 |
| Kuva Gerd Altmann Pixabaystä |
Hallituksella on pöydällään valtionvelka, huoltosuhdeongelma, Ukraina, Venäjä, ilmastonmuutos, sote ...
Olisi suotavaa, että meillä olisi tällaisina aikoina toimintakykyinen hallitus.
Nyt rasismikeskustelu jatkuu hallituksen yhdenvertaisuuspaperista huolimatta. Mikä mättää?
Rasismin merkitystä vähätellään, koska me valkonaamat emme kohtaa sitä. Arkkipiispa on todennut, että rasismi on syntiä. Niin minunkin mielestäni.
Hallituksen ulostulosta huolimatta Jani Mäkelä jaksaa ihmetellä, mitä se rasismi on. Teemu Keskisarja opettaa meitä vuosisatojen takaisista ajoista, jolloin silloiset suomalaiset olivat N-heimoa, mutta jolloin kukaan meistä ei ollut täällä.
Kymmenen pistettä Orpolle. Hän antoi meille määritelmän. ”Jos sydämessään ajattelee, että jokainen ihminen on samanarvoinen. Jos tästä poikkeaa, se on rasismia.”
Mitä muuta tarvitaan? Sadan sivun mittainen ohje siitä, mikä on rasismia ja mikä ei?
Kaikki hallituspuolueet joutuvat osallistumaan kompromisseihin. Perussuomalaiset ovat saaneet heille tärkeitä asioita läpi. Miksi he haluavat pidättää itselleen oikeuden työntää kapuloita oman hallituksen rattaisiin?
Media ja oppositio tarttuvat varmasti jokaiseen sammakkoon, joka loikkaa ulos perussuomalaisen suusta. Perussuomalaisten johto ei voi vaatia rivejään suoriksi, koska on riippuvainen äänestäjistään. Kannattajat odottavat puolueen eliitiltä viittauksia siihen, että "vaikka joudumme sanomaan niin tai näin, olkaa huoleti, me kuuntelemme teitä".
Sama prosessi jatkuu. Ikiliikkuja on keksitty.
 |
| Kuva Michał Pixabaystä |
Toisenlainen kiinnittyminen toimisi paremmin, mutta en tiedä onko se mahdollinen. Perussuomalaiset vaativat mediaa ja oppositiota lopettamaan rasismiin puuttuminen, mutta kuka uskoo sen onnistuvan. Ehkä sekin on puhetta kannattajille.
Eivätkö he voisi käynnistää kannattajiinsa kohdistetun tiedotuskampanjan, jossa viestitettäisiin, että olemme nyt vallan kamareissa ja saaneet ohjelmaan paljon toivomaamme, nyt teidän ja meidän on opittava käyttäytymään ihmisiksi? Ei kannata yrittää opettaa muita sietämään persukieltä, jos haluaa saada sovitun maaliin. Hallituskumppaneilta vaaditaan nyt selkärankaa, etteivät salli persutapojen murtautua uudeksi normaaliksi. On kiusaus taipua, kun on paljon liossa. RKP on ollut jämäkkänä, mutta muut ovat jääneet arvoitukseksi julistuksista huolimatta. Kumppaneiden on syytä myös varautua myös rasismi- ja ilmastotoimien hiljaiseen jarruttamiseen.
Anteeksipyynnöt toimivat paremmin, jos katuu aidosti ja parantaa tapansa. Nyt olemme kuulleet anteeksipyyntöjä, joita on seurannut kannattajien vuoksi ainakin osittainen takaisinveto.
Voi olla, että perussuomalaiset uskaltavat pelata kovilla panoksilla, koska hallituksen hajotessa he voivat kasvaa oppositiossa pääministeripuolueeksi.
Pysyykö hallitus pystyssä? Voiko sisäisesti ristiriitainen joukkue pysyä koossa?
En tiedä.
Tämä on mielikuvani tilanteesta. Oma spekulointi voi tuottaa virheitä. Olisitko ystävällinen ja osoittaisit, mitkä asiat eivät vastaa totuutta. Rakentava dialogi opettaa.
Tunnustan, että minun on vaikea sietää perussuomalaisten toimintatapoja. Iso Kirja opettaa, että meidän pitää rakastaa vihollisiamme. Katse siis omaan puseroon. Sitä paitsi Genin mukaan olen Purralle ja Halla-aholle kaukaista sukua. Hekin ovat lähimmäisiäni.
Voi minua syntistä.
