Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

tiistai 28. helmikuuta 2017

Uuden elämän rakennuspuita

Ammatillisessa opetuksessa on tapahtumassa suuri muutos. Oppiminen on siirtymässä entistä enemmän työpaikoille, mikä onkin varsinaisen ammatillisen oppimisen kannalta järkevää. Opettajia tarvitaan luultavasti vähemmän.

Voi olla, että sivuhommia eläkkeen ohessa hoidettavaksi on tarjolla vähänlaisesti. Täytyy kuulostella.

Turvallisin skenaario ainakin pitkän päälle on elämän rakentaminen eläketulojemme varaan.

En osaa pitää töihin palaamista kevääksi kovin suurena terveysriskinä. Ehkä voin tehdä ainakin osan henkilökohtaisen ohjauksena. Jos joku opiskelija tulee kipeänä, voin tarjota toista aikaa. Ehkä voi tehdä hommia myös netissä.

Ehkäpä myymme asuntomme. Olisi mukava saada sellainen, jossa olisi kunnon tila maalaushommille. Nykyinen olohuoneateljeemme ei oikein toimi. Olisi hyvä olla sellainen paikka, jossa voisi sotkea vapaasti. Nyt suojaamme olohuoneen vakstuukilla ja se pitää usein ottaa pois. Tavarat pitää tietysti koota. Vaimoni kirjoittaa mielellään olohuoneen pöydän ääressä. Olisi mukavaa, jos olisi väljempää. Valmiit maalauksetkin tarvitsevat tilaa.

Proosan kirjoittamisen oppiminen on niin iso haaste, että on varmaan parempi keskittyä maalaamiseen. Bloggaaminen on rennompaa kuin kunnon proosan tekeminen. Maalaamista minun ei tarvitse aloittaa aivan alusta.

Olen kuullut Meikusta, että esimerkisi Turkuun muuttaminen ei olisi ongelma toipumisen valvonnan kannalta. Turussakin tehdään kantasolusiirtoja.

Katsotaan nyt mihin elämä kuljettaa.









Ei kommentteja: