Sairaan rakas elämä

Since 2014
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Magdalena Henricsdotter. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Magdalena Henricsdotter. Näytä kaikki tekstit

tiistai 20. kesäkuuta 2023

Juurille Kökariin


Kuva 
OpenClipart-Vectors Pixabaystä

Isoisoisoisoisomummoni oli Kökarista, eikä sukuni ole tiennyt tästä mitään. Miten se on mahdollista? 

Sukujuurista on nykyään löydettävissä paljon tietoja ja siten selville voi saada monenlaista suvun unohtamaa. Minulle on paljastunut, että yksi sukulinjani johtaa kuuden sukupolven kautta ahvenanmaalaiseen Anna Gretaan (o.s. Kille). 

Geni:


You
 

 

→

  

Raili Marjatta Honkala
your mother

  

→

  

Helmi Maria Jylhäsaari
her mother

  

→

  

Axel Alexander Nurmi
her father

  

→

  

Eric Johan Ericsson Sjöberg
his father

  

→

Eric Ericsson Sjöman
his father

  

→

  

Anna Greta Thomasdotter
his mother


On myös selvinnyt, että Espoossa lähettyvillämme asunut kuopuksemme kaveri Iiro olikin tämän yhteyden kautta kaukainen sukulainen. Hänen isänsä Harry näyttää kirjanneen ahkerasti Kökarin tietoja Geniin. 

Anna Greta avioitui brändöläisen Eric Sjömanin kanssa. Heidän poikansa Eric löysi vaimonsa Magdalena o.s. Rantalan (s. Rauman maalaiskunta) mantereen puolelta ja asettui sinne. He saivat Eric-pojan, mutta valitettavasti isä-Eric kuoli, kun esikoinen oli noin vuoden ikäinen.   

Magdalena meni uusiin naimisiin Eurajoella syntyneen Mikko Matinaron kanssa. He saivat kuusi lasta, mutta myöhemmin Magdalena kuoli 31-vuotiaan lapsivuoteeseen. 

Jostakin syystä Magdalenan ja Ericin poika Eric tuli käyttämään sukunimeä Sjöberg. Hän toimi hattumaakarina Naantalissa. 

En tiedä millä kielellä Magdalena ja Eric kommunikoivat. Voi olla, että rouvakin osasi ruotsia.  

Mikko ei mennyt uusiin naimisiin. Hänellä oli varmaan kylliksi tietämistä lapsikatraansa kanssa. Ruotsin kieli lienee kadonnut käytöstä viimeistään tässä vaiheessa. 

Eric Sjöberg ja hänen vaimonsa Juliana (o.s. Birgstedt) eivät olleet nuhteettomia kansalaisia, joten ehkä siksi heistä ei ole paljoa huudeltu. Olikohan mummoni Helmi yhtään hajulla?

Tosin harva on syvällisesti kiinnostunut sukujuuristaan. Kuinka moni osaa luetella isovanhempiensa vanhempien nimet ja tietää mistä he ovat kotoisin?


Geni


Aiomme viettää juhannusta Kökarissa. Kiinnostavaa vierailla paikassa, jossa on asunut ihmisiä, joita ilman minua ei olisi olemassa. 

Geni tuntee aika monia Anna Gretan esi-isiä ja -äitejä. Melkein kaikki ovat syntyneet ja kuolleet Kökarissa. Vanhin oli syntynyt noin 1490. Yksi tai kaksi oli syntynyt Ahvenanmaan mantereella Saltvikissa.  

Hauskaa, kun Geniin on kuvattu puumerkkejä, joita käytettiin allekirjoitusten sijasta. 


Olen käsitellyt Magdalenan ja Ericin elämää myös aikaisemmissa postauksissani:


 






keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Ahvenanmaalaisia sukujuuria

Olemme vaimoni ja erään ystäväpariskunnan kanssa lähdössä piakkoin pienelle lomaselle Ahvenanmaan Brändöhön. 

Minulla on Geniin kirjattujen tietojen mukaan kaukaisia sukujuuria kyseisellä paikkakunnalla. Muuan renki Erik Olofsson (1733-1796) tuli vuonna 1795 ilmeisesti Itä-Götanmaalta ja alkoi palvella kruununvenemiehenä kahden Brändön saaren - Fiskön ja Korsön - välillä. Kaiketi tämän ammatin vuoksi hän sai sukunimekseen Sjöman. Erikin työnantaja oli Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen venemiesyhtiö (Ålands och Södra Finlands båtsmanskompani). Jos tulkitsen ruotsinkielistä lähdettä oikein, hän teki elämäntyönsä venemiehenä mainitulla linjalla, mutta oli välillä jonkin aikaa palveluksessa Pommern-nimisellä laivalla ("Gjort tjänst till sjöss i Pommern 3:ne år."). 

Isänsä etunimikaima (1766-1826) - tosin lähteessä c:llä kirjoitettuna - Eric Sjöman palveli myös osan työurastaan kruununvenemiehenä, ilmeisesti samalla linjalla kuin isänsä. Hän oli ainakin kahteen otteeseen komennettuna Viaporiin. Lähteestä ei käy ilmi missä tehtävissä hän oli. Olisi luontevaa olettaa, että hän oli venemiehenä sielläkin. 

Vanhemman Ericin vaimon - Margareta Johansdotterin - syntymäpaikaksi on merkitty Fiskö ja nuoremman vaimon - Anna Thomasdotterin - Kökar. 

Jos olisin todellinen sukuhistorioitsija, alkaisin selvittää miten venemieslaitos oli organisoitu ja millaista työtä venemiehet tekivät. Oltiinko aina valmiina, seilattiinko jonkin aikataulun mukaan vai irrottauduttiinko muista töistä kun kyytiä tarvittiin? 

Kolmannessakin polvessa oli Eric. Tämä Eric Sjöman siirtyi jostakin syystä mantereelle. Hän päätyi torppariksi Rauman maalaiskuntaan. Vaimo (Magdaleena Rantala, 1813-1844) löytyi samasta samalta seudulta. Magdaleenan syntymäpaikaksi on merkitty Genissä Aspö, Riihivainio, Rauma, Finland (Suomi). Pitikö isosta sisarusparvesta lähteä mantereelle leipäpuuta etsimään? Ehkä Brändöstä ja muista seudun saarista ei löytynyt sopivaa työtä. 

Magdaleena jäi leskeksi hyvin varhain. Hän ehti saada Ericinsä kanssa yhden lapsen, jonka etunimeksi vanhemmat antoivat - yllätys, yllätys - Ericin. Voi olla, että häntä kutsuttiin käytännössä Erkiksi. Hän päätyi hattumaakariksi Naantaliin. Jostakin syystä sukunimi oli muuttunut tässä vaiheessa Sjömanista Sjöbergiksi. 

Olen käsitellyt tai sivunnut kolmannen polven Ericin ja hänen vaimonsa Magdaleenan elämää sainakin seuraavissa artikkeleissani: 

    Sjöbergien arvoitus 1

    Onko minun kiittäminen menneisyyden tragediaa?

    Magdalenan lyhyt elämä

    Esivanhenpieni lankeemus

    Elämää Rantalan torpassa

    Arvoitus ratkesi?

    Leipää torppariudella

Genin tiedot ovat yhtä luotettavia kuin ovat ne ihmiset, jotka siihen niitä merkitsevät. Toivottavasti tämän artikkelin lähteinä olevat tiedot ovat huolellisesti kirjattu. Saan olla kiitollinen ihmisille, jotka jaksavat penkoa arkistoja ja päivittää löytämiään tietoja Geniin. 

maanantai 19. elokuuta 2019

Magdalena Henricsdotter Sjömanin kotiseutu

Olimme lauantaina pitkäaikaisen ystävämme ja hänen nykyisen miehensä 60-vuotissynttäreillä Rauman Unajassa.

Ajoimme juhlista lähdettyämme Taipalmaalle, josta en tiennyt juuri mitään paitsi sen, että siellä on asunut esivanhempani Eric ja Magdalena Sjöman sekä heidän poikansa Eric, josta polveudun. Muita lapsia he eivät ehtineet saadakaan, koska isä-Eric kuoli kahden avioliittovuoden jälkeen keuhkotautiin.



Googlen street view kohdasta, jossa lähestytään Taipalmaata.
Olin kuvitellut Taipalmaan olevan kaupunkimaista yhdyskuntaa, mutta se olikin juurevaa maaseutua, jossa on luultavasti vähemmän asukkaita kuin Ericin ja Magdalenan aikoihin pari sataa vuotta sitten. Taipalmaalle ajettiin hiekkatietä, joka lienee samalla uralla kuin silloin ennen. Pellot ja metsätkin lienevät pääpiirteissään entisissä muodoissaan. Tämä ei ole haihattelua. Olen löytänyt verkosta tuota seutua koskevan perusteellisen rakennusinventointiraportin, joka asettaa alueen historialliseen perspektiiviin. Saatoin kuvitella, että esivanhempani ovat kulkeneet näkemilläni kallioilla ja niitä kattavissa metsissä.

Taipalmaa on Rauman pohjoisrannikolla oleva kaksi-kolme kilometriä pitkä niemi, joka kaventuu keskiosastaan niemen vastakkaisilla puolilla olevien lahtien vuoksi. Taipalmaan kylä sijaitsee niemen tyvessä sen etelärannan tuntumassa. Kylä on pieni, mutta hyvin vanha. Se lienee perustettu jo joko 1300- tai 1400-luvulla.

Taipalmaan tila on ollut Canthien suvun hallussa. Minna Canthin miehen Ferdninandin isoisän isä  mitä ilmeisimmin hänen isoisänsäkin syntyivät Taipalmaalla.

Kylän päätalon kaakkoispuolella on Rantalan talo, joka on rakennettu sotien jälkeen. Tällä paikalla on täytynyt sijaita Rantalan torppa, jossa Eric ja Magdalena asuivat. Magdalena oli syntynyt Haapasaareen kuuluvassa Riihivainion talossa, joka on hyvin lähellä Taipalmaata kapean lahden toisella puolella. Matkaa on linnuntietä alle puolen kilometriä. Itse Haapasaaren säterirustholli on Taipalmaalta noin kilometrin päässä.

Brändöläisen Eric Sjömanin on ollut mahdollista tulla torppariksi Taipalmaalle, koska Canthit olivat myös ruotsinkielisiä. Ehkä heillä on ollut pehtori, joka on osannut sekä suomea että ruotsia. Torpparin tehtävät on joku paikallinen varmasti osannut kertoa Ericille ruotsiksi.

Taipalmaan päärakennus lienee 1800-luvun lopulta. Pihapiirissä on vanhempia rakennuksia, joista renkitupa saattaa olla rakennettu aika pian Magdalenan kuoleman jälkeen.