralis Iuniorum eli Turun tuomiokirkon poikakuoro) joulukonserttia. Päätimme mennä, koska isossa kirkossa on mahdollisuus pysytellä kaukana muista. 

Kirkossa olikin runsaasti väkeä, mutta pysyttelimme perällä käytävän takana massasta. 

Kannatti mennä. Sitäpaitsi yhden punaviittaisen olemassaoloon olemme vaimoni kanssa osasyylliset. 

Tässä tallenne CCI:n äitenpäiväkonsertista Maarian kirkossa.  









keskiviikko 21. joulukuuta 2022

Ennen lapset jaettiin 11-vuotiaina vuohiin ja lampaisiin.

 


Kuva 
Christian Dorn Pixabaystä

Minun elämäni aikana on tapahtunut hyvin merkittävä uudistus, joka paransi huomattavasti tasa-arvoa.

Minun lapsuudessani ei käyty peruskoulua. Silloin mentiin seitsemänvuotiaina kansakouluun. Se koski kaikkia ja oli ilmainen. 

Neljännellä luokalla tuli vastaan tyly jako. Oli mahdollista jatkaa vielä kaksi vuotta kansakoulua ja jatkaa sitten kaksivuotisessa kansalaiskoulussa, joka valmisti ammattikouluun.   Tämä oli ilmainen reitti, mutta tie yliopistoon oli ummessa. 

Neljännellä oli myös mahdollisuus pyrkiä oppikouluun, jossa oli lukukausimaksut ja jossa kirjat ja koulutarvikkeet piti hankkia itse. Maksullisuudesta seurasi, että kaikilla vanhemmilla ei ollut mahdollisuutta kustantaa lastaan oppikouluun. 

Oppikouluun piti myös pyrkiä osallistumalla pääsykokeisiin. Nurmijärvellä tulokset ilmestyivät karuun tyyliin paremmuusjärjestyksessä koulun oveen.

Oppikoulun viisi ensimmäistä luokkaa olivat keskikoulu, jonka jälkeen saattoi käydä kolmivuotisen lukion, mutta se oli maksullinen. Päätteeksi suoritettiin ylioppilastutkinto, mikä antoi kelpoisuuden hakea yliopistoon. 

Tämä oli arkea vuonna 1965, jolloin minä olin valintatilanteessa. Olin etuoikeutettu, sillä vanhemmillani oli varaa koulutukseen. Selvisin myös pääsykokeesta. 

Peruskoulu mullisti kaiken. Siihen siirryttiin vuodesta 1972 alkaen. Pohjoisesta aloitettiin. Kotikuntani Nurmijärvi siirtyi vuonna 1976. Tosin yksityiset oppikoulut saattoivat jatkaa niin sanottuna korvaavana kouluna, mikä auttoi tilatarpeeseen.  

Peruskoulu-uudistus oli ehdottomasti tarpeellinen. Minun aikoinani noin puolet ikäluokasta jatkoi kansakoululinjaa. 


tiistai 20. joulukuuta 2022

Huikea loppuottelu!

 


Kuva 
Kurious Pixabaystä

Sunnuntainen ottelu oli uskomaton. Peli oli varttunut toiselle puoliajalle, kun Ranska vasta aloitti pelaamisen. Siihen asti Argentiinan komento oli järkkymätön. 

Näytti selvältä, että Argentiina kerää potin. Ranska yllättäen heräsi ja peli oli lopussa tasan. 

Jatkoaika ei riittänyt ja pilkuille mentiin. Parempi voitti. 

Uskomaton spektaakkeli! Aivan kuin sen olisi joku ollut loistavasti käsikirjoittanut. 


Kuva HANSUAN FABREGAS Pixabaystä

Messi on nyt kunnian kukkuloilla. Kun maailmassa on kahdeksan miljardia asukasta, voi yksi saada tuollaiset futisgeenit. On nautinnollista seurata hänen suvereenia pelaamistaan. 

Tällaisen pelin seuraaminen on kohottava kokemus. Se piristää maailman myllerryksen keskellä.

Asialla on toinenkin puoli. Qatarin kisat osoittavat miten epätäydellinen maailma on. Taustalla voitelurahaa, tuhansia kuolleita työläisiä ja mitä kaikkea. 

Maailma on kehittynyt teknisesti ja tieteellisesti valtavasti, mutta eettisesti ei ole vastaavaa edistystä tapahtunut, tosin jotakin sentään. 




maanantai 19. joulukuuta 2022

Yhä potilas

 

Kuva Gerd Altmann Pixabaystä

Sitkeä on tauti. Jossakin vaiheessa mittasin lämpöä 37,7 astetta. Pahin tuntuu kuitenkin olevan ohi. Yskää on kuitenkin jäljellä. Keuhkoissa tuntuu, mutta lievemmin. Kohta olen viikon verran potenut. 

Saa nähdä, pääsenkö huomenna joulukonserttiin. Näin itsepintaista sairautta ei pidä levittää. Ei tosin konsertissa sovi yskiäkään. 

Ylihuominen uhanalainen on toimittaja Anna-Lena Laurénin luento Ikkunat auki Venäjälle, jonka hän pitää kirjastossa. Hieman erikoinen nimivalinta luennolle, kun ikkunat tuntuvat siihen suuntaan juuri sulkeutuvan. Laurén on varsinainen Venäjän tuntija, joten hän avannee luukkuja meille. 

perjantai 16. joulukuuta 2022

Röntsytautia

 

Kuva Alexandra_Koch Pixabaystä

Yskä oli ensin lievää eikä tuntunut juuri kuin kurkussa. Sitten se sukelsi putkeen. Tänään se on jo lohkeillut keuhkoissa. 

Tein alkuvaiheessa covid-testin, mutta ei ollut sitä. Kuulin, että se ei välttämättä näy alussa. Tein siis tänään uuden testin. Tässä tulos:




Noin vuosi sitten minulla oli yskä. Silloin se oli covid. Viime kesäni podin sitä uudestaan. 

On pitänyt ottaa leppoisasti. Tyttären perheen rakennustalkoot piti jättää väliin. Samoin tämänpäiväinen kirjapiiriläisten lounas. Kävelylenkeistäkin olen paastonnit. 

Viime maanantaina olimme uimassa Meri-Karinassa. Silloin en huomannut mitään. 

Nyt pitää vain kärsivällisesti potea. 





keskiviikko 14. joulukuuta 2022

Kysyin lääkäriltä, paljonko minulla on elämää jäljellä

 

Kuva Maike und Björn Bröskamp Pixabaystä

Olin  tänään hematologian poliklinikalla syöpäkontrollissa. 

Suomalaisten miesten elinajanodote on 79 vuotta. Sen perusteella minulla voisi olla kymmenkunta vuotta jäljellä. Se on lyhyt aika. Olen tullut viime aikoina erityisen tietoiseksi oman elämäni rajallisuudesta. 

Olen selvinnyt ihmeellisesti kahdesta syövästä. Sain kantasolusiirteen runsas kuusi vuotta sitten. Joku tuntematon luovuttaja antoi minulle lisävuosia. Hyvin kävi, vaikka ennuste oli huono. 

Isäni eli 92- ja äitini 88-vuotiaaksi. Olen ajatellut, että syövistäni johtuen tuskin yllän yhtä pitkälle. 

Kontrollikeskustelu meni ihan hyvin. Asiat ovat suunnilleen kunnossa. 

Lopussa tiedustelin, paljonko minulla on vielä elinaikaa. Kysymykseen ei kukaan tietenkään voi antaa tarkkaa vastausta. Hän arveli, että normaalin verran. Kerroin hänelle vanhempieni iät. Kuulin, että taustastani johtuen olen normaalia alttiimpi sairastumaan. 

Olen jo saanut lisäaikaa ja päässyt vaiheeseen, jossa tunnen, että minua riisutaan. Käteni vapisevat, en pysty pitkäaikaiseen ponnisteluun jne. Elämä on silti hyvää. Olen vielä aika toimintakykyinen, joskin ajallisesti se on rajallista. 

Kaikki tiedämme, että vointi yleensä heikkenee eläkeläisvuosien karttuessa. Tosin poikkeuksiakin on. Isäni oli hämmästyttävän toimintakykyinen loppuun saakka. 

Vain Luoja tietää päivieni lukumäärän. On syytä muistaa, että täältä on lähdettävä. Voi olla, että kutsu tulee ensi yönä tai 20 vuoden päästä. 

Toivotan itselleni hyvää loppumatkaa, olkoon pitkä, lyhyt tai siltä väliltä.

tiistai 13. joulukuuta 2022

Illuusioni tulevasta on romahtanut

 

Kuva Stefan Keller Pixabaystä

Kun synnyin, oli aiemmin samana vuonna sodasta johtuva elintarvikkeiden säännöstely lopetettu. Suomi oli köyhä ja sodan rampauttama maa. 

Tuon jälkeen on maamme kehitys ollut huimaa. Notkahduksia on toki ollut, mutta kokonaisuutena on mennyt hyvin. 

Veljeni kuoli hieman ennen syntymääni leukemiaan eikä kukaan maailmassa olisi kyennyt häntä pelastamaan. Minut on korkeatasoiseksi kohonnut lääketiede pelastanut kahdelta syövältä. Jälkimmäinen niistä oli leukemia. 

Oleellisia palikoita Suomen menestyksessä ovat olleet demokratia ja markkinatalous. Näiden ohjaamana elintason nousun hedelmistä on päässyt nauttimaan koko kansakunta. 

Maailmassa on tapahtunut kaikenlaista kauheaa, mutta kun tällä suunnalla on mennyt hyvin, on intuitiivisesti syntynyt mielikuva siitä, että toimiva järjestelmämme valtaa yhä enemmän jalansijaa. 

Nyt kun sota on tullut lähelle, illuusioni on romahtanut. Venäjän tavat sotia tuovat kaikuja  keskiajalta. Se ja Kiina pitävät kansalaisiaan propagandakuplassa. Rajat eivät aukea vaan pikemmin sulkeutuvat. USA:n seuraava presidentti voi olla entinen sellainen, jonka toiminta vaikuttaa epävakaalta. Ilmastonmuutos huolestuttaa. Sähkön hinta on yhtäkkiä lähtenyt käsistä. Jopa sen jatkuva saatavuus on epävarmaa. Diktatuurissakin voidaan soveltaa markkinataloutta ja ansaita varoja muiden uhkaamiseen. 

On kuin maailma olisi mennyt sekaisin. Mitä vain voi tapahtua. Rukoilemme ettei meneillään oleva sota eskaloidu Venäjän ja Naton väliseksi. Kukaan ei tiedä, mihin se voisi johtaa. 

Historian valossa elämä on ollut kaunista mutta kauheaa. Kaikki esivanhempani aina Aatamista ja Eevasta lähtien ovat kuitenkin selvinneet hengissä sukukypsyyteen asti. Sinänsä heidän kohtalonsa ovat olleet hyvin moninaiset. 

Maailmaa ei johdeta vain järjellä. Meissä on myös pimeä puoli, kuin tehdasasetuksena. 

Tulevaisuus näyttää epävarmalta. Ihminen on kuitenkin sopeutuvainen. Elintason laskustakin selvitään. Valitettavasti riskien toteutuminen myös tappaa. Ukrainalaisia siviilejä surmataan massiivisin pommituksin. Ukrainalaisia ja venäläisiä nuoria miehiä kuolee jatkuvasti etulinjassa ja muuallakin. Ukrainassa varttuneemmatkin kokevat velvollisuudekseen lähteä etulinjaan. 

Tällä hetkellä tuntuu realistiselta ajatella, että myrskyisät ajat jatkuvat. Toivoa ei kannata silti heittää. Ilman sitä elämä latistuu. Hyvinkin voi käydä. Me suomalaisetkin pystyimme päättämään nopeasti liittymisestä Natoon, kun tilanne muuttui kyllin uhkaavaksi. Natokaan ei ole täydellinen turvallisuusratkaisu mutta todennäköisyys painaa eniten. Sen suojissa uskottavammin selviämme hyvin kuin yksin Venäjän armoilla. 

Uskotaan, että aika hoitaa myös Unkarin ja Turkin ratifioinnit kuntoon. Jo nyt olemme paremmassa turvassa kuin ennen. 

Rakennetaan rauhaa, mutta älkäämme olko sinisilmäisiä. 




maanantai 12. joulukuuta 2022

Kukkahattusetä lankesi jalkapalloon


Kuva Jörg Struwe Pixabaystä

 

En sitten kyennyt syrjimään Qatarin MM-kisoja, vaikka sellaistakin kaavailin viime kuussa (Boikotoidako Qatarin futiskisoja?). 

Matseja on ollut lukuisasti ja niiden kaikkien tai edes tärkeimpien seuraaminen tuntui läkähdyttävältä urakalta. Ottelut ovat pitkiä ja maaleja syntyy vähän. On ollut helppoa antaa olla. Jotakin matsia katsoin sentään. En edes muista, mikä se oli.

Nyt loppua kohden on alkanut into löytyä. Puolivälieristä jäi kokonaan katsomatta vain Kroatia-Brasilia. 

Jäljellä ovat Argentiina, Kroatia, Marokko ja Ranska. 

On uskomatonta kuinka korkealle pelaaja voi hypätä puskeakseen pallon maaliin. Marokon Youssef En-Nesyrin pää nousi korkeuksiin ja ohjasi taidokkaasti pelivälineen maalivahdin selän taakse. Sitten maa onnistui tukkimaan oman puolensa loppuajaksi niin ettei Ronaldokaan saanut veskaa heilumaan. 

Argentiinan Messi osoitti taitonsa viemällä pallon hollantilaisten ruuhkan ohi ja napauttamalla hämmästyttävän syötön takaviistoon (miten hän näki?) Nahui Molinalle, joka jatkoi taidokkaasti maaliin. Peliajalla tilanne oli tasan eikä jatkoaika tuonut ratkaisua. Julma rankkarikisa ratkaisi voiton Argentiinalle. 

Anglogallomatsissa Englannin Harry Kane ampui kaksi rankkaria, mutta vain ensimmäisen sisään, ja Ranska vei pelin 2-1.

Vielä on neljä matsia jäljellä. Täytyyhän ne katsoa, jos vain suinkin pystyn. 


Kuva 3D Animation Production Company Pixabaystä


EU:n piirissä on paljastunut korruptio-operaatio, josta epäillään Qataria. Se, että jalkapallon MM-kisat myönnettiin kyseiselle valtiolle, oli ilmeisesti ainakin osaksi korruption - joskaan ei tämän -seurausta. On vaikea asioida väärin pelaavien valtioiden kanssa. 

Yhteiskunnan olisi kyettävä ehkäisemään lahjomisen vaikutukset suurissa ja tietysti muissakin hankkeissa. Näin eettiset näkökulmat tulisi varmasti paremmin otetuiksi huomioon. 

Suomalaiset saattavat moittia maataan priimusoppilaaksi. Minusta meidän pienenä maana kannattaa ilman muuta edistää sääntöpohjaisuutta ja etiikkaa kaikessa hallinnossa.  

Kukkahattusetä ei pysynyt kokonaan kaidalla tiellä. Siksi setä odottaa valtaa pitävien hoitavan asiat niin kuin ne kuuluu hoitaa. 

Mutta jos en minä, kuinka sitten isot kihot?





lauantai 10. joulukuuta 2022

Miten sähkön hinta haltuun?

 

Kuva fancycrave1 Pixabaystä

En ole sosialisti, mutta nyt pohdin, olisiko sähköntuotanto ja -jakelu parempi antaa kokonaan yhteiskunnan huomaan. Markkinatalous on on voimakas ajuri ja sopii moneen asiaan, mutta jossakin on kohtuullisuuden raja. 

Muistissamme on taannoiset Caruna-kaupat, jotka aiheuttivat paljon polemiikkia. Luonnollinen monopoli myytiin markkinoiden armoille. 

Suomi ei ole täysin omavarainen sähkön suhteen. Pulatilanteessa joudutaan pyytämään Ruotsilta apua ja markkinat määrittävät hinnan, joka on kilpailutilanteessa luonnollisesti korkea. Kun Olkiluodon kolmonen saadaan vakaaksi, tilanne paranee entisestään. 

Tällä hetkellä sähköyhtiöt tahkoavat hurjaa tulosta ja kuluttajat kärsivät. Hallituksen piirissä on ollut ylisuurien voittojen verottaminen. Minne ne rahat menisivät? Tuskin ainakaan kuluttajille, jotka nyt apua kaipaisivat. Jonkinlaisen takaisinjyvitysjärjestelmän luominen tuskin kannattaa. Aikaa menisi ja varmaan maksaisikin.  

Professori Peter Lund puhuu muuten Ruben Stillerin ohjelmassa viisaita sähköyhtiöiden yhteiskuntavastuusta ja muustakin energiaan liittyvästä. Hän kannattaa kattohinnan määrittämistä. Se kuulostaa hyvältä, koska olisi nopea järjestää ja apu kohdistuisi kuluttajille. Jostakin kuitenkin kuulin, että kuviossa on ongelma. Järjestely voisi johtaa sähköpulaan. Sähköyhtiöt joutuisivat sähkösään ollessa hankala ostamaan markkinoilta kallista täytesähköä, mutta voisivat ottaa kuluttajilta vain kattohinnan. 


Kuva Alexandra_Koch Pixabaystä


Voi olla,  että kokonaisuuden kannalta kattohintaratkaisu voisi silti toimiva, jos täytesähköä tarvitaan vain ajoittain. 

Käsittääkseni ja omaan kokemukseen perustuen Helsingin kaupungin omistama sähköyhtiö Helen Oy on palvellut asiakkaitaan luotettavasti, siedettävin hinnoin ja silti tuottanut voittoa kaupungille. Toki se olisi voinut siirtyä nopeammin vihreisiin energialähteisiin (ml. ydinenergia).

Valtion enemmistöomistama, mutta pörssissä oleva Fortum, on ottanut kovia riskejä Venäjällä ja Saksassa. Pääomistaja haluaa välttää puuttumista yhtiön bisneksiin.  

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on antanut meille kovan opetuksen. Keskinäisriippuvuus ei takaakaan naapurimme kaltaisen kumppanin toimien rehtiyttä ja sujuvaa integroitumista lännen arvoihin. 

Olisiko aika miettiä energiapeli uusiksi? Sähkö on vähän kuin vesi. Nykyinen yhteiskunta tarvitsee sitä jatkuvasti ja luotettavasti. 

Tulee mieleen malli, joka kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta jossa on puolensa. Ehkä Suomenkin kannattaisi pyrkiä täyteen omavaraisuuteen. Sähköyhtiöt voisivat olla valtion ja kuntien omistamia. Sähköllä ei pelattaisi eikä pyrittäisi riskialttiisiin pikavoittoihin. Tietysti toiminnan pitäisi olla kannattavaa, mutta voitot ohjautuisivat yhteiseen hyvään. 

Poliittisia järjestelyjä kuten kaasuputki vältettäisiin. Yhteistyötä voitaisiin tehdä varmasti luotettavien kuten Pohjoismaiden kanssa. 

Tämä ei tietenkään tapahtuisi hetkessä, mutta voisi pitkällä tähtäyksessä johtaa vakaampaan tilanteeseen sähkön suhteen. 




torstai 8. joulukuuta 2022

Valon polku Aurajoella 2



 



Osa Valon polun teoksista oli näkyvissä vain muutaman päivän. Tämä Teatterisillan komistus piristää näkymää pidempääkin. 


Kannattaa klikata kuvia niin näkyvän suurempina. 
 







































keskiviikko 7. joulukuuta 2022

Valon polku Aurajoella 1

 



Punaiset ovat museonostureita. Taustalla siintää Suomen Joutsen. Vaalea valo lähtee Hostelli- ja museolaiva s/S Borelta. 

Klikkaa kuvia niin näet ne suurempina. 










Museolaiva Sigyn



Museolaiva Sigyn



Wäinö Aaltosen museo



Föri