Onko presidentti oikeasti arvojohtaja?

 

Kuva AI Leino Pixabaystä

Presidentin tehtävät

Lakiin perustuvat presidentin tehtävät luetellaaan presidentin verkkosivuilla. Ne ovat (lainaus sivuilta):

Perustuslaissa säädetyt tehtävät

• Hallitusvallan käyttö
• Kansainväliset suhteet
• Valtiopäivät ja ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen
• Lain vahvistaminen ja asetusten antaminen
• Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään
• Virkanimitykset ja tehtävään määräämiset
• Puolustusvoimien ylipäällikkö
• Armahdus

Muut tehtävät

• Kunniamerkit ja arvonimet
• Ahvenanmaa
• Valtuudet poikkeusoloissa
• 
  

Onko presidentin oltava arvojohtaja?

On merkille pantavaa, että nähdäkseni arvoista ei puhuta mitään. Miksi siis puhutaan presidentistä arvojohtajana? 

Tommi Lehtonen arvelee sen johtuvan presidentin valtaoikeuksien vähentämisestä. Arvot johtamisessa on suosittu aihe liike-elämässä. Hän voi antaa mallia käytöksellään, asenteillaan ja puheissaaan. Hän voi toimia unilukkarina ja nostaa ajankohtaisia teemoja esiin. 

Lehtosen artikkelista voi lukea rivien välistä, että presidentti voi toimia arvojohtana, mutta hänen ei ole pakko. Hän voi siis halutessaan keskittyä vain lakisääteisiin tehtäviin. 

Li Andersson tosin totesi tänään haastattelussa, että presidentti ei voi olla olematta arvojohtaja ja oli varmaan oikeassa. Toki presidentti pyrkii toimimaan omien arvojensa mukaisesti. 

Kyse lienee siitä, pyrkiikö valtion päämies toimimaan tietoisesti suunnannäyttäjänä arvokysymyksissä. 

Luterilainen kirkko näyttäytyy varsin moniarvoisena. Onkä näin syntynyt arvotyhjiö, jonka vuoksi presidentiltä odotetaan opastusta? Ehkä. Voi olla, että kirkon puuttumista poliittisiin kysymyksiin pidetään kuitenkin epäsopivana, Voi olla epätoivottua, että esimerkiksi arkkipiispa ja presidentti esittäisivät julkisuudessa keskenään ristiriitaisia kantoja tärkeissä teemoissa. 

Kenen arvoja presidentin olisi edistettävä? 

Voitaisiin ajatella, että kansalaiset olisivat antaneen suunnan arvojohtajuuteen, koska  presidentin on valinnut enemmistö. Suomessa valitun presidentin tapana on ollut luopua edustamansa puolueen jäsenkirjasta, vaikka laki ei häntä siihen velvoita. Tapa viitannee siihen, että presidentiltä odotetaan puolueettomuutta ja sitoutumattomuutta. 

Tuntuu siltä, että presidentin mahdollisuudet arvojohtajuuteen ovat aika rajatut. Monen asian voi ajatella liittyvän sisäpolitiikkaan ja siitä hänen on syytä pitää sormensa erossa. 

Niinistö onkin ollut tässä suhteessa varovainen. Tosin on hän varovasti kommentoinut taloutta, puhunut tolkun ihmisistä ja arvostellut turvapaikkakäytäntöä ("Jos joku vain sanoo asylym ...").

Julkisuutta tuntuu hallitsevan liberaali ajattelu. Luulen, että presidentillä on paineita pysytellä samoilla linjoilla tai ainakin välttää kannanottoa, jos on itse eri linjoilla. En muista, että Niinistö olisi ottanut kantaa esimerkiksi eutanasiaan. 

Oman elämänsä valinnoilla presidentti voi kuitenkin näyttää esimerkkiä. 

On myös turvallisia arvoja kuten rehellisyys, velvollisuus,  ahkeruus joista presidentti voi toki puhua. 

Presidentti voi olla kansakunnan turvallinen isä- tai äitihahmo levottomina aikoina. Laki tuskin suoranaisesti velvoittaa häntä siihen, mutta olisihan se toivottavaa. 

Itse olen konservatiivi ja siten tulevan presidentin arvomaailma tuskin vastaa täydellisesti omaani. En haluaisi tukea kandidaattia, jonka elämän arvot ovat täysin ristiriidassa verrattuina omiini. Presidentin lakisääteinen velvollisuus on kuitenkin hoitaa ulkopolitiikkaa ja pitää huolta maan turvallisuudesta. Siinä suhteessa kaikki ehdokkaat ovat hyvin samanlaisilla  linjoilla. 

Toivottavasti saamme parhaan mahdollisen presidentin!

#presidentti #presidentinvaalit #politiikka #arvot #vaalit #ulkopolitiikka #turvallisuus #maanpuolustus #puolueet #isänmaallisuus #suomi