Olen niin mielissäni

 

Tänään yksi lapsenlapsistani on antanut kantasolusiirteen Kolmiosairaalassa Meilahdessa. Samassa sairaalassa minä sain kymmenen vuotta sitten jonkun hyväntekijän luovuttaman siirteen, joka erittäin todennäköisesti pelasti henkeni. 

Käytäntö oli ainakin ennen sellainen, että vastaanottajasairaalasta tulee joku henkilö noutamaan siirteen. Hän ei saa paluumatkalla päästää kantamustaan hetkeksikään silmistään. Siirre lähtee Suomeen tai ulkomaille. Minun saamani siirre tuli luultavasti ulkomailta. 

Lapsistani on yksi ollut kerran varalla, jos ensisijainen luovutus olisi jostakin syystä estynyt. 

Ainakin kaksi muutakin lastani on yrittänyt ilmoittautua luovuttajaksi, mutta heillä on ollut liikaa ikää. 

Minulla on oma osuuteni mainitun lapsenlapseni perimässä. Saamani lahjoitus lähtee tavallaan osaltani osasuorituksena eteenpäin tekemään hyvää, vaikka luovuttaja on toki syntynyt ennen kuin minä sain omani. 

On hyvin tärkeätä, että kantasolusiirre vastaa mahdollisimman hyvin vastaanottajan kudoksia. Voi käydä niinkin huonosi, että riittävän hyvää ei löydy. 

Lähetin aikoinaan kiitosviestin luovuttajalle. SPR välitti sen anonyyminä perille. 

SPR pitää yllä Suomen osalta kantasolurekisteriä, johon 18-35 -vuotiaat voivat ilmoittautua. On tärkeää, että valinnanvaraa on niin runsaasti, jotta mieluimmin kaikille löytyy luovuttaja. Kutsu saattaa tulla joskus, mutta voi olla tulemattakin. 

Kertoisitko lähipiirisi ikäkelpoisille tästä mahdollisuudesta pelastaa jonkun henki. 

Lisätietoja täältä - SPR. 

Ylhäällä olevan maalauksen olen tehnyt vuonna 2014, kun sain vielä hoitoja lymfoomaan. Näkymä on Tammisaaresta. Tussityön olen tehnyt vuonna 2013. Näkymä lienee Strasbourgista. 

#kantasolusiirre #syöpä #spr #kolmiosairaala #akvarelli #maalaus #sairaanhoito #elinluovutus #hus 

Kaisaniemen Kaisan aikaansaannokset

 

Catharina "Cajsa" Wahllund

Helsingin kaupunginmuseo
 

Tämä  määrätietoisen näköinen mamselli antoi nimen jopa metroasemalle. 

Tästä artikkelista selviää, miksi Säästäpankinranta-nimisellä kadulla ei ole mitään tekemistä pankkitoiminnan kanssa ja miksi kellariksi kutsutut ravintolat saattoivat olla missä tahansa kerroksessa, mutta eivät yleensä kellarissa.  

. 

Catharina "Cajsa" Wahllund perusti ravintolan sittemmin hänen mukaansa Kaisaniemeksi kutsuttuun paikkaan Helsinkiin, mutta hän teki paljon muutakin. 

Mamselli lienee väännös ranskan mademoisellesta eli neidistä. Ilmeisesti Cajsa oli niin toimelias, että hän ei halunnut tai ehtinyt ottaa puolisoa riesakseen. 

Cajsa oli riikinruotsalainen, joka tuli Suomeen ensin pitämään nykyisen kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa olleeseen Turun köyhäintalon ravintolaa. Erikoista on, että saman rakennuksen toiseen kerrokseen perustettiin hienostoravintola Seurahuone, jossa otettiin ensimmäisen kerran käyttöön ruokalistat. Asiakkaita palveltiin pöytiin, joten aika nykyaikaista oli jo meininki. 

Turun kaupungintalo
Kuva: Markus Koljonen
Wikimedia Commons

Mikä ihme sai mitä ilmeisemmin kyvykkään mamsellin tulemaan Ruotsin puolelta Turun köyhiä ruokkimaan. Jokin skandaali? Hyvä sydän? 

Hassua. Kun suurensin karttaa kaupungintalon kohdalta, rakennukseen oli liitetty kaksi tekstiä, Turun kaupungintalo ja Valehtelijoiden klubi. Kun hain kohdan uudestaan esiin ottaakseni kuvakaappauksen, valehtelijat olivat kadonneet. 

Onko netillä siis huumorintajua? Kepposteleeko se?

Turussa oli aikaisemmin ollut lähinnä krouveja ja kellareita. Sana kellari ei tarkoittanut sitä, että toiminta olisi tapahtunut kellareissa. Jostakin syystä ravintoloita vain kutsuttiin näin. Kun nykyään voi nähdä kellariin holvattuja ravintoloita, kyseessä lienee väärinkäsitys. Kellari viitannee ravintolan kellarissa olevaan viinivarastoon. 

Yksi esi-isistäni oli sukunimeltään Kellare tai Kellari. Liekö hän toiminut Porissa ravintoloitsijana? Hänen pojastaan tuli pappi, joka tarvitsi säätynsä mukaisen fiinimmän nimen. Hän alkoi kutsua itseään Thomas Kellanderiksi. 

Seurahuoneen kellarimestari Beckmark ei menestynyt työssään. Tarvittiin uusi ja kas kas, Kajsa siirtyi kerrosta ylemmäksi ja mitä ilmeisimmin osasi hommansa. Turun entinen ykkösravintola Seipel taantui ja joutui lopettamaan. Maan uusi päämies tsaari Aleksanteri ensimmäinen oli Porvoon valtiopäiviltä (1809) jatkanut matkaa Turkuun, joka oli ollut ja oli edelleen Österlandin eli Suomen hallinnollinen keskus. Aleksanteri I hurmasi turkulaiset. Hänelle järjestettiin iltajuhla, jonka itseoikeutettuna järjestäjänä toimi Seipel. 

Casagrandentalo

Seipel  toimi nykyisin kutsutussa Casacrande-talossa. 

Jossakin vaiheessa Cajsalla meni sukset ristiin Seurahuoneen johdon kanssa ja hän siirtyi Seipeliin.  Seurahuone nöyrtyi ja kultakimpale palasi jakamaan hohdettaan Seurahuoneelle.  

Wid ett Calas hos Mamsel Wahlund
Lähde: historioitsija Topi Artukan blogi

Näinkö kosteaa meno mamselli Catharinan hoivissa oli? 

Tiedä häntä? Tällä kuvalla on ehkä haluttu häväistä Cajsan bisneksiä. Kuvalla, josta tämä on kopioitu, jokin ranskalaistaho on halunnut pilkata englantilaisten ravintolakulttuuria. Sen kuvan teksti on tällainen: 

Venäjä halusi pääkaupungin lähemmäksi Pietaria. Hämeenlinnaa harkittiin, Porvoota punnittiin, mutta Helsinkiin päädyttiin eikä vähiten Viaporin vuoksi. 

Helsinki muuttui pääkaupungiksi aika hitaasti. Kaupungin palaminen joudutti asiaa, koska voitiin rakentaa tarvittavaa fasiliteettia. Kun hallinto alkoi keskittyä Helsinkiin, tarvittiin ravintolapalveluja. 

Arvon mamsellimme kutsuttiin Helsinkiin. Hän perusti Aleksanterinkadun ja Sofiankadun kulmaan majatalon. 

Tiedättekö muuten miksi Hakaniemen Siltasaaressa on katu, jonka nimi on Säästöpankinranta? Minäkin luulin tietäväni arvellessani sen liittyvän pankkitoimintaan. Nimi johtuu kuitenkin siitä, että topakka mamsellimme perusti Siltasaaren kärkeen ravintola Emilienburgin. Sitä alettiin kutsua Säästöpankiksi, koska sinne kaupunkilaisten rahojen katsottiin päätyvän. 

Kaupunki perusti Töölönlahden rantaan Seurapuiston yleiseksi kävelypaikaksi. Cajsamme alkoi pitää siellä kahvipuhvettia. Myöhemmin sinne nousi ravintola, jonka nimeksi tuli Sjöpaviljongen ja jota Cajsa pyöritti. 

Ravintola Kaisaniemi 1963
Kuva: Constantin Grünberg
Helsingin kaupunginmuseo

Cajsa oli ylioppilasnuorison suosikki, koska hän antoi luottoa. 

Kuten tunnettua. koko seutua alettiin kutsua Kaisaniemeksi. Kun Kaisaniemenkadulle tuli metroasema, se nimettiin tietenkin Kaisaniemen metroasemaksi kunnes nimi paljon myöhemmin muutettiin Helsingin yliopiston metroasemaksi 

Wahllundilla oli bisneksenään myös Kaupunginkellarin sekä teatteritalon ravintola.

Kaivohuoneen ruokatarjoilu oli hänen kontollaan sen ensimmäisenä toimintavuotena.

Varmaan hyvästä sydämestä kertoo se, että Cajsalla oli ottotytär Emilie Myhrman. Hän otti ravintola Kaisaniemen vastuulleen Cajsan kuoltua. 

Cajsan maallinen tomumaja lepää Hietaniemen hautausmaalla. Paikka on tyhjänä, mutta hautaa ei ole kierrätetty. 

Aikaansaava täti tämä mamselli Wahllund. Nostan hattua hänelle. 

#kaisaniemi #ravintolakaisaniemi #cajsawahllund #turku #helsinki #seurahuone #seipel #säästöpankinranta #hakaniemi #casagrandentalo #turunkaupungintalo #ravintola #tsaari #aleksanteri #helsinginyliopisto #historia #elämäkerta #essee

Kasarmitorin Hesburger Helsingissä – ansiokasta kierrätyssisustusta vai viherpesua?

 

Vihreä Hesburger

Ei näytä tavalliselta Heseltä. 

Vaimoni on ollut taas arkistossa, ja tästä pikaravintolasta tuntuu tulleen jonkinasteinen kantapaikkamme Hesassa.

Sisutuksessa näyttää  käytetyn runsaasti omasta ketjusta peräisin olevaa kierrätysmateriaalia.  

Vasemmalla on kaksi roskien ja tarjottimien palautustornia, jotka on tehty ketsuppitynnyreistä. 

H-kirjain on tehty metallilautasista. Tausta näyttää aluskasvillisuudelta. 

Aidolta näyttää.

Tuolit ja pöydät on tehty kierrätysmateriaalista. 

Huumoriakin. 

Kierrätyshimmeli joulusomistuksin. Taitavat olla ranskalaisten paistamisessa käytettyjä koreja.

Kierrätyslautaa ja -peltipurkkeja varmaan. Kellossa aterimia.

Onko tämä kierrätysreliefi?

Minusta tämä ravintola näyttää ihan aidolta kierrätysprojektilta. "Vihreyden pitoisuutta" on hankala arvioida. 

En ole nähnyt tällaista muissa Heseissä. 

Kun tätä varten on opeteltu tarpeelliset temput, tuntuisi luontevalta levittää konseptia muihinkin ketjun ravintoloihin. Brändikäsikirja tosin menisi uusiksi. Idean levittäminen riippuu tietysti siitä, miten ketjun franchising-yrittäjät suhtautuvat asiaan. 

Ketjun perustaja Heikki Salmela on jostakin syystä fb-kaverini, vaikka en tunne häntä henkilökohtaisesti. Vastaisikohan, jos kysyn projektista. 

Eräs arkkitehtiystävämme tuntee tämän Hesen suunnittelijan. Ystävämme on itsekin kiinnostunut kierrätyksen ja arkkitehtuurin yhdistämisestä. 

Yhtiön vastuullisuussivun pikaisen silmäilyn perusteella vaikuttaa, että heseläiset ovat tosissaan syventyneet vihertymiseen. 

#hesburger #pikaravintola #pikaruokala #ravintola #franchising #ketju #yrittäminen #pikaruoka #hampurilainen #ranskalaiset #takeaway #brändi #konsepti #kestäväkehitys #vihreys #vastuullisuus #ympäristö #ilmastonmuutos

HAM: Tove Jansson – Paratiisi

 

Omakuva 1939

Tove näyttää valokuvissa vähän vihaiselta ja etäiseltä. Sellaiseksi hän on myös maalannut itsensä omakuvissaan. Kysymys lienee osittain jännittämisestä, ainakin valokuvissa.

Savuke naisella saattoi hänen nuoruudessaan tehdä karun ja coolin vaikutelman. 

Kukka-asetelma 1934

Luonnos opiskeluajoilta 1930-luvun alusta

Tästä minä pidän. Kaoottista voimaa. 

Perhe 1942

Tove takana keskellä, reunoilla vanhemmat ja välissä veljet Per Olov ja Lars.

Per Olovista tuli valokuvaaja ja kirjailija. Useat valukuvat Tovesta ovat hänen ottamiaan. Hän on kertonut, ettei koskaan onnistunut ottamaan Tovesta kuvaa, jossa tämä olisi ollut rentoutunut. 

Lars oli sarjakuvapiirtäjä ja kirjailija. Hänellä on merkittävä osuus muumituotannossa. Hän käsikirjoitti ja piirsi Toven ohella. 

Hälytyksen alkaessa 1940

Tämän täytyy kuvata tunnelmaa väestösuojassa talvisodan aikana. 

Helsingin Taidehalli ja Eläinmuseo Eduskuntatalolta päin 1941

Tätä jouduin pähkäilemään. Miten nämä rakennukset tähän sijoittuvat. Taidehallin täytyy olla tuo likaisen harmaa rakennus takana oikealla ja Eläinmuseo siitä vasempaan oleva ruskea talo. 

Juhlat maalla 1947
Helsingin kaupunki tilannut kaupungintalon ravintolaan

Juhlat kaupungissa 1947
Helsingin kaupunki tilannut kaupungintalon ravintolaan

Tovella ei ollut kivaa näissä juhlissa. Huomaa muumipeikko hänen lasinsa vieressä 

Tove tavattuna itse teossa. Hän maalaa Auroran sairaalan lastenosaston portaikon seiniä sopivan "lapsellisiksi" vuonna 1958.

Auroran kuvia oli kopioitu myös HAM:in portaikon seinään. 

Tässäkin seinä aihe, mutta pienoiskoossa. Olisikohan tällaisilla Tove esitellyt, mitä aikoo tehdä?

Nimetön 1952
Tilaustyö Marskin saliin Haminan seurahuoneelle

Oikea monitaituri tämä Tove. 

#tove #tovejansson #muumit #muumipeikko #myy #muumimamma #suomenruotsalaisuus #kuvataide #piirtäminen #maalaaminen #sarjakuva #kirjoittaminen #ham

Finlandiatalon ja radan välissä on lumoava kukkaparatiisi

 

Töölönlahdenpuisto on nyt syksyn väreissä kylpevä kaupunkilaisten puuhamaa, kävelypuisto, oleskelutila ja silmienlepuutusalue.

#helsinki #töölönlahdenpuisto #töölönlahti #rautatieasema #oodi #finlandiatalo #hakasalmenhuvila #puisto #kukat #kauneus