Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

torstai 17. huhtikuuta 2014

Varokaa, ruma kuva!

Viime yönä tunsin päänsärkyä ja muutoinkin oli aika ontto olo. Söin ja join jotakin, että olo paransisi. Otin myös kunnon tällin paracetamolia. Istuskelin keinutuolissa ja odottelin lääkkeen vaikutusta. Itäväylä oli aika rauhallinen ja sain nauttia kevätlinnun sirkutuksesta. Vaimokin heräsi ja tunnisti sen mustarastaaksi. Minun ornitologitiedot eivät hirveän pitkälle riitä sen yli, että erotan kukon muista linnuista. No, olen sentään linturetkilläkin käynyt nuorena, mutta kun näyttävät niin samanlaisilta nuo pajulinnut sun muut eikä minua ole oikein kunnon nuottikorvallakaan siunattu.

Olen taas loikoillut ja nukahdellut pitkin päivää. Olo on ollut hieman virttynyt, mutta tuntuu paranevan tässä päivän vanhetessa.

Eilen pistin taas itseeni Neulasta-piikin, joka elvyttää valkosolujani. Minun pitää tehdä sama jokaisen "myrkytys"-kierroksen jälkeen. Ajoitus on tarkka. Eilinen oli ohjeistettu tehtäväksi klo 17.00 ja aika hyvin ajoituksessa onnistuinkin. Ruiskeen bruttohinta on apteekissa yli 1.200 euroa, mutta onneksi netto on vain kolme euroa.

Toivottavasti oheinen kuva ei aiheuta sairaalapelkoja. Vaikka kanyylin neula menee juohevasti ihon läpi, suonen etsintä ilmeisesti saa aikaan mustelman. Aika tuonkin kaunistaa.





2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hessu, f2f-kohtaamisen jälkeen jäin lukemaan tekstejäsi yksi toisensa jälkeen. Taitavaa, elämänmakuista ja arjen arvoja kirkastavaa! Valoisaa pääsiäistä teille kummallekin, se siskontytär

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos! Olin hyvin ilahtunut käynnistäsi. Oikein hyvää pääsiäistä sinullekin!