Etruskien vaikuttava "hautakaupunki"

 

Nykyään puhutaan paljon kuplista, mutta on sitä ennenkin osattu. Ja nämä kuplat ovat säilyneet 2 500 - 2700 vuotta. 

Kävimme viime sunnuntaina  Cerveterissä olevassa nekropolissa eli kuolleiden kaupungissa. Tässä postauksessa on runsaasti kuva- ja videomateriaalia tutustumismatkaltamme. Uskon, että tämän avulla saatat melkein tuntea käyneesi tällä hyvin poikkeavalla ja valtavalla hautausmaalla. 

Artikkelin lopussa on vaimoni Saaran kirjoittama "Etruskit - lyhyt oppimäärä". Sinua saattaa kiinnostaa, millainen oli etruskinaisten asema yhteisössään. Luultavasti yllätyt. 

Ainakin jokunen videoistakin kannattaa katsoa, koska niiden kautta saa tuntumaa, millaista on kulkea näiden "iglujen" väleissä. 

Google Maps

Tämä etruskien hautausmaa on kivenheiton päässä meistä. Cerveteri ja Trevignano Romano ovat molemmat muinaisia etruskien asuinpaikkoja. 

Saavuimme kartan lounaisosassa olevalle parkkipaikalle. Kartan mukaan haudat 1 ja 2 ovat aivan lähellä. Niitä sitten tutkimaan.

Tämä on ehkä ykkönen, mutta mitä kummaa? Onko Italiassa rationalisointi näin pitkällä, että museo- ja kaatopaikkatoiminnot on yhdistetty.

Lähettyviltä löytyi lisää, mutta aika hoitamattomilta näyttävät. 

Kävi ilmi, että emme vielä olekaan museoalueella. Tästä vielä eteenpäin. 

Nyt näyttää lupaavalta. 

Siinä!

Tämä on aika tyypillinen koko. Mittasuhteet heijastelivat varmaankin perheen statusta. 

Suurin näkemäni kumpu oli aivan valtava. Toisaalta haudat voivat olla aivan pikkuruisia kaninkoloja. Kammiot on myös voitu kaivaa syvälle maahan, 

Tämä Rooman etruskimuseossa kuvaamani kuuluisa sarkofagi (tai oikeastaan sen palaset) on löydetty juuri täältä. 

Tähän haudattu pariskunta ei liene rahalla rellestänyt. Vaivaa toki tällaisenkin tekemiseen on pitänyt nähdä. 

Hautakammioita on rakennettu eri tavoin. Materiaalina on käytetty enimmäkseen vulkaanista tuffikiveä, joka on pehmeää ja jota on siten helppo työstää. 

Tuonpuoleisuudella oli etruskeille suuri merkitys. Siksi näihin hautoihin panostettiin näin paljon. Kammioihin jätettiin runsaat hautalahjat tulevalle matkalle, Niitä ei täällä enää ole. Viety varmaan museoihin. 

Ensimmäisestä tilasta on pääsy vasemmalla ja oikealla oleviin pieniin kammioihin, joista kuvat alla. 

Tästä avarasta tilasta on on pääsy muihin kammioihin. Mietin, onko noilla seinustoilla olevilla tasoilla ollut myös sarkofageja vai ovatko haudoilla kävijät istuneet niillä vaihtamassa kuulumisia. 

Tasojen pinnat ovat samanlaisia kuin muissa kammioissa, joten ehkä nekin ovat varattu tuonpuoleiseen matkustaneille. 

Tuosta aitauksesta voi laskeutua maan sisään näkemään jotakin aivan erityistä. 

Tuffimuurit suojaavat laskeutujaa. 

Vain lasin takaa saa katsella. 

Hajurako ennen kaikkea. 

Miten ihmeessä tällaisia kaninkoloja on käytetty? Onko vainajien tuhkat vain kaadettu luukusta sitään tai kurkottamalla asetettu sisään yksi tai useampi  tuhkauurna. 

Harmittaa, kun en näistä pienistä ottanut sisäkuvia. 

Kaksiosaisena he vaelsivat ja kaksiosainen on heidän hautansakin. 

Jotakin on tässäkin ollut vireillä. 

Laatikkomalli

Seinustalla tällainen. 

Sisällä pieni ja vaatimaton kammio. 

Oikealla on aivan valtava hautakumpu. 

Sama suuri vasemmalla.

Suuren kummun sisuksiin pääsi tutustumaan tuon sillan kautta. 

Luulisi, että valtavan hautakummun sisältä löytyisi rikkaan päällikköperheen monihuoneinen leposija, mutta tällainen pikkuinen luola oli vastassa. 

Tästä laskeuduin hautaan. Ovatkohan nuo askelmat etruskien vai turistien jäljiltä vai kenties sekä-että. 

Kerran keksitty ja yhä käytössä. Vain sähkön avulla voi panna paremmaksi. 

Tämä on kulkuväylän varrella. Olisiko tässä voinut olla joskus matala sarkofagi tai köyhien tuhkauurnia. 

Ylijäämää? Eivät ilmeisesti ole kelvanneet museoihin, mutta joku voisi salakuljettaa tästä matkamuiston kotinsa pihaan. 

Koirankoppi? 

Sisätila on tosin niin pieni, että riittäisi ehkä vain jollekin kääpiöpinserille. 

ETRUSKIT – lyhyt oppimäärä

Etruskit olivat kansa, jonka arvellaan tulleen pitkän nälänhädän takia foinikialaisten ja turkkilaisten alueelta parempia maita etsien Italiaan noin 800 eaa. He perustivat aluksi yhteisöjä nykyisen Toscanan viljaville alueille, myöhemmin myös pohjoisemmaksi ja levittäytyen myös lähemmäksi Roomaa. Pienet kylät alkoivat yhdistyä muodostaen kaupunkeja, joista osa on edelleen monien noiden seutujen kaupunkien pohjana. Etruskit olivat siis osin kreikkalaisen kulttuurin siirtäjiä aikanaan roomalaisille.

INSINÖÖRITAITO

Etruskeilla oli uskomaton taito rakentaa luja infrastruktuuri. Heidän rakentamisistaan on jäljellä ja käytössä yhä joitakin etenkin Rooman seudulla. He olivat urbaanin ympäristön rakentajia; heillä oli jo tuolloin hallussaan ruutuasemakaava kaupungeissaan. Kaupungeissa oli hyvä viemäri- ja vesijohtojärjestelmä, mikä siirtyi roomalaisille. Rakennukset olivat korkeita, mikä oli tuona aikana todellinen insinööritaidon näyte. Myös maaseutujen kastelujärjestelmä oli aikaansa edellä. Sulautuessaan roomalaisiin he kannustivat roomalaisia perehtymään ja rakentamaan akvedukteja, joita saamme yhä ihailla, sen taidon he osasivat ja siirsivät osaamisensa. Mistähän he olivat taitonsa oppineet vai olivatko etruskit keskimääräistä älykkäämpää kansaa?

Ertuskien kaupungit olivat pieniä valtioita, joissa oli hyvä hallinto. Aristokratia oli ylintä ryhmää, joilla oli suurin valta. Kaupungit rakennettiin yleensä kukkuloille, minne keskiajan ihmiset siirtyivät tasangoilta. Valmiit kaupungit hyvin suunniteltuine siltoineen ja portteineen odottivat. Näitäkin löytyy yhä.

KIELI JA KIRJALLISUUS

Sitä on vaikeaa tietää, sillä heidän kirjallinen jäämistönsä on lähes olematon. On tiedossa, että heidän kirjaimistonsa on ollut pohjana roomalaisille, mutta kieli, jota he puhuivat ei ole ollut sukua millekään silloin puhutulle. Joillakin saarilla on puhuttu kuitenkin etruskin sukuisia kieliä, mutta niistäkään ei ole jäänyt liioin tietoja. Kuitenkin tiedetään, että viimeiset etruskia puhuneet ovat olleet ennustajia, joiden toiminta kiellettiin, kun kristinusko vakiintui.

Jotain etruskeista on jäänyt latinan kieleen. Meilläkin on joitakin sanoja käytössä, jotka ovat alun perin tulleet latinaan etruskeilta. Eräs näistä sanoista on persoona, joka tarkoitti alun perin teatterinaamiota.

Heidän kirjallisuudesta tulevat tiedot ovat peräisin kreikkalaisten ja roomalaisten kirjallisista lähteistä. He tekivät myöhemmällä kaudella kauppaa etruskien kanssa ja ovat kirjallisissa lähteissään kertoneet tästä erityisestä kansasta.

Etruskien kirjallinen elämä oli vireää. Vaikka kirjallisuutta ei ole juurikaan jäänyt, roomalaisten kautta tiedämme, että heillä sitä oli. Rooman keisari Claudiuksen vaimo Urgunilla oli etruskisukuinen ja pariskunta osasi lukea etruskisukulaisilta jääneitä tekstejä. Claudius kirjoitti jopa sanakirjan, joka on valitettavasti kadonnut.

ETRUSKIEN USKONTO

”Enemmän kuin mikään muu kansa etruskit omistautuivat uskonnolle”, sanoi Livius.

Etruskit noudattivat tarkasti uskonnollisia tapoja. Uskonto oli monijumalaisuutta, läsnäolevaa, sillä heidän mukaan kaikki todellinen ja näkyvä heijasti jumalien maailmaa. Jumaliin kuului kotoisia jumalia, mutta myös kreikkalaiset jumalat olivat heille läsnä.

Papit olivat myös ennustajia, jotka tekivät ennustuksia uhrieläinten maksasta. Lampaan maksa oli myös ennusesine kuin myös eri linnut, joiden lennosta ennustettiin. Ennustuksia tehtiin myös ukkosen aikana salamoista sekä monista luonnon merkeistä. Ennustustaito siirtyi myöhemmin roomalaisille. Vähä-Aasian heetit harrastivat samanlaista ennustamista ja siksi on oletettu etruskien lähteneen nykyisen Turkin alueelta.

Etruskit uskoivat ikuiseen elämään ja siksi hautajaismenot olivat varsin rikkaat ja pitkät. Haudat olivat etruskeille todella tärkeitä. Ne rakennettiin suuriksi ja syvällä hartaudella. Niitä on säilynyt meidän aikaamme asti ja niistä on kyetty lukemaan heidän arkielämään liittyviä asioita.

Jumalat olivat heille myös arjessa niin läheisiä, että he kysyivät heiltä arjen asioihinkin jotain merkkiä jumalilta ennen ryhtymistä suurempaan työhön.

Temppelit olivat suuria ja taidolla rakennettuja. He kehittivät niihin holvikaaret, jotka ovat olleet esimerkkinä keskiajan ja renessanssiajan kirkoille ja suurille duomoille.

ETRUSKIEN TAIDE

Etruskien taidetta on jäänyt meille tulkittavaksi. Se oli aikansa korkeakulttuuria, jota on löydetty haudoista. Ilman näitä löytöjä emme tietäisi kovin paljon tästä kehittyneestä kansasta. Kuvallisen taiteen kulta-aika oli 500-300 eaa. Parhaiten säilyneitä ovat seinämaalaukset, joista on saatu tietoa arkisesta elämästä. Pronssi- ja terrakottaveistoksia on myös säilynyt meidän päiviimme.

Vaikutteet teoksiin kulkeutuivat kreikkalaisesta taiteesta ja maan tarustosta. Patsaiden henkilöhahmoissa näkyi kasvojen nk joonialainen hymy. Yksillöllisiä piirteitä pyrittiin kuvaamaan mahdollisimman tarkkaan.

Käyttöesineisiin maalattiin ja kaiverrettiin kuvia ympäröivästä elämästä. Tätä esineistöä kulkeutui muuallekin Eurooppaan kauppasuhteiden takia.

Tanssi ja musiikki on jäänyt melko tuntemattomaksi etruskien ajalta. Joitain viitteitä näkyy esineistössä ja seinämaalauksissa.

KAUPANKÄYNTI

Etruskien yhteiskunta oli hyvin järjestäytynyttä. Maaseudulla toimi viljely hyvin suunniteltujen kastelukanavien takia. Kaupunkien liepeillä oli malmiesiintymiä, joka mahdollisti rautakaupan esim. kreikkalaisten kanssa. Kauppatavarana oli myös hopea ja kupari sekä tietenkin buccero- keramiikka. Tällaista kaupankäyntiä hallitsi pääasiassa yläluokka, jotka myös hallitsivat yhteiskunnan johtamista.

Jo tuolloin suunniteltiin suuria viini- ja oliivitiloja, joiden tuotantoa vietiin laivoilla muualle Välimeren alueelle ja jopa Alppien yli.

Käsityötaitokin kukoisti ja jalkineita valmistettiin samoin kuin monenlaisia nahkatöitä. Hämmästyttävintä on ollut hammaslääkintätaito, sillä he osasivat rakentaa ihmisille kultasiltoja ja osaproteeseja. Myös foinikialaisilla oli tämä taito ja on oletettu sen siirtyneen etruskeille, jotka kehittivät sitä edelleen.

Ennen varsinaista pankkilaitosta, mikä kehittyi Rooman vallan aikana, etruskit opettelivat rahanvalmistuksen. Etruskikaupunki Populoniassa lyötiin hopea- ja kultarahoja.

KOTI JA NAISET

Etruskinaisten elämä oli vapaampaa kuin kreikkalaisilla ja roomalaisilla.

Heillä oli huomattavasti enemmän sananvaltaa kodin ja yhteiskunnan piirissä. Myös liikkumisvapaus oli suurempi. Naapurivaltioissa paheksuttiin etruskinaisten valtaa ja oikeuksia. Heillä oli vapaus olla tapahtumissa, mihin naapurivaltioiden naiset eivät saaneet osallistua. Suurta paheksuntaa herätti uskonnollisiin menoihin osallistuminen ja jopa niiden järjestelyihin osallistuminen. Naisia toimi myös papittarina.

Naiset osasivat myös kirjoittaa ja lukea, jota sitäkin paheksuttiin. Naisten maailma laajeni liikaa esim. roomalaisten mielestä. Heillä oli oikeus myös pitää avioituessaan oma sukunimi.

Naiset toimivat kodin töiden lisäksi kehrääjinä ja kutojina sekä monien juhlien valmistajina. Liekö heillä ollut tällaisia varten nykyisiä pitopalveluja vastaavaa toimintaa.

ETRUSKIEN VAIKUTUS

Etruskit sulautuvat roomalaisiin ensin yhteiskunnallisissa asioissa ja antoivat heille järjestäytymiseen mallit. Seuraava askel oli rakentamiseen liittyvissä asioissa. Temppeliarkkitehtuuri, ylhäisökotien, domuksien, rakentaminen alkoi näkyä roomalaisessa elämänpiirissä kuin myös erilaisten infrastruktuurien rakentamisessa kuten akveduteissa ja vesijärjestelmissä. Triumfien oletetaan myös tulleen etruskeilta.

Etruskit vaikuttivat myös voimakkaasti roomalaiseen ja sen jälkeiseen kulttuuriin erilaisissa kisoissa, monissa näytännöissä ja näytelmissä sekä tanssin ja musiikin parissa. Etruskeilla oli verisiä kisoja, jotka ovat olleet tiettävästi roomalaisten gladiaattoritaistelujen mallina. Jopa pukeutumisessa on ollut viitteitä etruskeilta; tooga oli luultavasti etruskien käyttämä vaate.

Etruskien vaikutteet monissa asioissa heijastuivat vielä keskiajalla.

Kiitos, kun jaksoit tänne saakka. Toivottavasti esitys tuntui kiinnostavalta. Ainakin sen laatimiseen kului erinäisiä tunteja. 

#etruskit #rooma #roomalaiset #etruria #historia #antiikinaika #hautausmaa #italia #antiikki #kreikka #pronssikausi