Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Eikö se hellitä?

Olin jo vapauttanut itseni vaippahousuista, mutta vielä minun piti sellaisiin sonnustautua. Olin yhtenää yönä niin kahdesta unilääkkeestä sekaisin, että sain aikamoisen sotkun vessassa aikaan. Hoitajat minut siitä selvittivät. Siinä meni kalsaritkin epäkuranttiin kuntoon. Pyykkipussiin odottamaan kotimatkaa. Niinpä minulla ei ollut alushousuja eilen kotimatkalle. Pyysin, että saisin ottaa vaippahousut hyllystä, vaikka en niitä muutoin enää tarvitsisi, ja sain luvan.

Tänään maha on taas reistaillut. Aika harvakseen on on kuitenkin tarvinnut vessaan kiirehtiä.

Lääkäri painotti taas juomisen tärkeyttä eilen. Yritän tässä kilvoitella asian eteen.

Saan taas sytostaatteja 2-3.7. eli toiseksi viimeinen hoitokierros alkaa ensi keskiviikkona. Minulle on varattu aika PET/TT-tutkimukseen 5.8.2014. Niiden tulosten valmistuttua kai tiedetään miten kävi.

Pyysin sairaalassa tulosteita verikokeistani. Tässä on mittausarvojani jaksolta 22-25.6.:
Hemoglobini 103, 92, 98, 90: 134-167
Erytrosyytit 3.4, 3,1, 3.3, 2.98: 4.25-5.7
Leukosyytit 23.3, 33.7, 17.9, 8.6: 3.4-8.2
Trombosyytit 203, 210, 247, 250: 150-360
CRP 15, 130, 183, 62: <3

Äärimmäisenä oikealla on kunkin mittausarvon viitearvo.

Punaverisoluarvot (hemoblobini ja erytrosyytit) ovat huonot, mikä selittänee voimattoman oloni.Valkosolut (leukosyytit) ovat olleet mitä sattuu, mutta viimeinen arvo lähenee jo viitelukuhaarukkaa. En liene sinten nyt erityisen altis infektioille. Verihiutalearvo on ollut haarukassa koko ajan eli ei ongelmia veren hyytymisen suhteen. Tulehdusarvo (CRP) on on noussut jyrkästi ollessani sairaalassa, mutta lähetynyt sitten voimakkaaseen laskuun. Ehkä ripuli selittää sen kehityksen. Mitähän lienee tällä hetkellä, kun vatsani on taas löysä? Olisikohan välillä laskenut ja sitten taas noussut?

Vaimoni on huomannut, että sääreni ovat kaventuneet. Oikeassa onkin. Rimppakinttu, tynnyri puujaloilla olen, höh! Eivät ole aikoihin saaneet harjoitusta. Lihakset surkastuvat. Siinäpähän on toipumista syksyksi.

Se, kauanko minun on syytä olla sairaslomalla toipumista varten, on minulle avoin kysymys. Joku on väläyttänyt, että menisi loppuvuoteen ennen kuin voin palata töihin. Joku toinen taas on maininnut kuukauden. Saa nähdä, pitääkö aloittaa osa-aikatyöllä ja kokeilla siten omaa jaksamista.

Paluuaikaan vaikuttaa sekin, miten uusi laki vaikuttaa loman korvaamiseen. Uusi säädös on, että jos on lomallaan sairaslomalla, vastaavan ajan saa lomana varsinaisena työaikana. Olen varmaan koko kesän sairaslomalla. Täytyy selvittää, miten asia tulkitaan opetusasialla. En minä tuosta varmaan riitelemään viitsi ruveta, jos se ei ole selvä. Voi olla, että korvaus koskee meidän varsinaista lomakautta, joka lienee suunnilleen samanpituinen kuin muilla. Muun kesäajan vapaa-ajan palkka on tavallaan tienattu talvikaudella.

3 kommenttia:

Tautisen seuralainen kirjoitti...

Toipumisia! Joillakin työpaikoilla on sellainen käytäntö, että loman siirto pitää anoa etukäteen, se ei siis siirry automaattisesti. Mutta käytäntö voi riippua työpaikasta.

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos vinkistä Tautisten seuralainen!

Anonyymi kirjoitti...

Kuvista näkee taudin jylläämisen, on syöpä tosi kova tauti, mutta mottosihan on, että hyvinkin voi käydä, se on kajastamassa...vai vielä parit hoidot....ilman muuta oot ainakin syksyyn s-lomilla, älä mietikkään muuta, päivä kerrallaan eteenpäin ja "toivottavasti nokka nousuun"....joillakin aloilla pitää laittaa pitää laittaa pitämättömät lomansa ns "säästöön", mutta oma palkanlaskija, lue palkanalentaja, sen tietää, kun jaksat ,ota häneen yhteyttä...--nuo matalat HB:t ja tulehdukset ne vie äkkiä veltoksi, kumma ei oo jos nukahtelet vieraittenkin aikana...--.ja lihaskunto, siitä voisi puhua yhden illan, mutta salakavalasti katoaa ja kamala homma saada takaisin, mutta hitaalla harjoittelulla se palajaa....sitten aikanaan, nyt keskityt vain paranemiseen ja koetat vielä kestää ne hoitojaksot, tsemppiä ja viihdy radion äärellä tänä viikonloppuna, terveisin K.