Onko hyvinvointivaltio sosialismia?

 

Meta.ai

Mikä on tärkeää? Nopea nousu vai kaikkien pitäminen mukana? Ettei vain olisi arvokysymys.

Velkainen Suomi

Suomi on hyvinvointivaltio kuten pohjoismaiset naapurinsa, mutta niistä poiketen kärsii raskaasta julkisesta velasta. Lääkkeeksi ehdotetaan julkisten palvelujen karsimista, mitä emme luultavasti pysty välttämään. Velan korot ahmivat pelivaraamme. 

Leikkauksia tehdään jo, mutta ne kohdistuvat median mukaan vähäosaisiin. 

Vaihtoehtona tai oheistoimena voisi olla leikkaukset keski- ja hyvätuloisilta. Minulla on kohtuullisen hyvä eläke, joten lienen vähintään keskituloinen. Minua leikkaukset eivät ole juuri koskeneet. Miksi näin?

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, jos missä, sovelletaan sekatalousmallia. Pohjoismaiset naapurimme ovat selvinneet hyvin sen puitteissa, mutta meillä on velkaongelma. Minusta on mahdollista, että Suomen kohtalo ei johdu yksin mallista vaan monista toimintaympäristömuutoksista. 

Venäjän kaupan loppuminen, 2010-luvun lopun finanssikriisin vaikutukset, korona, huoltosuhteen heikkeneminen, Nokian romahdus ja korkojen nouseminen lienevät tällaisia. Toki osa näistä ovat vaikuttaneet muihinkin maihin, mutta meille lienee koko kakku mittavin. Sopeutustoimiin olisi varmasti pitänyt ryhtyä voimallisemmin jo aikaisemmin. 

Osansa voi olla poliittisilla väännöilläkin. Aiemmin vaalittiin ideaa investoinnista vihreään siirtymään, joilla on varmasti tulevaisuutta. Orpo saattaa tätä vieläkin väläytellä, mutta on persujen vanki. Toki vihreyteen satsataankin, mutta nykyhallituksen nuiva suhtautuminen asiaan mielestäni jarruttaa hyvän mahdollisuuden hyödyntämistä. 

Hyvinvointivaltio

Wikipedia: "Hyvinvointivaltio on yhteiskunta, joka turvaa kansalaisilleen laajat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä usein myös laajan, julkisin verovaroin rahoitetun palvelutarjonnan.^[1] Hyvinvointivaltion mittareina on pidetty esimerkiksi elintasoa ja sosiaaliturvan tasoa. 

Hyvinvointivaltion tavoite on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien poistaminen."

Gøsta Esping-Andersenin (Wikipedia) mukaan hyvinvointivaltio voi olla malliltaan pohjoismainen, keskieurooppalainen tai anglosaksinen (liberaali). Pohjoismaisessa mallissa edut kuuluvat kaikille ja järjestelmä perustuu tulonsiirtoihin. Keskieurooppalaisessa hyvinvointirakenteet liittyvät perheisiin, joilla on päävastuu. Anglosaksisessa mallissa on huomionarvoista se, että vähäosaiset jaetaan avustuksia ansaitseviin ja ansaitsemattomiin. Tulonsiirtojen ja sosiaalimenojen volyymi bruttokansantuotteeseen on muita malleja vähäisempi. Järjestöjen, vapaaehtoistoiminnan ja hyväntekeväisyyden merkitys on huomattava. 

Onko hyvinvointivaltio sosialismia?

Sosialismi on vähän venyvä käsite. Yksi mahdollisuus on määritellä sosialismiksi malli, jossa valtio omistaa kaikki tuotantovälineet. Kaikki olisivat valtion palveluksessa. Kilpailua ei olisi. 

Varteenotettavista puolueista Suomessa ei yksikään aja tällaista. Pohjoismaisen mallin voidaan ajatella olevan sosiaalidemokraattinen versio sekataloudesta, jossa yksityisyysomaisuus suojataan, yritykset kilpailevat ja yhteiskunta varmistaa tulonsiirroilla, että kaikki pysyvät kyydissä. 

Jos hyvinvointivaltiota pidetään sosialismina, ymmärtääkseni pitäisi vallita pyrkimys tuotantovälineiden sosialisoimiseen. 

Missä nyt mennään?

Hankalassa velkatilanteessa kuulee vaatimuksia yhteiskunnan vastuiden vähentämisestä. 

Tänne rahat menevät:

"Valtion budjetti vuodelle 2026 on yhteensä 90,3 miljardia euroa. 

Se ei mene yhdelle tilille, vaan se jaetaan hallinnonaloille. Kun luvut laskee yhteen, kuva on tämä:

1. Yli puolet on sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja kuntia

Tämä on se isoin osa, mutta se on ripoteltu kahteen paikkaan:

Valtiovarainministeriö - 41,8 mrd € on paperilla suurin, koska sen sisällä on:

• Hyvinvointialueiden rahoitus: 27,1 mrd € - tällä maksetaan käytännössä koko julkinen sote 
• Valtion eläkkeet ja korvaukset: 6,1 mrd € 
• Kuntien tukeminen: 4,1 mrd € 
• EU-maksut: 2,78 mrd € 

Sosiaali- ja terveysministeriö - 14,8 mrd € maksaa suorat sosiaalietuudet:

• Eläkkeet: 5,5 mrd € - tästä suurin on kansaneläkkeet 3,9 mrd € sekä yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden valtionosuudet 
• Perhe- ja asumiskustannukset ja toimeentulotuki: 4,2 mrd € 
  • perhe-etuudet 1,6 mrd € 
  • asumistuki 1,09 mrd € 
  • perustoimeentulotuki 1,04 mrd € 
• Työttömyysturva: 2,06 mrd € 
• Sairausvakuutus: 1,75 mrd € - tämä on valtion osuus Kelan sairauspäivärahoista ja lääkekorvauksista 

Yhteensä siis pelkästään sote + eläkkeet + sosiaaliturva on yli 60% koko budjetista.

2. Koulutus ja sivistys

Opetus- ja kulttuuriministeriö - 8,9 mrd €

• Korkeakouluopetus ja tutkimus: 4,08 mrd € - yliopistot 2,3 mrd € ja ammattikorkeakoulut 1,03 mrd € 
• Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus: 1,41 mrd € 
• Opintotuki: 1,29 mrd € 

3. Turvallisuus on kasvanut nopeasti

Puolustusministeriö - 6,2 mrd €

• Puolustusvoimien toiminta 2,6 mrd € ja materiaalihankinnat 1,45 mrd € + hävittäjähankinta 1,35 mrd € 

Sisäministeriö - 2,09 mrd €

• Poliisitoimi 1,09 mrd € 

Ja erillisenä momenttina valtionvelan korot - 3,24 mrd €. Tämä on se summa, joka menee pelkästään vanhojen velkojen korkoihin. Vuoden 2027 budjettiesityksessä alijäämäksi arvioidaan jo 12,4 mrd €. 

4. Loput

• Liikenne- ja viestintä: 3,8 mrd € - mm. perusväylänpito 1,4 mrd € 
• Työ- ja elinkeinoministeriö: 3,3 mrd € - innovaatiotuet, Business Finland 
• Maa- ja metsätalous: 2,5 mrd € - maataloustuet (EU-tulotuki 526 milj € ja kansallinen tuki 350 milj €) 
• Ulkoministeriö: 1,15 mrd €, josta kehitysyhteistyö 601 milj €

Eli yksinkertaistettuna: noin 70 senttiä jokaisesta budjettieurosta menee joko hyvinvointialueille, eläkkeisiin, työttömyys- ja muihin sosiaalitukiin ja kuntiin. Loput 30 senttiä jaetaan koulutukseen, puolustukseen, teihin ja ratoihin, ja velan korkoihin."

Ei ole hallituksella helppoa. Eihän täältä löydy juuri mitään turhaa. Mihin tahansa koskee, varmasti nousee äläkkä. 

Epätasapainotilanteessa pitää joko vähentää menoja tai korottaa veroja tai tehdä molempia. Orpon hallitus haluaa välttää veronkorotukset ja puuttua menoihin. Veronalennuksia on tehty ja lisää suunnitellaan. 

Vaikuttaa siltä, että olemme siirtymässä kohti angloamerikkalaista mallia. Kaikki eivät ansaitse tulonsiirtoja tai ansaitsevat vähemmän. Jos päädytään siihen, että nuoret ja terveet työttömät menettävät tukensa, he ovat oman taitonsa ja onnensa varassa. Työllistyminen olisi varmasti kaikkien etu, mutta tämän hetken tilanteessa työtä ei löydy kaikille millään. Jos edut poistetaan, työttömät joutuisivat hakemaa apua sukulaisiltaan ja ystäviltään. Oman asunnon joutuisi yrittämään myydä tilanteessa, jossa tarjonta lisääntyy. Leipäjonot pidentyisivät, kerjääminen palaisi tavalliseen arkeen ja mitä kaikkea. 

Jotkut varmasti keksivät jotakin pysyvää pelastuksekseen, mikä olisi hieno asia, mutta kuinka moni? 

Se, että menoja karsitaan, ei merkitse hyvinvointivaltion katoamista. Yhdysvallatkin on hyvinvointivaltio. Sielläkin autetaan, mutta se ei ole systemaattista eikä automaattista. Siellä myös autetaan huomattavasti vähemmän. Jotkut asuvat kadulla. 

Jos oletamme, että Suomen malli on terve ja velka-ahdinko johtuu suurelta osin ympäristötekijöistä, voidaan ajatella, että tilanne korjautuu ajan myötä. Kuorma tosin on aika raskas. 

Voisiko olla mahdollista turvautua myös veronalennusten siirtämiseen ja jopa tilapäisiin korotuksiin, jotta velan hoidon yhteiskunnalliset vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Huonosti kohdistetut säästöt voivat jopa lisätä menoja pitkällä tähtäyksellä. 

Veronalennuksilla on varmasti dynaamisia vaikutuksia, mutta mikä on niiden hinta?

Kumpi on viisaampaa, tyytyä hitaampaan kasvuun ja pitää kaikki mukana vai karsia hyvinvointivaltiota reippaasti uhreista välittämättä ja saada yhteiskunnan pyörät nopeammin vauhtiin?

Kas siinäpä kysymys!

PS: Tekoäly todella yllätti kyvyillään. Annoin sille aiheeksi otsikon tekstin, pyysin tekemään pilakuvan vanhaan tyyliin tms. ja tuollaisen se pyöräytti. Uskomatonta!

#essee #hyvinvointivaltio #sosialismi #köyhyys #verotus #leikkaukset #valtionvelka

 #budjetti #hallitus #orpo #purra

"Kipeillä" leikkauksilla Suomi nousuun?

 

Image by Tumisu from Pixabay

On varmaan miehekästä fanittaa oikeistohallituksen "kipeitä" leikkauksia puuttumatta niiden sisältöön. Luulen kuitenkin, ettei nykyinenkään hallitus pysty tilanteen edellyttämiin riittäviin toimenpiteisiin. Näyttää siltä, että halutaan ajaa omien eturyhmien lyhyen tähtäyksen tavoitteita, vaikka koko talo palaa. Kekkonen aikanaan runnoi kokoon hätätilahallituksen, kun tilanne näytti pahalta.

 Mielestäni tarvittaisiin laajapohjainen hallitus, joka rekrytoi kaikki tahot tarvittaviin toimenpiteisiin. Ideologiat voisi heittää nurkkaan ja laatia suunnitelman, joka tuottaisi mahdollisimman vähän vahinkoa yhteiskunnalle. Kaikki puolueet joutuisivat taipumaan kompromissiin. Velka on ongelma, mutta erityisesti sitä on lapsikato. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan erityistä viisautta. Oikeisto tarjoaa tietenkin veronalennuksia ja maahanmuuton vaikeuttamista ja vasemmisto veronkorotuksia ja avustuksia, noin kärjistetyksi. Kaikilla on rälssinsä, joita halutaan suojella. Vaikuttaa siltä, että elintaso tulee laskemaan, mutta ei se huono ole ollut pitkään aikaan. 

Pohjimmiltaan kyse on tulonsiirtojen määrästä. Mitä enemmän niitä on, sitä korkeampaa on verotus. Ja päinvastoin. Näitä suhteita voisi tarkastella ihan neutraalisti. Sellaista puoluetta ei taida enää olla, joka haluaisi sosialisoida kaiken liiketoiminnan. Tuskin yövartijayhteiskunnan kannattajiakaan legioonittain on liikkeellä. Parasta suhdetta etsitään jatkuvasti. Sitähän politiikka on. Mitään tarkkaa prosenttimäärää tuskin kannattaa hakea, koska toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Tällä hetkellä Suomen velkaantuminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja Venäjän aggressiivisuus vaikuttavat vääjäämättä tilanteeseen. 

Hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä yritykset että julkinen sektori tuottavat palveluja. 

Tilanne on erikoinen siinä suhteessa, että verrokkimaamme täällä Pohjolassa ovat menestyneet aivan hyvin ja välttäneet ylettömän velkaantumisen. Niiden yhteiskuntarakenne on suunnilleen samanlainen kuin meillä. Siksi hyvinvointivaltion hautajaisia ei kannata ruveta suunnittelemaan. 

On myös syytä muistaa, että Pohjoismaat sijoittuvat onnellisuustilaston kärkeen ja velkainen Suomi on paistatellut ykkössijalla ties kuinka kauan. Jotakin täällä on osattu tehdä oikein. Onnellisuus lienee hieman harhaanjohtava ilmaus. Kyse taitaa olla enemmän keskinäisestä luottamuksesta ja uskosta yhteiskunnan turvajärjestelmiin, mutta nämä ovat erittäin tärkeitä vakaan elämän peruspilareita. 

Oletetaan, että on kaksi maata, joista toisen kansantuote per capita on hyvin korkea ja verotus matala. Varallisuus kasaantuu yläpäähän. Toinen valtio verottaa ankarammin, mutta tarjoaa kansalaisilleen suojaa erilaisissa ongelmatilanteissa. Tuloerot ovat vähäisemmät ja tulonsiirrot takaavat köyhimmillekin kohtuulliset olosuhteet.  Toisaalta talouden dynaamisuus ei yllä ensin mainitun valtion tasolle. 

Kumpaan maahan syntyisit mieluummin? 

Sanotaan, että köyhät ovat kohtuullisen tyytyväisiä elämään, jos kaikki ovat samassa tilanteessa. Köyhyys ei tietenkään voi olla politiikan tavoite. Veikkaan, että Suomen menestys onnellisuusmittauksissa liittyy varsin pieniin tuloeroihin. Tulonsiirroillakin on merkitystä.

Silloin tällöin kuulee sanottavan, että sosialistin käsi on veronmaksajan taskussa. Tällä asenteella tuskin syntyy rakentavaa keskustelua. Mielestäni osa toiminnoista on yksinkertaisesti järkevää toteuttaa yhteiskunnan kautta ja osalle yksityinen sektori on ehdottomasti oikea ympäristö. 

Suomea voitaneen kutsua sekataloudeksi. Kommunismia ei kaipaa kukaan eikä puhtaan kapitalismin ajamisella voiteta vaaleja. 

Nyt kun taloudellinen tasapaino on järkkynyt, olisi syytä välttää kaavamainen leikkaaminen, joka ei tunnu äänestäjistä oikeudenmukaiselta. Verotus ei saisi myöskään olla ideologisista syistä suljettu pois. Kokonaisvaltainen savotta saattaisi toimia paremmin. Karsiminen tuntuu varmaan hyväksyttävämmältä, jos kaikki tahot kokevat joutuvansa sopeutusten kohteeksi. Voi olla, että näin voitaisiin leikata jopa enemmän kuin muutoin. 

Jos savotta tuntuu yhteiseltä, se saattaisi tuottaa toiveikkuutta, joka vaikuttaisi myönteisesti kysyntään. 

Olisi hyvä myös viestittää, että nyt ei olla toteuttamassa menestyneiden unelmia vaan ollaan aidosti ohjaamassa maatamme vaikeuksien kautta parempaan. Pitäisi korostaa, että tarvittavat  leikkaukset ja mahdolliset veronkorotukset ovat tilapäisiä. 

Hallituksen laajassa pohjassa on omat riskinsä. Taannoinen six pack -hallitus ilmeisesti tukehtui ristikkäisiin tavoitteisiin. Siksi kaikkien osapuolien olisi kyettävä kompromisseihin. Ehkä ajatus rajallisen ajan kestävästä urakasta voisi helpottaa päätöksentekoa. 

Toteutettujen leikkausten on väitetty osuvan niihin, joilla ei muutoinkaan mene hyvin. Minulla ei ole kokonaisvaltaista käsitystä asiasta, joten kantaa on vaikea ottaa. Minulla on sellainen mielikuva, että nuo syytökset eivät ole aivan aiheettomia. 

Sosiaalimenojen osuus budjetista on valtava. Siksi sieltä karsitaan vääjäämättä. Kerrotaan, että varattomat vanhukset eivät mene tärkeisiin tutkimuksiin, koska toimenpiteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Näin ei saisi käydä. 

Mielestäni hallituksen olisi tietoisesti pyrittävä suojelemaan tiettyjä ryhmiä, joiden selviytymiskeinot ovat vähäiset. Mieleen tulevat vanhukset, jotka ovat sairaita, köyhiä ja yksinäisiä. Samoin monilapsiset perheet, joilla on mahdollisesti vain yksi ansiotuloja saava huoltaja. On muistettava myös niitä ikääntyneitä työttömiä, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Olisi muistettava myös yksin- ja pienyrittäjien usein tukala tilanne. 

Keynesläinen taloustiede ei ole muodissa. Sen perusajatuksiin kuuluu, että taantumassa yhteiskunta teettää tavallista enemmän esimerkiksi infrastruktuurihankkeita, jotka voidaan todennäköisesti toteuttaa edullisemmin kuin korkean kysynnän aikoina. Näin voitaisiin nopeuttaa taantumasta nousemista. No, ongelmana on tietysti rahoitus. Velkaa kun on jo. Kohtuulliset investoinnit voisivat kuitenkin kiihdyttää kehitystä niin. että lopputulos on parempi kuin muutoin. 

Aika suosii jostakin syystä vastakkainasettelua. Onko tämä jokin hegeliläinen maailmanhenki, joka johtaa lopulta teesien ja antiteesien kautta hyvään? Vai onko tämä vain algoritmien leikkiä? Kenpä sen tietää?

 Hallitus näyttää keskittyvän leikkaamiseen ja aikojen kovuuden valittamiseen. Voi olla, että joudumme IMF:n ohjaukseen. IMF tekee tietysti sitä, mitä sen kuuluukin tehdä. Silloin ei auta itku markkinoilla, mutta talous kehittyy parempaan suuntaan kuten Kreikassa on käynyt.  

Hedelmällisyyteen sekään ei tosin pysty vaikuttamaan. Historia on täynnä katastrofeja ja moni on elämänsä menettänyt. Henkiin jääneet ovat sitten jatkaneet siitä, mihin on jääty. Sellaista elämä on. Tulevasta ei tiedä kukaan. 

Maailmassa on kuitenkin paljon kaunista ja hyvää. Yritetään olla ihmisiksi ja uskoa tulevaan. Rakastetaan lähimmäisiämme ja palvellaan toisiamme. 

Hyvinkin voi käydä.

#valtionvelka #verotus #elintaso #leikkaukset #politiikka #kasvu #talous #kansantalous #hallitus

Täydellisessä maailmassa ...

 

Image by Saarvendra from Pixabay

Täydellisessä maailmassa jokainen valtio voisi käyttää kilpailuedun tuottavat luonnonvaransa vapailla markkinoilla, koko maailman parlamentti säätäisi koko maapalloa ja ihmiskuntaa nyt ja tulevaisuudessa suojelevat rajat toiminnalle sekä tasa-arvoiset työ/ yrittäjäolosuhteet ja palkkaehdot kaikille kahdeksalle miljardille, kaikki saisivat oikeudenmukaisen osuuden toiminnan hedelmistä hyvinvointimaailmassa, aseiden valmistus olisi kielletty ja mitähän vielä keksisin. Saahan sitä unelmoida. Pitäisi ensin saada syntymään vain täydellisiä ihmisiä.

#talous #oikeudenmukaisuus #politiikka #tasaarvo #kilpailu #kilpailuetu #hyvinvointivaltio #kansantalous #ihmisarvo #ilmastonmuutos #yhteiskunta #etiikka