Unilääkekierre

Kerroin maaliskuun lopun jutussani (Kontaktien välttäminen sujunut minulta huonosti) käynnistäni Trinitaksessa, jonka lääkäri määräsi minulle gerontosaurusannoksen unilääkkeitä. Aloin ottaa iltaisin puolitoista Stellaa, yhden Tenoxin ja yhden 4,5 milligramman Mirtazapinin. Annoksen suuruus hämmästytti minua.

Sovimme kuukauden päästä puhelimessa, että alan vähentää parin viikon päästä Stellaa ja/tai Tenoxia. En muista tarkoin, miten lääkäri ilmaisi asian. Pudotin Stellan yhteen pilleriin.

Asia mietitytti minua. Sain ystävälääkäriltä vinkin lääkäristä, joka on perehtynyt farmakologiaan ja voisi sopia minulle paremmin. Varasin hänelle ajan Pihlajalinnaan. Lääkäri tuntui pätevältä. Hän neuvoi minua ajamaan Tenoxin alas. Pudotin annoksen viikon päästä puolikkaaseen ja sitten neljäsosaan. Seuraava pudotus on nollaan. Lääkäri soittaa, kun olen ollut viikon käyttämättä Tenoxia.

Lääkkeillä on tunnetusti hyviä ja huonoja vaikutuksia. Yhteen käyttämääni lääkkeeseen liittyy virkistävä vaikutus ja luultavasti siksi joudun käyttämään unilääkkeitä. Kyseisen lääkkeen vaihtamista toiseen harkitaan.

Unilääkkeet vaikuttavat muistiin, ja ilmeisesti kaikki tai ainakin useat lääkkeet vaikuttavat myös toisiinsa. Yhteisvaikutus saa minut olemaan huolissani, vaivaako minua jokin muu sairaus.

Kunpa pääsisin irti unilääkkeistä.

Kontaktien välttäminen sujunut minulta huonosti

Kävin eilen tapaamassa lääkäriä. Mennessäni poikkesin apteekkiin ostamaan testosteroniannoksia ja muutakin. Ajattekin, että saan pistoksen Trinitaksessa niin minun ei tarvitse lähteä muualle sitä hakemaan.   Näin voin välttää lähikontakteja. Emme ole enää karanteenissa, mutta vaimoni taitaa kuulua riskiryhmiin - ei tosin ikänsä puolesta.

Sain Trinitaksen lääkäriltä perusteelliset ja hyvät ohjeet vähentääkseni unilääkeannostani hitaasti, mutta toivottavasti varmasti. Lääkäri vaikutti oikein pätevältä. Elimistöni on ilmeisesti tottunut Stellaan eikä aikaisemmat annokset enää riitä. Toivottavasti pääsen irti kokonaan. Nyt edetään kolmen lääkkeen yhdistelmällä ja tilanne tarkistetaan kuukauden päästä. Vähän muutakin lääkitystä säädettiin samasta syystä. Sain myös piikin. Lääkäri kehotti minua myös liikkumaan joka päivä sen verran, että hengästyn.

Kokonaisuuteen kuuluu mieto annos Mirtazapinia. Kävin taas apteekissa. Lääkäri oli kuitenkin unohtanut laittaa siitä lääkemääräyksen. Soitin Trinitakseen ja siellä luvattiin hoitaa asia.

Mieleeni tuli sitten, että en ollut saanut reseptiä Stellaan, jota olen käyttänyt ja joka yhä kuuluu yhdistelmään. Soitin lääkäriasemalle, mutta puhelu meni vastaajaan. Nauhalta luvattiin ottaa yhteyttä. Kohta sieltä soitettiin ja esitin Stellaa koskevan asiani. Puhelun varsinainen aihe oli kuitenkin se, että Mirtazapin-resepti on nyt kunnossa.

Menin kolmannen kerran apteekkiin. Minulle kuitenkin kerrottiin ettei määrättyä lääkettä ole neljän ja puolen milligramman tabletteina. Kävi ilmi, että minulla oli joulukuussa määrätty resepti Stellaa voimassa joten se asia oli kunnossa. Lääkäri oli tietysti nähnyt sen tietojärjestelmästä tehdessään reseptejä.

Asian selvittäminen jäi tälle päivälle. Otin illalla oman sovelluksen käytettävissä olevista lääkkeistä ja uni tuli hyvin.

Soitin jälleen Trinitakseen. Sama yhdyshenkilö vastasi. Hän oli ymmärrettävästi ihmeissään ja arveli, että annoskokoon oli tullut virhe.

Hän soitti, kun oli selvittänyt asian. Mainittuja pillereitä on olemassa. Niitä valmistaa Töysän apteekki. Apteekeilla on velvollisuus tilata niitä. Yliopiston apteekista niitä ei kuitenkaan saa. Ymmärsin, että hän kuulisi mielellään, mihin hanke päätyy.

Olin utelias joten soitin Yliopiston apteekkiin. Linjalla oli kuitenkin ruuhkaa, enkä viitsinyt jäädä odottamaan.

Soitin taas apteekkiin, jossa olin asioinut. Kuulin, että heillä ei ole sopimusta Töysän apteekin kanssa. Minua neuvottiin kääntymään Kupittaan apteekin puoleen.

Päätin varmistaa saatavuuden soittamalla viimeksi mainittuun. Vaimo valisti, että siellä on töissä tuntemamme henkilö. Kuinka ollakaan puhelimeen vastasi Maija. Juttelimme hetken jälleenkuulemisen riemusta. Sitten otin asiani esiin ja kuulin, että heillä on etsimääni heti varastossa.

Olin ajatellut lisätä lenkkeilykertojani kuten lääkäri kehotti. En tosin aio hölkätä seitsemänä päivänä viikossa. Voisin kuitenkin tehdä erillisiä intervallilenkkejä. Juoksin viime keskiviikkona 15 kahden minuutin spurttia tavallista hölkkäämistänivauhdikkaammin. Se ei ollut kivaa, mutta aion itsepäisesti jatkaa. Voisin juosta intervalleja useammin, mutta vähemmän kerrallaan.

Lähdin lenkille suuntanani Kupittaan apteekki. Otin spurtteja ja kävelin välillä. Sain apteekista etsimäni. En nähnyt Maijaa, mutta lähetin minua palvelleen henkilön kautta terveisiä. Sanoin, että olen tuntenut Maijan vanhemmat jo ennen kuin hän on syntynyt. Tyydyin viiteen spurttiin tällä lenkillä.

Soitin kotoa Trinitakseen. Yhdyshenkilö oli vaihtunut, mutta kerroin uutiseni. Hän hämmästeli kertomaani tarinaa, lupasi välittää tiedot ja kiitti ystävällisesti.

Hyvä että ensimmäisessä apteekissa neuvottiin eteenpäin. Sain näin lääkkeen nopeasti. Jos he olisivat voineet tilata sitä minua varten, olisin joutunut odottamaan.

Trinitas on pienehkö lääkäriasema, joka on erikoistunut meihin gerontosauruksiin eli yli kuusikymppisiin. Kilpailevat selvästi laadulla ja palvelualttiudella.

Kävin eilen viemässä läppärini tutkittavaksi ja hain sen tänään. Kontaktien välttäminen on sujunut aika huonosti näin päättyneen karanteenijakson jälkeen. Tästä ei voi kuin parantaa.

Ylen sivuilla on muuten Jussi-enon piirustuskoulu. Tämä vinkkinä, jos haluat kokeilla lajia koronapäivien ratoksi tai keksiä puuhaa lapsillesi.

Syöpien kaikuja?

Mieleeni on tullut, että uniongelmani saattaisi liittyä alentuneeseen testosteronitasoon. Saatan olla jäljillä, koska artikkelissa "Testosteroni ikääntyvillä miehillä" mainitaan unihäiriö yhtenä oireena. Puolet tehtaastani poistettiin ensimmäisen syöpäni hoidoissa (tosin tuolloin minulla ei vielä ollut diagnoosia), ja täytän kesällä 66 vuotta. Minulla on siis kaksi syytä alentuneeseen hormonitasoon.

Sain tänään testosteronipiikin. Edellisen sain helmikuun kahdeksantena päivänä. Hematologi ohjeisti taannoin, että voisin alkaa ottaa piikin kolmen viikon välein. Tämä Ranskassa oleskelun aika mennään vielä kuukauden syklillä.

Viimeaikainen unipilleriannoksen kasvu saattaa selittyä testosteronitason alentumisella, koska edellisestä piikistä on melkein kuukausi.

Ehkäpä käyttöjärjestelmäni ei olekaan viallinen. Jatkossa on vain huolehdittava riittävän tiheästä pistosrytmistä.

Minulla on toinenkin syy ottaa yhteys Tyksin hemapoliin. Oikea ranteeni tyvi on yhä kipeä. Ehkä kyse ei olekaan "ohjauspaneelikädestä", koska vaiva ei ole kokonaan poistunut muutaman viikon aikana, vaikka olen varonut kättäni. Leukemiaan tai leukemiahoitoihin voi tietääkseni liittyä osteopenia, joka on osteoporoosin pikkuveli. Minulla on pientä kipua myös vasemmassa kyynärpäässäni. Voisivatko nämä olla merkkejä osteopeniasta?

Jos nämä vaivat liittyvät syöpiini, olen silti hyvin onnekas. Tilanne voisi olla paljon huonompi.

Psykofyysinen käyttöjärjestelmäongelma

Onkohan tämä vanhuutta vai sytostaattien aikaansaama käyttöjärjestelmävika? Jostakin syystä en saa  illalla unta ilman unilääkettä. Herään samoihin aikoihin joka aamu. Sen pitäisi johtaa siihen, että illalla alkaa väsyttää unentarpeeni verran ennen aamuheräämistä. Jostakin syystä tämä ei nyt toimi, vaikka vältän päiväunia.

Olen tokkurainen parhaaseen aikaan päivästä. Lenkkeily selvittää päätä, mutta en viitsi vaivautua joka päivä hölkkäämään.

Kai tähän pitää suhtautua stoalaisesti. Elämä nyt vain on näin. Iltaisin olisin pirteämpi, mutta silloin pitää välttää tarkkaavaisuutta vaativia puuhia, jotta psyyke voisi alkaa rentoutua kohti lepoa.

Asiat ovat hyvin, koska olen eläkkeellä ja voin sopeuttaa toimeni tilanteeseen. Mieleni haraa kuitenkin vastaan. En haluaisi vielä asettautua täysin oloneuvokseksi.

Tällä hetkellä minun on syytä tehdä voitavani päästäkseni eroon unipillereistä. Jos/kun se onnistuu, voin alkaa tunnustella mihin toimintakykyni riittää.

Tämän kuun viimeinen päivä alkaa Turun taideakatemiassa kurssi "Taidegrafiikan menetelmät I. Sitä pidetään kolmena päivänä viikossa. Tähän mediumiin en olen tähän mennessä saanut koulutusta. Toivottavasti käyttöjärjestelmäni vikatila oikenee siihen mennessä.

Voi olla, että kurssin todennäköinen toiminnallisuus on eduksi unirytmilleni. Sen jälkeen alkaa Taidegrafiikan menetelmät II.

"Jälkitautia"?

Olen selvinnyt syövistäni toistaiseksi käsittämättömän hyvin ja olen kiitollinen siitä. Kokonaan entiselleni en ole kuitenkaan palannut.

En kestä intensiivistä elämää, esimerkiksi matkustamista paikasta toiseen. Lomailimme viime kesänä Pohjois-Suomessa. Ajoimme paikasta toiseen. Se oli mukavaa, mutta jouduin taas turvautumaan unilääkkeisiin. Vauhdikasta vaihetta voi seurata myös syvä väsymys. Ei kuitenkaan aina, täydellistä syy- ja seuraussuhdetta en pysty tunnistamaan.

Elämämme täällä Antibesissa on rauhallista arkea. Minun on silti vaikea saada unta. Oikeastaan nukahdan liiankin helposti, mutta väärään aikaan. Aamupäivin minua vaivaa uneliaisuus ja puolen yön aikoihin liiallinen vireys. Tokkuraisuus johtuu ilmeisesti unilääkkeistä, joita joudun käyttämään. Tarvittava annoskoko on kasvanut huolestuttavasti.

Kuuntelin Areenasta eilen ohjelman Kysy mitä vain unettomuudesta. Joillekin ihmisille on kuulemma tietty vireys ominaista. Olen enemmän ilta- kuin aamuvirkku. Kukkujilla on muita useammin uniongelmia. Olen iltaisin vireä, mutta en todellakaan aamupäivisin. En haluaisi lopettaa puuhiani illalla, kun olen päässyt vauhtiin.

Puuhani eivät ole kummoisia, opiskelen ranskaa, käyn lenkillä, luen ja kirjoitan blogiani pari kertaa viikossa. Oikea käteni tarvitsee yhä lepoa, joten pidän lomaa piirtämisestä.

Saatan kuitenkin olla liian tavoitteellinen toimissani. Ahnehdin Coffee Break Frenchin mainioita oppituokioita. Käyn kolme kertaa viikossa lenkillä. En juokse koko matkaa, mutta olen nostanut hölkkäämisen yhteismäärän 45 minuuttiin. Olen ollut mielisttäni, kun olen huomannut selviäväni urakasta kohtuullisen vaivattomasti. Lenkit tuntuvat kuitenkin saattavan minut liialliseen vireyteen. Luulisi, että ulkoilu pikemmin edistää nukkumista.

Olen rajoittanut nukkumistani siten, että herään kahdeksan tienoilla. Se ei ole auttanut. Olen myös välttänyt läppärin käyttöä illalla. Lukeminenkaan ei tunnu rauhoittavan riittävästi. Juon kofeiinitonta kahvia.

Tuntuu vaikealta vähentää liikkumista, kun olen päässyt pitkään harjoittelemalla eteenpäin. Olen jo aikaistanut ulkoiluani, jotta palautumisaikaa on riittävästi. Ranskan kielen ahmimista voin yrittää hillitä.

Selvisin aika tyynenä taannoisista syöpäjaksoistani. Mieleeni on tullut, että pääsinkö siinä suhteessa liian helpolla. Onko alitajunnassani jotakin kuoleman läheisyyden aiheuttamaa kuormaa?
Mainitsemassani radio-ohjelmassa mainittiin, että painajaisunet saattavat olla merkki jostakin, joka ei ole kunnossa. Näen hyvin harvoin painajaisunia, enkä muista niiden koskaan liittyneen sairastamiseen. Menneen ajan työpaineet palautuvat joskus uniini.

Voi olla, että sytostaatit ovat sotkeneet käyttöjärjestelmäni. Tai sitten kyse on vanhenemisesta. Unilääkkeistä olisi hyvä päästä eroon. Ongelmasta on vaikea saada otetta.

Uniluisu

Uniprojekti on häiriintynyt Nizzaan siirtymisestä. Olin matkan jälkeen hyvin väsynyt. Kesti aikansa toipua. Syöpäläisen elämä näyttää olevan altis luisumaan raiteiltaan.

Olen saanut nyt unirytmin tasaantumaan. Minun piti nostaa tilapäisesti unilääkeannostusta. Viime yö sujui hyvin varttipillerillä. Pidän nyt tason siinä jonkin aikaa.

Kotona Turussa unohdin yhtenä iltana ottaa unilääkettä. Muistin asian sängyssä, mutta ajattelin kokeilla, joko uni tulisi ilman. Ei tullut. Minulle nousi pieni jännitys päälle ja pilasi yrityksen. Minun piti nukuttaa itseni silloista tasoa ruudikkaammalla annoksella.

Vaikuttaa hankalalta päästä lääkkeestä kokonaan irti. Olen jotenkin ehdollistunut uniavun saamisen. En aio luovuttaa, ainakaan vielä.

Minulla ei ole juuri syitä stressiin. Tämän blogin julkaisutahdista olen yrittänyt pitää kiinni. Voi olla, että pitää ottaa vieläkin löysemmin, ja luovuttaa tai harventaa tahtia.

Unijärjestelmän säätämistä

Minusta tuntuu, että nukkuminen on prosessi, jota voidaan säätää. Vaiheet ovat syöte, nukkuminen ja tuotos.

Syöte tarkoittaa uneen valmistautumista, nukkumaanmenoa ja unilääkettä. Iltatoimet kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta ehtii rauhoittumaan ennen levolle laskeutumista. Vuoteeseen mennään iltaisin samaan aikaan. Unilääkettä otetaan tarvittaessa, mutta sen käyttöä kannattaa välttää.

Unen laatu riippuu ainakin osittain syötteestä. Prosessi onnistuu hyvin, jos nukkuu yhteen menoon oman unentarpeen verran eikä tarvitse unilääkettä. Tällöin tuotos on aamun virkeä olo ja päivän toimista selviäminen väsymättä liikaa.

Määritin alkuun unijaksokseni varttia vaille puolesta yöstä aamu seitsemään. Sovelsin tätä jonkin aikaa ja sitten aikaistin levolle asettumisen varttitunnilla. Näin sain lisää unta.

Olen aamuisin kohtalaisen virkeä, mutta jo aamutoimien ja Hesarin lukemisen jälkeen tunnen itseni väsyneeksi. Otan sitten rilliunia. Tänä aamuna nuupahdin kolme kertaa. Iltapäivällä lepäsin taas.

Vaikka rilliuneni ovat lyhyitä, aikaa kuluu, koska joudun odottelemaan nuupahtamista. Haluaisin aloittaa päivän hommani aikaisemmin. Olen tosin saanut jo lisää peliaikaa, mutta haluaisin lisää.

Olen ottanut viikon ajan iltaisin unipillerin puolikkaan. Olen saanut unen aika nopeasti.

Ajattelen, että aamunuupahduksien tarve johtuu unilääkkeestä. Yöunen pidentäminen ei ehkä auttaisi.
Tämä selviää kai viimeistään silloin, kun en tarvitse enää pillereitä.

Uniesteiden kimppuun

Olimme tänään neljättä kertaa unikurssilla Paimiossa. Tänään meille esiteltiin esimerkkejä ajatusvääristymistä, jotka voivat haitata nukahtamista. En tunnistanut itsessäni useimpia niistä. Hoppuileminen omien tekemisten suhteen oli selvin osuma.

Meille esiteltiin prosessi, jonka avulla ajatuksia voidaan kammeta uusille urille. Ajatuspinttymä ei ehkä ole todellinen ja sen sisältämän uhan toteutuminen voi olla epätodennäköinen. Saimme läksyksi tunnistaa näitä ja ajatella niitä läpi.

Ensi kerralla käsitellään minua erityisesti kiinnostavaa aihetta. Meille esitellään ohjelma, jonka avulla voidaan unilääkkeiden käyttö ajaa alas. Sain jo nyt asiaa koskevat paperit. Voin aloittaa etuajassa, jos siltä tuntuu. Ohjelma vaikuttaa realistiselta, koska prosessille annetaan aikaa ja se toteutetaan tunnustellen.

Edistystä?

Olen ottanut muutamana päivänä unilääkkeen vasta juuri ennen yöpuulle menoa hieman ennen puolta yötä.  Olen nukahtanut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta hämmästyttävän nopeasti. Olen luullut, että lääke vaikuttaa kunnolla vasta tunnin päästä ottamisesta. Olen tosin ihmetellyt. että usein tunnen uneliaisuutta välittömästi lääkkeen nielaisemisen jälkeen. Voiko se vaikuttaa niin nopeasti?

Olen tuntenut itseni hyvin väsyneeksi aamutoimien jälkeen. Rillienpudotusunet ovat auttaneet. Tänään tosin en herännyt viimeiseen pudotukseen tai olin jäänyt loikoilemaan ilman viritystä, ja nukuin ehkä puoli tuntia. Meneekö unijärjestelmäni nyt sekaisin?

En tiedä, nukahdanko nyt unilääkkeen ansiosta vai jostakin muusta syystä. Ehkä tämä on edistystä.

Kuri kovenee

Kävimme taas unikurssilla.

Monet kuulluista asioista ovat ennestään tuttuja, mutta hyvä että niistä muistutetaan. Minuun sattui täysosuma. Minulla on täysin väärät tottumukset sängyn suhteen. Makuuhuoneen sänky on vain yöunta varten, muualla voi kyllä loikoilla. Sänkyyn saa mennä vasta, kun tuntee pian nukahtavansa. Kirjaa tosin saa lukea.

Illalla kannattaa rauhoittua jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.

Kun aamulla herää, on noustava heti sängystä.

Olen tottunut viettämään sängyssä aikaa läppärin ja kirjojen parissa. Nyt on vanhan koiran opittava uutta.

Tarvitsen lepoa myös päiväsaikaan. Onneksi meillä on yksi sänky olohuoneessa.

Minun on sovittauduttava vapaaehtoisesti armeijakuriin.

Kofeiini vaikuttaa kuulemma 16 tuntia.

Seuraavat kaksi viikkoa pidämme unipäiväkirjaa.

Pää pystyyn ja tuulta päin!

Unikouluun

Olen kääntänyt sisäistä kelloani, tosin kemiallisesti. Olen aikaistanut hieman unipillerin ottamista ja onnistunut nukahtamaan puolen yön tienoissa.  Kännykkäni hälyttää ensimmäisen kerran puoli kahdeksalta. Olen saanut pidettyä itseni aika hyvin hereillä jo aamusta. Tosin tänäänkin väsytti aamupäivällä niin, että torkuin ja näin mikrounia.

Aloitimme eilen vaimoni kanssa unikurssin. Sen järjestää Paimion kansalaisopisto. Käymme muutaman kerran parin tunnin istunnoissa, joista viimeinen pidetään joulukuussa.

Alku vaikutti lupaavalta. Unihoitaja tuntuu todella pätevältä. Asioihin paneudutaan perusteellisesti.

Meille tehtiin kaksi testiä, joiden mukaan minulla on juuri ja juuri lievä uniongelma, mutta olen siitä huolestunut.

Hoitajan mukaan unilääkkeitä suositellaan käyttämään korkeintaan pari viikkoa, mutta monet ovat käyttäneet niitä hyvin pitkiä aikoja.

Hän mainitsi unettomuuden hoitokeinona myös rajoittamisen. Olen ilmeisesti oikeilla jäljillä, kun sinnittelen hereillä aamuisin. Tähän aiheeseen varmaankin palataan.

Unettomuus on kuulemma pienempi ongelma terveyden kannalta kuin esimerkiksi ylipaino.

Hoitaja tuntui pitävän minua syöpähistoriani vuoksi erikoistapauksena. Kysyin onko minulla toivoa. Sitä on kuulemma aina.

Takapakkia

Otin illalla kokonaisen unipillerin, mutta uni odotutti itseään. Puolikas lisää auttoi. On minulla hirmuinen vastustaja. Onneksi olemme vaimoni kanssa menossa unikursseille.

Monilla vanhuksilla on uniongelmia. Ehkä tämä on vain sitä. Minusta on tulossa vanhus.

Meillä kokoontuu kirjapiiri illalla. Pitää ruveta laittamaan huushollia järjestykseen.

Rimpuilu jatkuu

Kirjoitin kuunvaihteen tienoilla unitilanteestani. Olen nyt onnistunut vakauttamaan rytmini siten, että saan nukutuksi kohtuullisen hyvin ja aika sopivaan aikaan. Nukahdan puolen yön jälkeen ja herään yhdeksän tienoilla. Tarvittaessa otan täydentävät.

Otin alkuun yhden pillerin iltaisin ja nyt olen päässyt kolmeen varttiin. Tuoteselosteessa kehotetaan ajamaan tsolpideemitartraattilääkitys alas vähitellen.

Yritän liikkua säännöllisesti. Tähtään siihen, että kävelen tai kuntopyöräilen 40 minuuttia päivässä muulloin kuin viikonloppuisin. Lisäksi venyttelen, teen kuminauhajumppaliikkeitä ja käsipainoharjoituksia. Jos suoritukset jäävät jonakin päivänä tekemättä, jäljelle jää silti aika hyvä määrä. Jos jaksan ja viitsin, voin korjata puutosta viikonloppuna.

Voi syystä kysyä, onko ohjelmani liian rankka leukemiasurvivalistille. Kun energiataso on alentunut, kannattaako uhrata noin paljon voimia liikuntaan?

Ikääntymisen ja sairastelun vuoksi olemukseeni on tullut vanhuksille tyypillistä jäykkyyttä. Harjoittelu tuntuu vireyttävän olooni. Vaikka se kuluttaa energiaa, koen oloni paremmaksi. Toivon voivani näin elvyttää myös liikkuvuuttani.

Pyrin aikaisemmin puolen tunnin aerobisen liikunnan arkipäivittäisannokseen. Ajattelin sen olevan syöpäläiselle riittävästi. Huomaan kiristetyn tahdin toimivan paremmin.

Vaikka liikunta kuluttaa energiaa, uskon kokonaisuuden antavan enemmän kuin ottavan.

Toivon pääseväni kokonaan irti unilääkkeestä ja voivani todeta, mihin voimani riittävät, kun tsolpideemitartraatti katoaa elimistöstäni.

Uusi alku

Otin lusikan kauniiseen käteeni ja nappasin illalla kokonaisen unipillerin. Nukahdin minun ja vaimoni näkökulmasta ihmisten ajoissa. Heräsin varttia vaille yhdeksältä. Oloni on ollut selvästi parempi kuin eilen. Olen nukkunut kunnolla. Jostakin syystä en tuntenut aamupäivällä itseäni uneliaaksi, vaikka olin ottanut kokonaisen tabletin.

Hematologi kirjoitti kesäkuussa minulle tsolpideemitratraattia vuodeksi eteenpäin. Hänestä ei tuntunut olevan niin väliä, vaikka käyttäisin tainnutusapua jatkuvasti. Ehkä hän ajatteli, ettei eläkeläiselle ole sivuvaikutuksista suurta haittaa. Hän tuskin on tietoinen siitä, että käytän CPAP-laitetta.

Kokemukseni mukaan väsymyksessä on eri asteita. Joskus voi olla niin lopen uupunut, että on pakko mennä nukkumaan välittömästi. Toisinaan taas uuvuttaa kovin, mutta silti jaksaa olla ainakin hereillä.  Voi myös tuntea voimakasta väsymystä, mutta silti kykenee pakottamaan itsensä toimimaan. Virheitä tosin voi tulla. Lievähkö väsymys voi olla pitkäaikainenkin olotila. Asiat tulevat hoidetuiksi, kun vain puurtaa päivästä toiseen.

Tunnen itseni tällä aika hetkellä väsyneeksi, mutta aion kuitenkin käydä kävellen kirjastossa. Se saattaa virkistää.

Aion varmistaa jonkin aikaa, että saan riittävästi unta, ja sitten yritän taas ajaa tsolpideemitratraattia alas. Ehkäpä selviän sitten ilman lääkitystä tai vähäisellä uniavulla muutaman viikon. Jos väsymys kasautuu ja unirytmi menee sakaisin, joudun ottamaan taas uuden alun.

Elämää se on tällainenkin.

Olen satimessa

Yritin nukahtaa viime yönä puolikkaalla unipillerillä. Valvoin kuitenkin kahden tienoille. Nyt on jo iltapäivä pitkällä, mutta en ole vieläkään päässyt vireeseen. Turhauttaa. Olen huolissani muistini surkastumisesta. Pelasimme lauantaina vaimoni ja viisivuotiaan prinsessan kanssa muistipeliä. Menestyin heikosti. Tosin tämän ikäisen kuulukin hävitä viisivuotiaalle.

Vaimon kautta tuli lääkäriystävämme ohje, että minun olisi syytä ottaa riittävästi unilääkettä, jotta saan nukutuksi tarpeeksi. Hän oli arvellut muistamattomuuteni johtuvan huonoista yöunista eikä niinkään pillereistä.

Tiedän, varttuneella iällä alkaa kaikilla muisti hapertua. Mutta silti.

Vaimoni ehdotti, että ottaisimme tavaksi nukahtaa yhdeltätoista. Se huvitti. Näkisinpä tuon rakkaan yökukkujan nukahtavan tuohon aikaan. Lieneekö montaakaan kertaa mennyt nukkumaan noin varhain yli nelikymmenvuotisen avioliittomme aikana.

Lyhyeksi jääneen yön jälkeen minun on aamulla melkein mahdotonta vastustaa jatkounien houkutusta. On oikeastaan pakkokin nukkua, jos haluan virkistyä jotenkin toimintakuntoiseksi.

Iltaisin olen jaksavampi. Silloin minun pitäisi kuitenkin malttaa alkaa virittäytyä nukkumatin tapaamiseen. Hankalaa.

Olen satimessa.




'

Väkisin vääntöä

Laittauduin tänään hereille yhdeksän tienoissa. En saanut yhdeksän tunnin uniannostani, joka tuntuu olevan  tarvitsemani vähimmäismäärä tällä hetkellä. Sain unen puolikkaalla pillerillä. Aika myöhään tosin aloitin.

Olen niin väsynyt. että en jaksa tehdä mitään paneutumista vaativaa. Puuhastelen niitä näitä, luen ja varmaan kuntoilen. Yritän olla kohtuullisen aikaansaamaton. Koetan olla nukahtamatta.

Toivon saavani sisäisen kelloni säädetyksi tolkullisempaan asentoon ja voivani lopettaa unilääkkeen käytön. Puolesta yöstä aamuyhdeksään voisi olla hyvä rytmi.

Huomasin äskettäin unilääkkeen tuoteselostetta lukiessani, että minä ei saisi käyttää kyseistä ainetta ollenkaan. Syyksi riittää jo se, että minulla on uniapnea. Olen käyttänyt tsolpideemia pitkään. En osaa arvioida, mitä haittaa siitä on apneani vuoksi ollut, mutta hyvä siitä varmasti olisi päästä irti.

Tuolla on suo ja tuolla vetelä. Jos käytän tsopideemia puolesta yhteen tablettia kerrallaan, saan melko varmasti nukutuksi ihmisten aikoihin, mutta joudun hyväksymään lääkkeen haitat. Jos en käytä, unirytmini voi heitellä. Saatan olla illalla huolissani unen saamisesta, ja valvoa sen vuoksi.

Yrittänyttä ei laiteta. Stonehengen paadet on joskus saatu paikoilleen. Ei sitäkään päivässä tehty. Jospa tämäkin vääntö joskus onnistuu.

 

Aamukeko

Ihmettelin viime vuoden kesän loppupuolella sitä, että minulla tahtoivat aamupäivät kulua nukkumiseen. Pelkäsin, että noin suuri unentarve jää pysyväksi. Unikekoisuus ei sinänsä haittaa, koska minun ei aamuisin tarvitse ehtiä mihinkään. Tuntui kuitenkin, että päivät jäävät tyngiksi. Eläkeläisenäkin haluaisin saada edes jotakin aikaan.

Onneksi puuska meni ohi. Vaikka tarvitsen enemmän unta kuin ennen syöpiä, minun ei  tarvitse jatkuvasti lahjoittaa aamupäiviäni nukkumatille.

On erikoista, että tuo puuska on taas palannut ja suunnilleen samaan vuodenaikaan. Viime vuonna vaihetta  edelsi asunnonvaihto ja remontin organisoiminen. Niiden aiheuttama kuormitus saattoi vaatia palautumisjakson. Tänäkin kesänä on monenmoista tohinaa sattunut aika lyhyelle jaksolle. Ehkä on taas aika maksaa veroja.

Kun herään aamulla ensimmäisen kerran, tunnen väsymystä. Jos jatkan nukkumista, jaksamiseni paranee, mutta saatan tarvita toisen, kukaties kolmannenkin, lisäannoksen.

Käyttämilläni unilääkkeillä saattaa olla osuutensa tässä sopassa. Tsolpideemi voi aiheuttaa uneliaisuutta. Tiedän, tiedän, unilääkettä pitäisi käyttää vain tilapäisesti. Se on kuitenkin auttanut minua kovasti syöpäkurimuksissani. Olen voinut potemisen erilaisissa vaiheissa tukeutua aika säännöllisiin yöuniin.

Olen onnistunut vähentämään annostusta merkittävästi, mutta nyt on tullut takapakkia. Väsymiseni saattaa aiheutua siitä, että minulla on vieras veri. Immuniteettini saattaa olla jatkuvasti varuillaan, mikä ilmeisesti vie voimia.

On siunattu asia, että voin taistella näitä tuulimyllyjäni vastaan eläkeläisenä. Enimmät työt on tehty.

Hyvästi Stella!

Stella on kaunis nimi, varsinkin jos tietää sen tarkoittavan tähteä. Minulla on pitkäaikainen kiintymyssuhde Stellaan, olen suorastaan riippuvainen. Stellan seurassa rauhoitun. Stellan vaikutuksesta en näe tähtiä eikä aikani käy pitkäksi.

Elämä on tervehtimistä ja hyvästelemistä. Siitä on vuosia, kun kohtasin Stellan ensimmäisen kerran. Nyt minun on aika saatella Stella pois lähipiiristäni, ja minun on syytä vältellä myös Stellan sisaruksia Somnoria ja Zolpidemia, samoin serkkuja ja pikkuserkkuja.

Potilaan arki sairaalassa on päiväsaikaan usein täynnä toimenpiteitä ja erilaisia kohtaamisia. Ne saattavat alkaa varhain aamulla ja jatkua iltamyöhään. Yö on tarkoitettu sairaalassakin nukkumiseen. Minusta unelle varattu aika tuntui jotenkin ahtaalta. Minun oli usein vaikea saada unta. Sairaalassa sai helposti avuksi erilaisia pillereitä. Nukkuminen on tärkeää ja valvominen ikävää. 

Stella on yksi tsolpideemitartraatin kauppanimistä. "Stella on unilääke, joka vaikuttaa aivoihin aiheuttaen unisuutta.Sitä voidaan käyttää lyhytaikaisena hoitona nukkumisvaikeuteen, joka on vakavaa tai toimintakyvyttömäksi tekevää tai joka aiheuttaa suurta uupumusta." "Lääkehoidon on oltava mahdollisimman lyhyt. Yleensä se voisi kestää muutamasta päivästä kahteen viikkoon eikä se saisi ylittää neljää viikkoa, johon sisältyy asteittainen vieroitusjakso." 

Olen ollut kiipelissä pitkään. Suositeltu käytön enimmäisaika on ylittynyt varmaan monikymmenkertaisesti. Toisaalta ajatuskin valvomisesta yöllä nostaa huolen pintaan. Pitkän valvomisen jälkeen seuraava päivä on kurja, mikä johtunee vanhenemisesta. Kehoitus rajoittaa Stellan käyttö lyhyeen aikaan ei ole turha. Kuten kaikilla lääkkeillä Stellallakin on sivuvaikutuksia.

Lääkkeen yleisiä haittavaikutuksia ovat muistinmenetys, epätavallinen käytös, aistiharhat ja käytön jälkeiset uniongelmat. Minulla on muistamisongelmia. Lääkeselosteen mukaan niitä pitäisi olla kahdeksan tunnin aikana lääkkeen ottamisesta. Minä koen vaivan pitkäaikaisemmaksi, mutta syynä voi olla myös ikääntyminen. Käytökseeni olen huomannut lääkkeen vaikuttavan jonkinlaisena kontrollin heikkenemisenä lääkkeen ottamisen jälkeen. Siitä seuraa silloin tällöin ahmimiskohtaus, mutta se ei ole kovin huolestuttavaa. Käytön jälkeiset uniongelmat jäävät nähtäviksi.

Lääkkeen käyttö on syytä ajaa alas vähitellen. Olen onnistunut vakiinnuttamaan annoksen tabletin puolikkaaseen. Kahtena viimeisimpänä yönä olen selvinnyt noin pillerin kolmasosalla. Toivon voivani siirtyä jonkin ajan kuluttua neljäsosaan.

Tuoteselosteen mukaan Stellaa ei pidä käyttää, jos potee uniapneaoireyhtymää. Minulla sellainen on ja käytänkin CPAP-laitetta. Tästä ongelmasta en ole ollut tietoinen eikä asia ole tainnut tulla lääkäreilläkään mieleen. Tietenkin minun olisi pitänyt paneutua tuoteselosteen tutkimiseen jo aikoja sitten.

Stellasta on päästävä eroon.