Autolla Rivieralle –perjantain turismisuunnitelma meni myttyyn terroriuhan vuoksi

 

Kölnin tuomiokirkko oli aika lähellä hotelliamme. Paikalla oli lukuisia poliiseja autoineen ja turisteja. Mitä ihmettä?

Katedraali on vaikuttava, muistuttaa Strasbourgin vastaavaa. Peruskivi on laskettu vuonna 1248 ja rakennus valmistui vuonna 1880 (sic). Mooses ei päässyt luvattuun maahan eikä tämän kirkon rakentajista kuin murto osa näki pyhäkön valmistuvan.

Paikalla oli aikaisemminkin kirkko, mutta kun oltiin saatu kolmen itämaan tietäjän reliikkejä, piti rakentaa prameampi tilalle. 

Sisään emme päässeet. Sanottiin, että vain rukoilemaan tai tapahtumiin päästetään. Illalla puoli seitsemältä olisi jokin hartaus tms. mihin voisi osallistua. Näihin osallistujat tarkastetaan. 

Katsomme siis vain ulkoa ja jatkamme kohti Sveitsiä. 

Alla video Kölnin terroriuhasta saksaksi. 

Tässä tietoja englanniksi: 

German police warn of possible attack at Cologne Cathedral

On saatu selville tadžikki-islamistien suunnitelleen attentaattia. Pidätyksiä on tehty, joitakin epäiltyjä jo vapautettu. Turvallisuutta varmistetaan viranomaisten massiivisella läsnäololla sisäänpääsyn sääntelyllä. 

Tämä video kertoo vartioinnin mittasuhteista.

Julkisivun koristelu on niin runsas, että tuntee melkein sairastuvansa infoähkyyn sitä katsellessaan. 

Tämä on varmaan hyvä paimen. Ei ole kovin kauniiksi veistetty. 

Mitä kaikkia tarinoita näihin liittyykään? 

Se mikä näyttää pieneltä ylhäällä, ei oikeasti ole pieni. 

Lähdimme matkaan kirkonkellojen saattelemina:

Eivät tainneet tosin olla katedraalin kellot. 

Tähän päättyi perjantain matkan terroriosa. Sitä sun tätä tapahtui ennen kuin olimme Sveitsin Prattelnissa. Kirjoitan loppumatkasta myöhemmin. 

Lisäys: Iltasanomat kertoo Kölnin tilanteesta:

Saksassa pidätettiin 3 ihmistä hyökkäyksen suunnittelusta Kölnin tuomio­kirkkoon

Kuva Elisa Pixabaystä

#matkailu #ranska #provence #autollaeurooppaan #antibes #köln #saksa #sveitsi #automatkailu #kiel #kölnintuomiokirkko #moottoritie #auto #terrorismi #poliisi

Autolla Rivieralle – Kielistä Kölniin

 

Aamuinen Kiel

Apua – mistä bensaa?

Laiva saapui matkustajan kannalta lempeästi yhdeksän tienoilla Kielin satamaan.

Järjestely tuntui hyvältä. Teimme matkaa myös nukkuessamme. 

Oli sattuneesta syystä helppo löytää Mercedes-daamimme laivan uumenista. 

Ensimmäinen etappimme oli suunnata Atoon, joka osoittautui varaosaliikkeeksi. Tarvitsemme vinjetin tuulilasiimme oikeuttamaan ajamisen Saksan kaupunkien keskustoissa. 

Myyjä oli sitä mieltä, että sellaista ei ole luvallista myydä ulkomaalaisille, mutta onneksi toinen tiesi paremmin. 

Niinpä peitimme ajonäköalaamme vihreällä tarralla. Oranssi on Ranskan vastaava ja keltainen on jokin sveitsiläisten keksimä tiemaksu. 

Pääsimme tien päälle.

Aikamme ajettuamme alkoi tulla tankkaamisen tarve. Daamimme bensamittari on hieman suurpiirteinen. Näyttää, että onhan tässä vielä menovettä, mutta sitten yhtäkkiä neula vajoaa. 

Googlailimme huoltoasemia. Ensimmäinen oli huti, koska tarjoiltiin vain sähköä ja siitä ei daamimme välitä ja omaan tarpeeseen kehittää sitä itse. 

Yhtä huoltoasemaa ei näkynyt väylän reunamilla. Ajattelin, että on jossakin syrjässä ja ajoin ohi. 

Seuraava tarjokas oli valtaväylästä erillään. Annoin Googlen opastaa sinne. Se olikin jollakin teollisuusalueella ja sieltä sai vain naftaa, ilmeisesti mieluiten rekoille. Kysyin neuvoa yhdeltä kuskilta. Väitti ei tietävänsä, eikä ilmeisesti kiinnostanutkaan. 

Otin nyt sihtiini sen, jonka ohi olimme ajaneet. Mittari näytti jo huolestuttavan keltaista. Vaimo pelkäsi ja mietti, mitä tehdään, jos loppuu. Sanoin, että matka ei ole niin pitkä, ettenkö voisi hakea kävellen bensaa. Vaimon käsityksen mukaan moottoritiellä ei saa kävellä. Pitäisi tehdä jokin hälytys. 

Onneksi selvisimme johonkin kylään, jossa oli peräti kaksi huoltoasemaa. 

Eikun tankki täyteen.

Huomasin, että bensatankin korkki oli jäänyt edelliselle tankkauspaikalle Ruotsiin. 

En viitsinyt kertoa heti vaimolle. 

Eipä tuo juuri haittaa. Ranskassa voin sitten etsiä korkin. Bensavarkautta ei korkillinenkaan  tankki estä. Tuskinpa tavaraa juuri ulos läikkyy. 

Kävimme tankkaamassa itseämme jossakin tien varren rastipaikoista ja suuntasimme sitten Leverkuseniin, jonka nimestä ei tule mieleen kuin jalkapallo. Vaimoni aikoi ostaa joitakin lääkkeenomaisia tuotteita ja hän oli jättänyt tilauksen Leverkusenissa olevaan apteekkiin. Hän oli kysynyt asiasta jollakin suomalaissaksalaisten ryhmässä ja paikassa työskentelevä suomalainen oli vastannut. 

Leverkusenissa odotti paketti valmiina. 

Köln, jossa meitä odotti majoitus Landrischer Hof -hotellissa, oli jo lähellä. Sinne sitten. Kaupunki valikoitui etapiksi, koska halusimme vierailla Kölnin tuomiokirkossa. Etäältä sen majesteettisen hahmon näimme jo tullessamme. 

Auto parkkihalliin.

Matkalla parkkihallista hotelliin viihdytti kulkijaa Kandinsky seinältä. 

Hotelli oli oikein hyvä, mutta valitettavasti vaimoni kannalta kovin porraspitoinen.

Hotellin lähtettyvillä oli varsinainen ravintolakeskittymä. Osa ravintoloista oli aivan täynnä. Ne näyttivät olevan paikkoja, johon tullaan kavereiden kanssa viihtymään. En halunnut käyttää runsaasti aikaa ruuan odottomiseen. Kebab-paikoissa oli hiljaista. Samoin intialaistyylisessä, johon asetuimme. 

Bon appétit

#matkailu #ranska #provence #autollaeurooppaan #antibes #köln #saksa #sveitsi #automatkailu #kiel #kölnintuomiokirkko #moottoritie #auto

Olimme myöhässä mutta armosta ottivat meidät Kielin laivaan

 

Olemme automatkalla talveksi etelään. 

Miten tällaista voi tapahtua nykyään?

Mutta aletaanpa alusta. 

Toissapäivänä ajoimme Viking Graceen, johon tuli sopivasti myös tyttäremme kumppaneineen ja tyttärineen. Illastimme yhdessä. Aamulla lähdimme kumpikin ryhmä suuntaansa. 

Me lähdimme kohti Göteborgia. Jostakin syystä alkumatkasta E20:llä on vaikea löytää aamiaispaikkaa, mutta Söderteljessä MacDonalds oli auki. 

 

Paitsi eii se ihan helppoa ollut. Kun olimme valintamme tehneet ruudulla, järjestelmä kieltäytyi veloittamasta korttia. Yritimme uudestaan toisella ruudulla, mutta tulos oli sama.

Kävin jo ehdottamassa, että maksaisin euroilla, mutta ne eivät kelvanneet.

Kiireinen, mutta ystävällinen asiakaspalvelija auttoi meidät kolmannella kierroksella maaliin. Piti hoitaa lähimaksuna eikä kortin ja pin-koodin avulla. Eipä tullut mieleen. Mielestäni Suomessa voi pienetkin summat maksaa järeämmällä kaavalla. 

Lähdimme jatkamaan matkaa. Piakkoin huomasimme, että Google Maps olikin ohjannut eri reitille kuin oli tarkoitus. Aikomuksemme oli ajaa Göteborgiin Jönköpingin kautta, mutta löysimme itsemme Eskilstunan, Örebron ja Leksbergin kautta kulkevalta reitiltä. Mikäs siinä. Annoimme palaa. 

Tukholman seudulla ei ollut kovin lumista, mutta ajoimme jonkun ylängön kautta ja näimme peräti tykkylunta.

Poliisi nuhteli minua hiljattain, kun tunaroin liikenteessä. Samalla hän kehotti pitämään luurit pois päästä ajaessa. 

Miten voisi jaksaa ajaa tällaisia matkoja ilman äänikirjojen viihdytystä? 

Vaimoni teki minulle tuollaisen pussukan, jossa voin pitää kännykkää kaiuttamassa minulle tarinoita äänikirjoista. 

Pysähdyimme seuraavan kerran Hovan kunnassa. 

Tälläkö turisteja Hovaan?

Loppumatka meni tihrustellessa, kun aurinko paistoi niin hankalasti edestä. 

Tulimme hyvissä ajoin Göteborgiin,  mutta silti pääsimme laivaan vain henkilökunnan käsittämättömästä armollisuudesta. 

Näin se meni

Löysimme Stena Linen terminaalin, jossa päätimme odotella lähtöä. 

Oli aika ruokailla. Lähdin kaupungille hakemaan syötävää. Vaimo jäi terminaaliin. Siinä meni tovi, mutta palasin intialaisravintolan antimien kanssa. 

Terminaalissa ei ollut pöytiä, joten aterioimme tällaiselta piippyhyllyltä. 

Alkoi olla aika siirtyä autojonoon. 

Autojen vähyys oudoksutti. Vain rekkoja liikkeellä.

Aikamme odotettuamme lähdin rekkojen luukulle kyselemään tilannetta. 

Kävi ilmi, että olimme väärässä terminaalissa. Oikeaan oli matkaa pari kilometriä. 

Vauhdilla sinne. 

Reitti oli hankala. Ihmettelimme minne mistäkin piti kääntyä. Taisi olla jokin umpiperäkin. 

Sitten tuli puhelu! Meiltä kysyttiin olemmeko todella tulossa. Sisäänbuukkaaja tuntui pidättelevän laivaa. Montako minuuttia? Kaksi?

Oli aika hermostuttavaa yrittää etsiä reittiä, kun langoilla hoputettiin. 

Laiva näkyi jo, mutta mistä ihmeestä sinne pääsee. 

Vihdoin selvisimme luukulle ja ystävällinen buukkaustäti päästi meidät eteenpäin. Jonottajia ei enää ollut. 

Viimein ajoimme sisään.

Mersurouva jäi ylhäiseen yksinäisyyteensä. 

Yksi rekka ajoi vielä sisään. Olikohan sitäkin hätistelty vai oliko jokin varustamon ajoneuvo? 

Näyttää kuin ikkunasta peilautuisi hellä hetki, mutta minä siellä vain kuvaan.

En tiedä, lähtikö laiva meidän vuoksi todella myöhässä vai pitivätkö vain luukkua auki pidempään? 

#matkailu #ranska #provence #autollaeurooppaan #antibes #köln #saksa #sveitsi #automatkailu #ruotsi #göteborg

Tänään aloitamme matkan Turusta "talvikotiimme" Antibesiin

 

Ajamme Turussa laivaan ja aamulla jatkamme Göteborgiin. Siellä ajamme taas laivaan ja aamulla jatkamme autolla matkaa Kielistä Kölniin, jossa yövymme. 

Kölnin tuomiokirkko
Wikimedia Commons

Seuraavana aamuna tutustumme Kölnin kuuluisaan tuomiokirkkoon ja ajamme sitten Sveitsiin Baselin lähellä olevaan Prattelniin, jossa eräs ystävämme asuu. Vierailemme hänen luonaan kolmen yön verran ja jatkamme sitten Grenobleen, josta yövyttyämme ajamme Antibesiin. 

Ylläoleva Michelinin kartta näyttää reittimme noin suunnilleen. En onnistunut sijoittamaan siihen merimatkaa Göteborgista Kieliin. 

Jos kaikki menee hyvin, olemme 2.1.2024 perillä. 

Paluumatkalla huhtikuussa pysähdymme Lyonissa, Colmarissa, mahdollisesti Ulmissa ja sitten  Wrocławissa, jossa tapaamme monikymmenvuotisia puolalaisia ystäviämme. 

#matkailu #ranska #provence #autollaeurooppaan #antibes #köln #saksa #sveitsi #automatkailu

  

Oikein onnellista ja rauhallista joulua kaikille lukijoille!

 

Kuva Petra Pixabaystä

Maailman melskeiden keskellä hiljennytään nyt tärkeimpien asioiden pariin.  Rukoillaan rauhaa ja rakkautta kaikkialle, missä niitä erityisesti kaivataan, 

Aatonaaton erikoinen

 

Meillä oli ongelma

Olemme pian lähdossä kohti Ranskaa. Palaamme matkalta kevättalvella. 

Vaimo oli tyhjentänyt pakastimen. Tarkoituksena oli viedä saalista pojan perheeseen, jossa meidän oli määrä viettää joulua. 

Siellä ilmeni kuitenkin sairastelua, joten matka peruuntui. 

Entäs ruuat?

Vaimo otti yhteyksiä verkostoomme tarjotakseen lastia "kierrätykseen". 

Kysyntää ei ollut. 

Mietin, että jos menemme illalla kirkkoon joulukonserttiin, ruuan voisi antaa kahdelle tutulle kanttorille. 

Sitten mieleeni juolahti, että tavaraa voisi tarjota naapureille. Yhtiössämme on kolme porrasta, joten luulisi tuollaisen määrän tekevän kauppansa vaikka vähittäin. 

Nousin kahdeksanteen kerrokseen ja aloin soitella kelloja. Moni oli ilmeisesti joulunvietossa jossain muualla. 

Vain yksi ovi avautui. Nuorehko nainen kurkisti ovenraosta. Ei tarvinnut. 

Siirryin seuraavaksi alempaan kerrokseen. Asuntomme yläpuolella olevan huoneiston oven avasi nuorimies. Kerroin, että meillä on ongelma ... 

Hän otti koko kuorman! Aikoi antaa ruokia vanhemmilleenkin. 

Kuva Peggy und Marco Lachmann-Anke Pixabaystä

Mission completed!

#kierrätys #ruoka #naapurit #kestäväkehitys #vihreys

Haaveiden haaksirikko – jouluinen kirjailta sanoin ja sävelin I

 

Illan Elli Tiia Maria Saari

Saara Vaherjoki-Honkala julkaisi tänä syksynä suomalaisen laulajattaren elämäkerran Haaveiden haaksirikko - Elli Rosentālen elämä, 

Paraisten kirkon Agricola-salissa muisteltiin 21.12.2023 Elliä sanoin ja sävelin. Tilaisuus oli lämminhenkinen. Ellin elämän traagiset vaiheet tulivat esiin Katri Kopperoisen lukiessa otteita  teoksesta. Sopraano Tiia Maria Saari ja kanttori Anna Satomaa esittivät Elliin liittyvää musiikkia. Lopuksi kirjailija vastasi yleisön kysymyksiin. 

Jos et päässyt paikalle, pääset kuitenkin mukaan näiden tämän artikkelin videoiden avulla. 

Ilta alkoi barokin tunnelmissa, kun Iida Hartikainen ja Anna Satomaa johdattivat meidät juuri nyt ajankohtaiseen Vivaldin Talveen.

Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa

Talvi

Allegro non molto ja Largo

Viulu: Iida Hartikainen

Piano: Anna Satomaa

4:54 s.

2:06

Haaveiden haaksirikko: "Lukijalle"

Luenta: Katri Kopperoinen

3:27

Elliin liittyviä lauluja, väleissä luentaa

Laulu: Tiia Maria Saari

Piano Anna Satomaa

Säveltäjä Erkki Melartin oli Ellin opiskelutoveri ja ystävä läpi elämän. Elli oli tiettävästi Melartinin monien laulujen innoittaja. Hän myös esitti näitä konserteissaan. 

3:36

Päin kaunista kaukorantaa, omistettu Elli Rozentālelle

Sanat: Otto Manninen

Sävel: Erkki Melartin

1:55

Haaveiden haaksirikko: Lapsuudesta nuoruuteen

1:51

Mirjamin laulu I

Sanat: Eino Leino

Sävel: Erkki Melartin

9:59

Opintoja italiassa

3:20

Kohti hurmiota

2:39

"Totta kai. Hänhän on tuleva vaimoni."

3:31

Mirjamin laulu II

Sanat: Eino Leino

Sävel: Erkki Melartin

Bloggerin videokiintiö tuli tässä täyteen. 

Jatkuu seuraavassa osassa.

#parainen #tiiamariasaari #pargas #länsiturunmaansuomalainenseurakunta #paraistenkirkko #saaravaherjokihonkala #haaveidenhaaksirikko #elliforssell #elliforssellrozentale  #tietokirjailija #laulajatar #minerva #tietokirja #elämäkerta #historia #kirjallisuus #sopraano 

Haaveiden haaksirikko - tervetuloa kirjailtaan Paraisille tänään!

 

Paraisten kirkko, Agricola-kappeli

Kirkkoesplanadi 4, 21600 Parainen

#parainen #pargas #länsiturunmaansuomalainenseurakunta #paraistenkirkko #turku #kaarina  #saaravaherjokihonkala #haaveidenhaaksirikko #elliforssell #elliforssellrozentale #mailatalvio #ainokallas #tietokirjailija  #laulajatar #minerva #wsoy #tietokirja #elämäkerta #historia #kulttuurihistoria #kirjallisuus