Päähäni pälkähti ajatus vierailla Lähi-Idässä.
Avasin karttasovelluksen. Syyria näyttää isolta maalta verrattuna naapureihinsa. Isoja kaupunkeja ei juuri ole. Täytyy! siellä olla isoja, mutta jostakin syystä kartalla ei näy juuri muuta kuin Damaskos. Maassa on tapahtunut paljon - valitettavasti.
Lähennän niin, että näen kadut. No olisi pitänyt arvata. En onnistu siirtämään pikkuhenkilöä maan tasalle. Vihollisia ei pidä auttaa näkymiä jakamalla.
Siirryn naapurivaltioon ja jalkaudun Jerusalemiin vievälle väylälle, joka näyttää yllättävän kapealta. Tiellä on ihmeen paljon pyöräilijöitä. Maisemat näyttävät hiekkaisilta. Mieleeni tulee Kreikka, jossa olenvietin sapattivuottani viitisentoista vuotta sitten. Talot ja puutkin näyttävät samanlaisilta. Olenkin lähes samoilla leveysasteilla. Tämä on toisin vasta ensivaikutelmaa.
Pyöräilijöiden määrä selittyy. Joukko polkijoita on seisahtunut tien leveydeltä. En pääse eteenpäin. Ihan oikeasti, mutta verkkoyhteyden virkistäminen auttaa.
Tie kaartuu loivasti vasempaan. Näen oikealla hieman loitolla talojen peittämän loivarinteisen kukkulan. Näkymä tuo mieleen Ranskan, mutta täällä näyttää helteisemmältä. Leipämaassakin katot ovat usein oransseja.
Tiehen kirjailluista teksteistä ei ota Villekään selvää. Muistuttavatkohan merkit arabian kirjaimia? Voisiko tuli ja vesi olla yhtä juurta..
Ajaudun parkkialueelle. Ei kun pääsenkin pohjoiseen talon editse. Umpiperä. Takaisin. Hei oikaelle, ei, vasemmalle ja sitten loivasti etelään. Väylällä on ainakin neljä kaistaa, mutta se ei ole moottoritie ja sitten ympyrästä, joka voisi olla Etelä-Ranskassa, itään. Äh, verkko jumittaa. Pakki vie minut taas pyöräilijöiden taakse. Katson vasempaan alanurkkaan. Loikkaan jonkin kirkon luokse. Jatkan risteyksestä eteenpäin. Tie muuttuu aika kapeaksi. Sen kahta puolta on kivenlohkareita kuin rymäyksen jäljiltä.
Autoliikennettä näkyy vähän. Maisema muuttuu hyvin karuksi.
Erehdyn virkistämään verkon ja taas olen selkien takana. Hyppään nyt vähän kauemmaksi ja päädyn tummansinisen turistibussin luokse. On vain yksi, mutta jossakin täällä t niitä äytyy olla usein useita.
Matka sujuu takkuisasti. Saan tarpeekseni tällä kertaa. Paikallisliikenne tosin on vähäistä, mutta verkkovirtaus ei. Modemiyhteytemme ei ole toiminut oudon pitkään, mutta en ole tullut soittaneeksi operaattorille, kun taskuyhteys pelaa.
Hankaluudesta huolimatta alun näkötuntuma Jerusalemiin on syntynyt.
Tällaista on tulevaisuuden matkailun syytä olla. Selvästi ennemmin tätä kuin selkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti