Suomen kielen juuria – mistä tulevat esimerkiksi sanat simputus ja kuopus?

 

Mennyt elää käyttämässämme kielessä ja nimistössä, emmekä huomaa mitään. 

Kun me käsitämme jotakin, se tapahtuu aivoissa Eikö niin? Mitä tekemistä käsillä on asian kanssa? Sana lienee alunperin tarkoittanut havaintoa jostakin käsissä olevasta ja sittemmin muuttunut älyämikseksi. 

Ymmärtäminen liittyy puolestaan sanaan ympyrä. Asia on saarrettu ja siten hallussa. Tämäkin on siis metafora. 

Kuva Matteo Baronti Pixabaystä

Jos olet käynyt armeijan, tiedät mitä tarkoittaa simputus. Sanan taustalla on sana simppu, joka on merikala. Vuosia sitten kadettikoulun nuorempia oppilaita alettiin kutsumaan simpuiksi. Tästä voimmekin päätellä miten heitä kohdeltiin. 

Meille suomalaisille perin tuttu sana kiuas on muovautunut kivikasasta. 

Kielon lehdet muistuttava kieltä. Oikein arvasit.

Kuopus on johdos kuopasta. Mitä ihmettä? No koska nuorin lapsikatraasta on pohjimmainen. 

Sana loma on tarkoittanut rakoa tai koloa. Loma on siis työnteon välissä oleva rako jolloin voidaan olla vapaalla. Toki voidaan myös vapaa-ajan vieton lomassa tehdä hieman töitä. 

Tällaisiin kiehtoviin sanojen menneisyyksiin johdattaa meidät Ville Elovaaran ja Lotta Jalavan  teos Sana sanasta Suomen kielen jäljillä. Suosittelen. 

Kuva Jan Jakubowski Pixabaystä

Tiesitkö, että sukunimi Viskari tarkoittaa kalastajaa ja tulee ruotsin fiskaresta? Tai että sukunimi Römpötti viittaa muinaisen kantajansa persoonallisuuteen. Römppö tai römpötti tarkoitti puheliasta tai kovaäänistä. 

Tuosta tulikin mieleeeni, että lapsuudessani kaiuttimesta käytettiin nimitystä kovaääninen. Mahtavatko jonnet tunnistaa?

Tässä maistiaisia mainitusta mainiosta kirjasta. Jos kieli kiinnostaa, kannattaa lukea. 

#suomi #suomenkieli #äidinkieli #kielet #etymologia #sanat #sanasanasta #tammi #kielitiede #kielihistoria #menneisyys #viestintä #keskustelu #kommunikaatio