Sairaan rakas elämä

Since 2014
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sytostaatit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sytostaatit. Näytä kaikki tekstit

tiistai 9. kesäkuuta 2026

Olen 72- ja tänään myös 10-vuotias

 

Kolmiosairaala, Meilahti
Wikimedia Commons

Sanoin tänään kahvilan pitäjälle, että täytän tänään kymmenen vuotta. Meillä onkin juhlapäivä. Hän oli hetken sanaton. Pelastin hänet kertomalla, että sain tasan kymmenen vuotta sitten kantasolusiirteen. Hän suhtautui asiaan empaattisesti. 

Minun oli määrä saada "uuden" veren siemenet jo toukokuun alussa. Joku oli hakenut siirteen luovutuspaikalta, ehkä ulkomailta, ehkä Suomesta. Hän ei palatessaan saanut päästää lähetystä hetkeksikään pois silmistään. 

Lääkäri halusi varmistaa, että minulla ei ole mitään tulehdusta, jollainen estäisi siirteen antamisen. Pohdiskelimme asiaa. Minulla oli jokin hyvin lievä tuntemus, jota en tavallisesti juuri huomaisi. Toimittiin varman päälle. Siirryin uudelleen toimenpidejonoon ja kantasolut säilöttiin nestemäiseen typpeen. 

Kesäkuun yhdeksäntenä päivänä operaatio pantiin toimeen Meikun Kolmiosairaalassa. Olin eritysosastolla. Vaikka tapahtuma on tavallaan juhlallinen, se oli hyvin arkinen. Kantasolut siirrettiin minulle vähän kuin tiputuksessa. 

Minun oma verentuotantoni oli pysäytetty. Solualkiot muodostuvat pääsääntöisesti lonkkaluun sisällä. Sieltä ne siirtyvät verenkiertoon kehittymään valmiiksi verisoluiksi. Näiden sijasta lahjoituksena saamani verialkiot saatettiin matkaan omieni sijaan. Ne hakeutuivat luuytimiini kehittymään. 

Sitten alkoi odottaminen. Se saattaa kestää pari kolme viikkoa. Lopulta verikokeiden avulla voidaan todeta uuden veren alkaneen toimia. 

Saaralle tilanteen seuraaminen oli äärimmäisen raskasta. Liitän postaukseni jatkeeksi hänen aiheeseen liittyvän FB-päivityksen tänään.

Siirre ei aina tartu, mikä johtaa hätätilanteeseen. Esimerkiksi voidaan yrittää saada uusi siirre. Muitakin keinoja on, mutta tällaisessa tilanteessa selviämisprosentti on 20-30 prosentin tienoilla. 

Minun siirtoni mitä ilmeisemmin onnistui. Immuniteettini oli tuhottu, joten pari pöpö' aktivoitui. Ne hoidettiin pois. 

Kuulin ennen siirteen saamista hematologilta, että ennusteeni on huono. 

Luojalla oli asiasta toiset suunnitelmat.

Välillä ihmettelen sitä, että olen tässä. 




Onnea, rakas 10-Vuotias Hessu 🌹
Viikko ennen siirrepäivää ovi eristyshuoneeseen suljettiin minulta ja muilta. Yhtään ulkopuolista pöpöä ei huoneeseen saanut eksyä.
Minua pyydettiin lähtemään jonnekin.
Minne jonnekin? No, ensin itkemään huolta ja uupumusta Kalasatamaan Lissun hoiviin. Sieltä sitten Varsinais-Suomeen esikoisen ja kuopuksen luo Turkuun ja Naantaliin sekä rakkaan siskoystävän luo Kaarinaan.
Lähes kolme viikkoa ajelin näiden kolmen kodin väliä, välillä olin Meri-Karinassa majailemassa yksin ja yhdessä Lissun kanssa, joka tuli juhannusta viettämään kanssani.
Kun siirre oli annettu, seurasin Heikin päivityksiä ja viestejä muutamasta arvosta. Ne antoivat suuntaa, lähteekö siirre toimimaan. Vaihtoehtona toimimattomuudelle oli lähtö tästä maailmasta.
Hermostuneena, pelokkaana ja tuskaisena ajelin yksin pitkin Paraista, Kaarinaa, Turkua ja Naantalia. En useinkaan tiennyt, missä olin, mutta auto vain kulki teitään ja usein päätyi jonnekin, missä saatoin katsella merta. Jonkun yön vietin autossa istuen ja merta katsellen. Jännitykseltä ja huolelta en saanut unta.
Joka päivä seurasin Heikin lähettämiä arvoja. Uusi elämä oli kiinni parin arvon liikkeelle lähdöstä, noususta, ja niitä seurasin sydän pamppaillen. Muistan vieläkin ne hetket, sillä tiesin, että jos mitään liikahdusta ei tapahdu, Heikillä on elinaikaa vain kolmisen viikkoa. Sydän rukoili lakkaamatta.
Ja ne pyynnöt, avuttomat hiljaiset huudot kuultiin. Eräs aamu parin viikon tietämillä oli tärkein arvo liikahtanut 0.02 ja se oli merkki toivosta, elämästä ja uudesta päivästä.
Istuin rantakivellä Ruissalossa ja itkin ääneen. Pieni lintu hyppelehti kalliolla, sirkutti iloista säveltään ja meren laine lauloi. Olin kiitosta täynnä, - mutta rukous jatkui.
Sydän läpätti vielä pitkään noiden päivien jälkeen. Monta vaihetta elimme, - yhdessä, sillä syöpä on koko perheen yhteinen. Siinä tarvitaan jokaisen panos, jotta mieli pysyy toiveikkaana. Toivo on suuri sana. Luottamus on vielä suurempi sana. Niitä opettelin ja opettelen yhä.
Tuosta kaikesta on tänään kulunut kymmenen vuotta.
Minä kiitän lääketiedettä, minä kiitän yhä ystäviä, sukulaisia, kaikkia, jotka olivat tukenamme silloin.
Ja minä kiitän Luojaa, joka antoi rakkaimmalleni uuden elämän ja minulle hänet, joka nyt tukee minua syöpätoipilasta ja solu solulta murenevaa Saaraa.




#syöpä #leukemia #kantasolusiirre #kolmiosairaala #sairaanhoito #terveys #sairaus

maanantai 29. joulukuuta 2025

Jugendia ja uusrenesanssia vierekkäin - mutta mikä yhdistää?

 



Katsopas näitä kahta. Vasemmalla kuuluu honkien huminaa ja suksien suihketta. 

Tässä artikkelissa on arkkitehtuuria, syöpäuutisia ja jotakin aivan muuta eli ruumisautokavalkadi.




Oikealla taas kajahtaa jokin Bachin monipolvinen orkesterimusiikki. 

Kaikessa erilaisuudessaan näitä taloja yhdistää erittäin merkittävä asia. 



Tämä vaikuttava uusrenesanssipalatsi Verdandi valmistui vuonna 1898. Siihen tuli sekä liiketiloja että asuntoja. Talossa on ollut kautta vuosien runsaasti ruotsinkielisiä yhdistyksiä, järjestöjä yms.  Talossa on toiminut myös vakuutusyhtiö Verdandi. 


 

Sana verdandi on jonkun skandidaavisen myyttisen jumalattaren nimi. 




Tämä kaunis jugendtalo valmistui Åbo Aktiebankin toimitaloksi vuonna 1909. Pankin tilojen lisäksi taloon tuli vuokrattavia asuntoja. 




Talossa toimi myöhemmin Helsingin Osakepankki ja sittemmin siinä on toiminut pitkään ravintola Old Bank. 



Nyt siellä aloittelee uusi ravintola Bänk, jonka nimi heijastelee talon historiaa. Tiloja palautetaan lähemmäksi aikaa, jolloin talossa toimi pankki. 

Talot sijaitsevat Aura- ja Linnakatujen risteyksessä aika lähellä kauppatoria. 



Yhdistävä tekijä

Molemmat rakennukset on suunnitellut arkkitehti Frithiof Strandell, josta olen kirjoittanut artikkelissani   Lähdetkö mukaan jugendkävelylle Turun keskustaan?

Verdandin talo oli Sstrandellin läpimurtotyö. Aika pian hän siirtyi jugendiin ja suunnitteli Turkuun useita sen tyylin rakennuksia. Åbo Aktiebankin talo oli ajankohtainen vasta kymmenkunta vuotta Verdandin jälkeen. 



Syöpätilanne 

Kävimme tänään Saaran kanssa tapaamassa onkologia Tyksin T-sairaalassa. Aikaisemmin aiottu on nyt päätetty. Sytostaattihoitoja ei enää tule. Toivottavasti ankarat säryt nyt vähenevät, Helmikuussa hän saa sädehoitoja. 




Jotakin aivan muuta

Joku harrastaa kalastusta, toinen golfaa, mutta ainakin yksi kerää ruumisautojen pienoismakkeja.

Alempana oleva artikkelii paljastaa, miksi tällainen on kolahtanut. 

Kirjastossa poikkesin ja siellä oli tällaisia esillä. 










































































#turku #historia #strandell #frithiofstrandell #arkkitehtuuri #jugend #uusrenessanssi #rakennustyylit #syöpä #rintasyöpä #sytostaatit #pienoismalli #ruumisauto #leikkiauto




















maanantai 22. joulukuuta 2025

Kardiologi soitti eilen

 

Image by Antonio Corigliano from Pixabay

Poimin hänelle joitakin lukuja verenpaineen mittauksistani. Liian korkeita yläpaineet olivat. 135 enintään saisivat olla. 

Saan verenpainelääkityksen, mittailen paineitani ja lääkäri soittaa ensi vuoden puolella. 

Identiteettini muuttuu. Olen sydänpotilas. 

Minun ei ole koskaan tarvinnut olla huolissani sydämestäni. Olen tiennyt minulla olevasta sivuäänestä, mutta myös siitä, ettei siitä tarvitse murehtia. 

Isälleni tehtiin ohitusleikkaus kauan sitten ja myöhemmin läppää korjattiin. Hän eli yli 90-vuotiaaksi. 

Konsultoin hieman tekoälyä. 


Olen 71-vuotias mies, joka sairasti lymfooman vuonna 2014. Tässä yhteydessä minulta poistettiin toinen kives. Seuraavana vuonna minulla todettiin leukemia, jota hoidettiin sytostaaateilla ja vuonna 2016 sain kantasolusiirteen. Olen selvinnyt ihmeen hyvin. Lääkärit ovat olleet huolissaan verenpaineeestani. Olen pitänyt kirjaa jonkun aikaa. Paineeni ovat vaihdelleet. Yläpaine korkeimmillaan 171, 163 ja 162. Minulle määrätään verenpainelääkitys. Minulle on kerrottu, että sydänkudokseni ovat heikentyneet sytostaattien vuoksi. Minulla on lievä sydämen vajaatoiminta. Minua on kehotettu liikkumaan. Kertoisitko miksi tilanteeni on tällainen. Kysyisin myös millainen riski tämä on terveydelleni.


Tilanteesi tuntuu haastavalta, mutta on hienoa kuulla, että olet selvinnyt vaikeista sairauksista, kuten lymfoomasta ja leukemiasta. Sytostaattien käyttö syöpähoidoissa voi vaikuttaa monin tavoin, mukaan lukien sydämeen ja verenkiertojärjestelmään. Sytostaatit voivat vaikuttaa sydänkudoksiin ja johtaa sydämen toiminnan heikentymiseen, mikä voi osaltaan aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa ja verenpaineen nousua.

Korkea verenpaine (hypertensio) lisää sydämen kuormitusta ja voi pahentaa sydämen vajaatoimintaa. Korkeampi yläpaine (systolinen paine) voi tarkoittaa, että sydämesi joutuu tekemään kovemmin töitä veren pumppaamiseksi. Tämä on erityisesti huolenaihe, kun sydänkudoksesi ovat heikentyneet.

Liikunta on tärkeä osa sydämen terveyttä, ja se voi auttaa parantamaan sydämen toimintaa ja vähentämään verenpainetta. Lääkärisi on varmaankin suositellut liikuntaa juuri näistä syistä. On kuitenkin tärkeää keskustella liikuntasuunnitelmasta lääkärisi kanssa, jotta varmistat, että valitsemasi liikuntamuoto on turvallinen ja sopiva terveydentilaasi nähden.

Riskiä terveydellesi on vaikea arvioida tarkasti ilman lisätietoja, mutta korkea verenpaine ja sydämen vajaatoiminta voivat johtaa vakaviin ongelmiin, kuten sydämen rytmihäiriöihin, sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen, jos niitä ei hoideta asianmukaisesti. On tärkeää noudattaa lääkärisi ohjeita ja käydä säännöllisesti tarkastuksissa.

Ota yhteyttä lääkäriisi, jos sinulla on kysymyksiä tai huolia hoitosi aikana, ja varmista, että seuraat verenpainettasi ja lääkityksiäsi tiiviisti. Hoitojen ja elämäntapamuutosten avulla voit parantaa elämänlaatuasi ja pienentää riskejä.


Kuulostaa siltä, että kannattaa pitää huolta itsestään. Olen päässyt aika hyvään kävelyrytmiin. Eilenkin taapersin yli 10 000 askelta, mikä tosin on poikkeuksellista. En suhtaudu tuohon lukemaan pakkomielteisesti. Ihan hyviä siivuja olen kuitenkin vedellyt noin kuutena päivänä viikossa. 

Minua on siunattu pitkällä jatkoajalla syöpieni jälkeen. Jos piakkoin tulee noutaja, hyvin on silti mennyt.

Tällä hetkellä vaimoni voi huonosti syöpähoitojensa vuoksi ja hän tarvitsee runsaasti apuani. Minun on syytä yrittää ylläpitää vointiani, jotta voin auttaa häntä, jos tilanne jatkuu tällaisena. 

 

#verenpaine #sydän #sytostaatit #kardiologia #yläpaine #liikunta #sydämenvajaatoiminta #lymfooma #leukemia





perjantai 12. joulukuuta 2025

Lisätietoja lääkäriltä

 



Image by Tom from Pixabay


Kävin tänään yhdeksänvuotistarkastuksessa hematologin luona. 

Veriarvot ovat hyvät, mutta ....

... kuulin, että minulla on lievää sydämen vajaatoimintaa. 

Kai tämä johtuu jo aiemmin kertomastani sytostaattien vaikutuksesta. Kyyti on ollut niin kovaa, että sydämeni kudokset ovat aikoinaan haurastuneet. Siksi verenpaineen taso on minulla ilmeisesti tärkeämpi kuin muilla kuolevaisilla. Kardiologi ei ole vielä soittanut verenpainelääkkeiden tarpeesta. 

Hematologi kehotti ottamaan kardiologin tarjoamat lääkkeet. On sydämelle tärkeää. 

Olen ihmetellyt, miksi hengästyn niin nopeasti. Jos nousen tuolista, teen jotakin yksinkertaista ja palaan istumaan, huomaan hengästyneeni. Vaimonikin on pannut tämän merkille. 

Vaikka kävelen runsaasti, silti hengästyn. Jos videoin jotakin, otokseeni tarttuu mausteeksi hengenvetojeni ääniä. Lääkärin mukaan tämä liittyy sydämeni tilaan. Hän kehotti minua liikkumaan paljon. 

En usko käveleväni rotkon reunalla, mutta hyvä on tietää asiasta. On syytä kuunnella, kun neuvotaan. 

Varmaan olen kertonut vaimolleni sanotun, että seitsemänkymppisenä vanhenemiseni ja syöpähoitojen seuraukset alkavat kilpailla keskenään. 

Hematologi ei uskonut tuollaiseen romahdukseen.

Varmaankin voin ihan hyvin sairaushistoriaani nähden, mutta hyvä, että ollaan tarkkana. 






Aurajoki tänään





#turku #aurajoki #maisema #auringonlasku #leukemia #sytostaatit #syöpä #sydänvika #verenpaine #sydämenvajaatoiminta #hematotologi #kardiologi

tiistai 9. joulukuuta 2025

Syöpäläisten arkea

 

Pukukopissa varmaan Nizzassa tai jossakin sillä suunnalla.
 

Saara sai eilen neljännet sytostaatit ja minä kävin tänään verikokeessa perjantaista kontrollikäyntiä hemapolilla varten. 

Hoidot koettelevat Saaraa kovasti, vaikka hän saa alennettua solumyrkkyannosta. Lääkevaste on hänellä voimakas ja samoin ovat sivuvaikutuksert. 

Hän on väsynyt, voimaton, särkyinen, huimaantuva ja hänellä on heikentynyt koordinaatiokyky. Tuollaiset vaikuttavat mielialaankin. 

Hänen verenpaineensa on huolestuttavan alhainen. 

Hänen on määrä saada vielä kaksi sytostaattiannosta ennen sädehoitoja, mutta tämän vaiheen keskeyttämistä harkitaan.

Sain kantasolusiirteen yhdeksän vuotta sitten. Voin kohtuullisen hyvin, joten perjantaina tuskin nousee esiin mitään erikoista. Sydänlääkäri soittaa lähiaikoina. Häneltä saatan saada verenpainelääkityksen. 

Vaimoni tarvitsee nyt paljon apua ja passaan häntä. Normaalisti minä olen ollut hitaan sorttinen, kun jotakin pyydetään tekemään. Nyt ajattelen, että hän ei pysty elämään kohtuullisen normaaliin tahtiin, jos joutuu jatkuvasti odottamaan. Yritän olla ripeä. Ei se ole hankalaa, kun asia on tärkeä. 

Suhteemme on nyt hyvin symbioottinen, koska hän tarvitsee runsaasti apua. On Riippuvuussuhde on toki 50 avioliittovuoden jälkeen luontaisestikin kiinteä. 

Minulla on voimakas itseohjautumistarve. Siksi palveleminen välillä hermostuttaa. Väsyttääkin. To do -listoja en myöskään haluaisi saada. Onneksi voin käydä kävelyllä. Jos menee pitkään, Saara alkaa kaivata. Välillä rajoitan kävelyni tavallista lyhyemmälle säteelle, jotta pääsen tarvittaessa kohtuullisen nopeasti kotiin. 

Minä en kaipaa hipelyjä enkä sivelyjä. Vaimoni on vastakohta. Normaaleissakin oloissa silittelen häntä ja erityisesti, kun hän haluaa nukahtaa. Olen jo niin ehdollistunut, että jos käymme pitkäksemme, käteni melkein automaattisesti hakeutuu silittelemään hänen olkapäätään. 

Välillä läiskyttelen hänen sääriään. Se auttaa särkyyn. Toisinaan hän pyytää raapimaan jalkojaan. Joskus muinoin hän pyysi minua usein kutittamaan kättään. Jostakin syystä tuo tarve on kadonnut. 

Kotityöt ovat nyt pääsääntöisesti minun kontollani. Ruokaa saatamme laittaa ja pyykätä yhdessä. 

Yritän pitää keittiön tasot siisteinä, koska tiedän sellaisen tuottavan hänelle mielihyvää. 
Keittiön lattiaakin hoksaan välillä lakaista. 

Minun sänkyni vieressä lattialla vallitsee kaaos. On syytä katsoa mihin astuu. Minulla on aikomus tuottaa järjestystä tuolle ongelma-alueelle. Ehkä piakkoin jaksan ryhdistäytyä siihenkin. 

Kuten olen kertonut, kaksi ystäväämme on hiljattain jäänyt leskeksi syövän vuoksi. Välillä mieleeni nousee huoli Saarasta. Toivottavasti tässä ei käy samoin. 

Olisi kauheaa jos tällainen rakkaudella liimattu suhde pian katkeaisi. Tunnen orpoutta jo etukäteen. 

Joskus vääjäämättä toinen lähtee ja toinen jää. 



Taivaan Isä. Ei vielä!





Hissipelleilyä. Missä lienee.




#rakkaus #parisuhde #syöpä #sytostaatit #hoiva #kuolema #sairaus

keskiviikko 1. lokakuuta 2025

Ensimmäiset sytostaatit raivoavat Saarassa

Syöpäläiset Villa Kuuvassa Ruissalossa
 

Déjà vu on alkanut, mutta osat ovat vaihtuneet. Nyt Saara kärsii ja minä passaan. 

Minä sairasti vuosia sitten lymfooman ja leukemian. Saara hoivasi. Nyt on minun vuoroni, kun hän potee rintasyöpähoitoja. 

Vein hänet eilen saamaan ensimmäisen myrkkyannoksensa, jonka tarkoitus on tappaa sellaiset, mitkä eivät häneen kuulu. Luulimme hänen nauttivan annoksena, kuten minäkin usein aikoinani, muutaman nojatuolin tilassa kanyyli käsivarressa. 

Hänet sijoitettiinkin omaan huoneeseen, jossa peti odotti. Aina sattuu ja tapahtuu sairaaloissakin. Kävi ilmi, että hänen oli luultu kantavan sairaalabakteeria ja siksi pantu eristyksiiin. Eipä tuo tainnut haitata. 

Minä en muista, että olisin ensimmäiset itisvinkuloiden tuhoojat saatuani huomannut heti mitään erityistä. Mömmöt vain suoneen ja menoksi. Seuraukset sain totisesti kokea myöhemmin. 

Saara sai ärhäkän lääkevasteensa vuoksi vain puolikkaan annoksen. Silti hän tunsi vaikutukset aivan heti. Hampaat tuntuivat liian isoilta suuhun. Johtui kai ikenien runsaista verisuonista. 


Kuuvan tunnelmaa


Kieli tuintui kasvaneen suureksi ja oli turra. Posket tuntuivat pullistuneetn pikku possun pyöreiksi. Jalkaterät tuntuivat kuumenneen ja varpaat kasvaneen erilleen. Sormet tunnottomat kuin nakit. 

Kieli on yhä kummallinen. Hermoradat polttelevat vyötäröstä alaspäin. Pallea ja rinta tuntuvat ontoilta. Vagushermo tuntuu paksulta kierteeltä palleasta kurkkuun. 

Minun herkkätuntoinen Saarani tuntuu saavan näistä paljon minua enemmän irti. Toivottavasti jaksaa ja kestää. 

Saara sairastaa Ménièrin tautia, joka saa ajoittain tasapainon horjumaan. Kerran Tamperella Hämeenkadulla ollessaan matkalla lääkäriin keskustelemaan mainitusta taudista, hän tunsi kaatuvansa ja tarrautui hädissään vieressä olevan mummelin harteihin. Ryöstö! Ryöstö! Ryöstö!, huusi mummo. 

Lähellä sattui olemaan sairaanhoitaja, joka kysyi,  onko sinulla sairauskohtaus. Hän rauhotti sitten mummelin, hommasi taksin ja saatteli Saaran lääkärikeskukseen. 

Sellainen Ménièri. Sytostaatit saivat hänen tuntemaan jatkuvasti kyseisen taudin oiretta. 

Tämä on selvä déjà vu. Kuljetan Saaraa sinne ja tänne. Tänään kävimme Raisiossa luuntiheysmittauksessa. 

Tänään piikitän Saaraan valkosolukasvutekijää, jollaisia aikoinaan annoin itselleni. Saara toivoo minun piikittävän. Johonkin navan alle niitä tuikkasin. 

Makuaisti on heti häiriintynyt. Yritetään valikoida kulloinkin maistuvaa. Tuttua tämäkin. 

Nyt huomaan, millaista rinnallakulkijan elämä on. Minun on hoidettava suurempi osa kotiaskareista ja olla jatkuvasti valmiina auttamaan. Tunnen itseni ihmeen ripeäksi ja näpsäkäksi. Toivottavasti näin jatkuu. Usein olen ollut kuin laiska lahna, joka toivoo Saaran hoitavan homman. Onko minulla jokin hoitovietti lauennut esiin vai onko tämä vain rakkautta?

Eilen ajattelin lähteä kävelylle ja kysyin, tuntisiko hän turvattomaksi olonsa.  En lähtenyt. 

Tänään ollaan sovittu, että viritellään kävelyaika siten, että hänellä on mahdollisesti  tarvittava ulottuvillaan. Jos häntä alkaa arveluttaa, jään tietenkin kotiin. 

Tällaista tämä tästä eteenpäin. 





#syöpä #rintasyöpä #sytostaatit #solunsalpaajat #lääkäri #sairaala #leikkaus #hoidot

maanantai 22. syyskuuta 2025

Sittenkin sytostaatteja!

 


Kovin tutulta kuulostaa.

Lääkäri selosti tänään miten Saaran hoidot jatkuvat. Sytostaateilla aloitetaan. 

Tiedossa pahoinvointia, hiustenlähtöä ja väsymystä, tällä kertaa rakkaimmalleni.

Ensi talven matkasuunnitelmat menevät uusiksi. 

Vaimollani oli sellainen käsitys, että sytostaatit voitaisiin välttää. Lääkäri kertoi, että asia on hiinä ja siinä. Sädetys- ja hormoonihoidot joka tapauksessa, solunsalpaajat joko mukaan tai ei.

Kuulimme Saaran syövän olevan harvinaista laatua ja vähän ärhäkkä, musinoosi tai jotakin. Sytostaatit hyödyttäisivät. 

Saara epäröi. Kahden syövän veteraanina kehotan ottamaan kaikki, mitä on saatavissa, sanoin. Jos kärsii yhden talven (menemättä etelään), saa ehkä monta vuotta lisää.

Kun minä sairastin, Saara pelkäsi ja hermoili ja minä olin levollinen. Nyt tunsin jännitystä Saaran ratkaisusta, koska pelkäsin menettäväni hänet.   

Sanoin, että voisimme tehdä kevätretken, vaikkapa Wieniin. 

Saara alkoi taipua. Suostui sitten. 

Ensin sytostaatit, sitten sädetys ja lopuksi hormoonihoito. Jonnekin maaliskuulle menee. 

Onneksi hän ei saa yhtä hurjia myrkkyjä kuin minä aikoinani. Salpaajahoito voidaan myös keskeyttää, jos käy liian rankaksi. 

Paluumatkalla Saara kävi hakemassa jonkun tavaran torin lähellä olevasta liikkeestä. Autolla ei päässyt aivan kohdalle, joten jäin autoon ja Saara lähti kävelemään kohti liikettä. 

Olin kai herkkänä, koska nähdessäni hänen loittonevan ja kääntyvän kulman taakse, koin kuin hän olisi poistunut elämästäni. Kauhea tunne!

Onneksi hän palasi. 



#syöpä #rintasyöpä #sytostaatit #solunsalpaajat #lääkäri #sairaala #leikkaus



 








torstai 31. heinäkuuta 2025

Huumoria syöpäajoiltani

 

,... vähän mustaakin. 

Muistaakseni Facebookissa oli jokin sovellus, johon sai kuvehdotuksen ja jonka hahmot olin iste tuunannuyt.  Puhekuplat täytin itse. 



























































































































































#huumori #pilakuva #vitsi #anekdootti #sarjakuva #mies #vaimo #parisuhde #avioliitto #syöpä #leukemia #sairaus #sukupuoli 

keskiviikko 5. kesäkuuta 2024

70-vuotta täyttävän päivänsankarin mietteitä

 



Tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten oli erityinen päivä Ylitornion opiston pohjoispuolella olevassa talossa. 




Isäni oli syntynyt saunassa kotonaan Karjalankannaksella. Minä synnyin tässa talossa luultavasti makuuhuoneessa. Kätilö oli paikalla. Isä oli talossa, mutta ei mukana synnytyksessä. 

Vanhempi veljeni oli kuollut pari kolme kuukautta sitten leukemiaan alle vuoden ikäisenä. Kukaan maailmassa ei olisi voinut pelastaa häntä. Minä sairastin leukemian 2010-luvulla ja tässä yhä olen.

Elintarvikkeiden säännöstely oli ehditty lopettaa aikaisemmin samana vuonna. Synnyinvuotenani maata kuohutti Väinö Linnan Tuntematon sotilas, joka kuvasi sotaa todenmukaisemmin kuin mihin oli totuttu. 

 Maailma on muuttunut valtavasti elämäni aikana. Vuonna 1954 autoja oli aika vähän, eikä avaruuden valloitus ei ollut vielä alkanut. Tietokoneista, kännyköistä eikä internetistä ei tiedetty mitään. 

50-luvun pussihousumiehen voisi olla vaikea ymmärtää tämän päivän tekoälykoodarin puhetta. 



Minulta puuttuu valokuvissa hymyilemisen armolahja. 

Kuva otettu tänään Villa Lavarissa Turun saariston Norrskatassa.

Olen saanut elää hyvää aikaa. On ollut sellainen tunne, että Suomi kehittyy, vapautuu ja elintaso nousee. On tuntunut itsestään selvältä, että maailma globalisoituu ja demokratia leviää. 

Minut on pelastettu eloon kahdelta syövältä. Jos olisin kuollut jompaankumpaan, minulla olisi ollut viimeisinä päivinäni yllä oleva kuva maailmanmenosta. Näin vuoden 2014 tapahtumista huolimatta. Olen ollut yhtä hyväuskoinen kuin moni muu.

Nyt maailma on mennyt rikki. Kannattelevat rakenteet horjuvat. Olemme maailmansodan partaalla. Osa demokratian askeliin päässeistä maista on joutunut totalitarismin kierteeseen. Yhdysvaltojen presidenttiyttä tavoittelee henkilö, jonka käyttäytymistä on todella vaikea ymmärtää. Ilmastonmuutos etenee, mutta denialistit pystyvät sumutuksellaan hidastamaan tarvittavia toimia. YK on halvaantunut. Ja mitä kaikkea muuta? 

Paljon hyvää on tapahtunut, mutta kokonaiskehitys tuntuu joutuvan syöksykierteeseen. Toivottavasti olen väärässä. Yritän muistaa sloganini "Hyvinkin voi käydä". 

Nyt ymmärrän, että ihmiskunnan olemus ei ole muuttunut miksikään. Silti elämään sisältyy paljon hyvää ja kaunista. 


Olen kiitollinen siitä, että olen saanut varttua ikään, jossa voin kokea uuden elämänvaiheen uusine näkökulmineen. Ymmärrän nyt selvästi elämän rajallisuuden. Vaikka eläisin hyvinkin pitkään, jäljellä oleva matka tuntuu lyhyeltä verrattuna takana olevaan. Huomaan jo valmistautuvani henkisesti lähtöön, melkein odotan sitä. Samalla olen kuitenkin utelias tulevaisuuden suhteen. 

Johtuu ehkä syövistäni tai niiden hoidoista, että jaksan vähemmän kuin monet muut ikäiseni. Ehkä osin siksi en koe voimakasta tarvetta yrittää esiintyä ikinuorena. 

Oman toiminnan merkitys maailmankierrossa alkaa asettua oikeisiin mittasuhteisiin. Tärkeintä on se, että olemme saaneet vaimoni kanssa lapsia, lastenlapsia ja uusia jäseniä perhekuntaamme. Heidän eteen tekemäni, joka tosin on kaukana onnistumisesta, tuntuu merkityksellisimmältä. 

Luojalle kiitos saamastani elämästä.

Kiitos myös Saaralle, perhekunnallemme, muille sukulaisille ja ystäville. 

Kiitän lisäksi hyvinvointiyhteiskuntaa, joka on kannatellut elämäämme. 



#syntymäpäivä #merkkipäivä #vanhuus #ikääntyminen #maailma #isoisä #pappa #globalismi #demokratia #diktatuuri #elämä #lapset #lastenlapset #ilmastonmuutos #suku