Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 9. kesäkuuta 2023

Täytin äsken 69, tänään täytän 7

 


Kesäkuun 9. päivänä seitsemän vuotta sitten olin Meilahdessa kolmiosairaalan eristysosastolla ja sain uuden elämän. 

Jollakin tuntemattomalla hyväntekijällä oli ollut riittävän samankaltainen veri kuin minulla. Aina sellaista ei löydy. 

Joku henkilö oli hakenut siirteen paikan päältä ja tuonut sen valvonnassaan luovutettavaksi. 

Olin ollut noin kuukausi sitten saamassa siirteen, mutta silloin vaikutti siltä, että minulla on jokin tulehdus, jolloin siirrettä ei voi antaa. Minut lähetettiin kotiin. 

Kantasolut säilytettiin kai nestetypessä. 

Nyt oli uusi koitos ja juhlahetki, joka tosin vaikutti ihan arkiselta. Luovuttajan solualkiot saatettiin kuin tiputuksessa verenkiertooni. 

Immuunijärjestelmäni oli ajettu alas siirtoa varten. En saanut poistua huoneestani eteistä pidemmälle. 

Siirron jälkeen odotettiin muutama päivä, että verentuotantoni käynnistyy. Niin se teki. 

Veriryhmäni muuttui. 

Vastustuskykyni oli nollilla, joten sain muistaakseni kolme pöpöä. Jouduin takaisin eristyksiin, mutta nämä "torakat"  nujerrettiin. 

Minulla on yhä omat kudokset, mutta suonissani virtaa vieras veri. Tällainen tilanne voi tuottaa käänteishyljintää, joka voi viedä jopa hengen. Minulla tällaista ei ole juuri ollut. Välillä vasen silmäkulmani punottaa, mutta se talttuu voiteella. Siinä kaikki. 

Erikoissairaanhoito osoitti korkean tasonsa. 

Luoja antoi minulle jatkoajan. 






7 kommenttia:

Amy / Dzinnin Ajatuksia kirjoitti...

Onnea vaan vuosipäivänäsi! Toivottavasti remissio vaan jatkuu.

Minulla ei tuosta tapahtumasta ole vielä puoltakaantoista vuotta.

Anonyymi kirjoitti...

Lämmin kiitos ainutlaatiisten kokemustesi jakamisesta. Ne kertovat siitä, että kansallisten, yhteisten voimavarojen panostaminen osaamiseen ja kaikiöle tarjottavaan palveluun kannattaa. huippuosaamista vaativaan palveluun kannattaa. Olen mielihyvin veronmaksaja Suomessa

Amy / Dzinnin Ajatuksia kirjoitti...

Aivan.

Sinä et varmaan seuraa blogiani, jossa on niin paljon naistenhömppää, mutta myös tästä sairaudesta.

Ajattelin palata Suomeen heinäkuussa ja jättää työni, koska myeloomani pääseurantaparametri on PET-CT, ja täällä Saksassa sairaskassa ei sitä maksa, mikä on ihmeellistä (omakustannus noin 2000 e). Kuvittelin aina, että täällä syövän suhteen hoito olisi hyvää, mutta ei näköjään. Kyllä TYKS vaan on huippu!

Heikki Honkala kirjoitti...

Amy, kiitos viesteistäsi ja onnittelustasi. Ikävää, että joudut palaamaan tuosta syystä. Joudutko maksamaan, koska et ole saksalainen? Toivottavasti toipumisesi etenee hyvin. Tunnustan olevani huono blogien lukija. Menee aikaa kirjoittamiseen ja julkisen median seuraamiseen ja kirjoihin menee aikaa. Voisin kyllä sinua seurata.

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos Anonyymi palautteestasi! Mukavaa, että kokemukseni kiinnostavat sinua. Erikoissairaanhoito toimii kokemusteni mukaan todella hyvin Suomessa. Toivottavasti eivät sotella pilaa sitä.

Amy / Dzinnin Ajatuksia kirjoitti...

Ei, kyllä minua koskevat Saksassa nykyään asuvana samat säännöt kuin muitakin täällä asuvia. Krankenkasse (Tk, Die Techniker) ei vaan maksa sellaista, tosin GP:ni sanoi, että vastoin hematologilta saatua tietoa tästä maksuasiasta "eiköhän me jotakin keksitä".

Täällähän on ihan loistava terveydenhuolto verrattuna Suomeen, ihan näin yleensä. Saat itse valita lääkärisi, ja jopa erikoislääkärille pääsee heti, eikä tarvita GP:n lähetettä.

Heikki Honkala kirjoitti...

Kuulostaa hyvältä. Ehkäpä Suomen sotegurut voisivat käydä benchmarkkaamassa.